Tästä tilastosta on olemassa uudempi julkaisu

Tuorein julkaisu: Sektoritilit neljännesvuosittain 2019, 2. vuosineljännes

1. Sektorikohtainen katsaus vuoden 2013 toisen neljänneksen tietoihin

1.1. Kotitalouksien oikaistu reaalitulo kasvoi vähän

Kotitalouksien käytettävissä oleva tulo kasvoi vuoden 2013 toisella vuosineljänneksellä noin 0,7 miljardia euroa, eli vajaat 3 prosenttia, edellisen vuoden vastaavasta neljänneksestä. Käytettävissä olevan tulon tärkeimmät komponentit ovat tulopuolella palkat, yrittäjä- ja omaisuustulot sekä saadut sosiaalietuudet. Menoeristä suurimpia ovat maksetut verot ja sosiaaliturvamaksut.

Kuvio 1. Kotitaloussektorin oikaistun käytettävissä olevan tulon komponentit

Kuvio 1. Kotitaloussektorin oikaistun käytettävissä olevan tulon komponentit

Vuodentakaisiin lukuihin verrattuna käytettävissä olevaa tuloa kasvattivat eniten palkkojen kasvu 0,4 miljardilla eurolla ja saatujen sosiaalietuuksien kasvu 0,6 miljardilla eurolla. Myös yrittäjätulot kasvoivat edellisen vuoden vastaavaan neljännekseen verrattuna. Menopuolella maksetut tuloverot kasvoivat 0,4 miljardia euroa, muissa menoerissä ei tapahtunut merkittäviä muutoksia. Sekä korkotulot että -menot pienenivät edelleen edellisen vuoden vastaavaan neljännekseen verrattuna.

Kun kotitalouksien käytettävissä olevaan tuloon lisätään saadut luontoismuotoiset sosiaaliset tulonsiirrot, saadaan kotitalouksien oikaistu käytettävissä oleva tulo, joka on OECD:n suosittelema taloudellisen hyvinvoinnin mittari. Luontoismuotoisilla sosiaalisilla tulonsiirroilla tarkoitetaan mm. koulutus-, terveys- ja sosiaalipalveluja, jotka julkisyhteisöt sekä kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt tuottavat. Oikaistun käytettävissä olevan tulon reaalikasvu on viimeisen vuoden aikana ollut olematonta, mutta toisella neljänneksellä volyymi taas kasvoi runsaan prosentin viime vuoden vastaavasta neljänneksestä. Oikaistun käytettävissä olevan tulon hintamuutoksista puhdistettua kehitystä kuvaava volyymi-indikaattori löytyy tämän julkaisun liitetaulukosta 3.

Kuvio 2. Kotitaloussektorin oikaistun käytettävissä olevan tulon volyymin kehitys

Kuvio 2. Kotitaloussektorin oikaistun käytettävissä olevan tulon volyymin kehitys

Kotitalouksien kausitasoitettu säästämisaste oli vuoden 2013 toisella vuosineljänneksellä 3,3 prosenttia. Edellisellä vuosineljänneksellä se oli 1,4 prosenttia. Säästämisaste on ollut enimmäkseen kasvusuunnassa runsaan vuoden ajan. Säästö saadaan vähentämällä käytettävissä olevasta tulosta kulutusmenot. Säästö on negatiivinen, mikäli kotitalouksien kulutusmenot ovat suuremmat kuin käytettävissä oleva tulo. Kotitalouksien investointiaste vuoden 2013 toisella neljänneksellä oli 12,1 prosenttia käytettävissä olevasta tulosta, aavistuksen matalampi kuin edellisellä vuosineljänneksellä. Suurin osa kotitalouksien investoinneista muodostuu asuntoinvestoinneista.

Kuvio 3. Kotitalouksien säästämisaste

Kuvio 3. Kotitalouksien säästämisaste

Kuvio 4. Kotitalouksien investointiaste

Kuvio 4. Kotitalouksien investointiaste

Kotitalouksia palvelevien voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen maksamat palkat kasvoivat runsaat 2 prosenttia vuodentakaiseen neljännekseen verrattuna.

Tässä tilastossa kotitaloudet -sektori kattaa vain varsinaisen kotitaloussektorin S14. Sektori S15, kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt, lasketaan ja julkaistaan erikseen. Eurostatin julkaisussa kotitaloudet -sektori sisältää myös sektorin S15 tiedot. Toinen ero Eurostatin julkaisuun on kiinteän pääoman kulumisen huomioimisessa. Eurostat julkaisee investointi- ja säästämisasteet bruttolukuina eli sisältäen kiinteän pääoman kulumisen. Tässä tilastossa käytetään nettotietoja eli kiinteän pääoman kulumisen huomioiminen pienentää säästämis- ja investointiasteita.

1.2. Yrityssektorin voitot edellisen vuosineljänneksen tasolla

Vuoden 2013 toisella vuosineljänneksellä yritysten voittoaste, eli toimintaylijäämän osuus arvonlisäyksestä, oli kausitasoitettuna 21,6 prosenttia, sama kuin edellisellä vuosineljänneksellä. Voittoaste määräytyy paljolti arvonlisäyksen kehityksen mukaan. Maksetut palkansaajakorvaukset kehittyvät tasaisemmin, joten arvonlisäyksen heilahtelu näkyy voitoissa.

Kuvio 5. Yrityssektorin voittoaste

Kuvio 5. Yrityssektorin voittoaste

Yritysten investointiaste, eli kiinteään pääomaan tehtyjen investointien osuus arvonlisäyksestä, laski kausitasoitettuna edellisestä vuosineljänneksestä. Vuoden 2013 toisella neljänneksellä investointiaste oli 22,7 prosenttia, kun vastaava luku edellisellä vuosineljänneksellä oli 23,7 prosenttia.

Kuvio 6. Yrityssektorin investointiaste

Kuvio 6. Yrityssektorin investointiaste

Matala yleinen korkotaso näkyy rahoitus- ja vakuutussektorilla. Sektorin bruttoarvonlisäys laski vuoden toisella neljänneksellä kuusi prosenttia verrattuna viime vuoden toiseen neljännekseen, koska välituotekäyttö kasvoi tuotosta nopeammin. Palkansaajakorvauksia maksettiin noin kaksi prosenttia vuoden takaista vähemmän. Voittoja kuvaava toimintaylijäämä näytti noin 18 prosentin laskua. Arvonlisäyksessä ja toimintaylijäämässä eivät näy oman arvopaperikaupan kautta syntyneet hallussapitovoitot ja -tappiot, vaan käsitteet kuvaavat tuloja, jotka muodostuvat rahoituspalvelujen tarjoamisesta yleisölle. Sektorin omaisuustulot olivat vuoden toisella neljänneksellä 14 prosenttia ja omaisuusmenot 5 prosenttia pienemmät kuin viime vuoden toisella neljänneksellä. Omaisuusmenojen tuloista poikkeava kehitys selittyy sillä, että osa maksetuista osingoista jaksottui neljännesten välillä viime vuodesta poikkeavasti.

1.3. Julkisyhteisöjen rahoitusasema heikkeni edelleen

Julkisyhteisöjen sulauttamattomat kokonaistulot olivat kuluvan vuoden toisella neljänneksellä 1,0 miljardia euroa suuremmat kuin vuosi sitten. Kokonaismenot taas kasvoivat 1,4 miljardilla eurolla. Julkisyhteisöt muodostuvat valtionhallinnosta, paikallishallinnosta sekä sosiaaliturvarahastoista. Sulauttamattomilla kokonaistuloilla ja -menoilla tarkoitetaan virtoja, joista ei ole eliminoitu alasektoreiden keskinäisiä eriä.

Kuvio 7. Julkisyhteisöjen nettoluotonannon komponentit

Kuvio 7. Julkisyhteisöjen nettoluotonannon komponentit

Kokonaistulojen ja -menojen erotuksena muodostuva julkisyhteisöjen ylijäämä (nettoluotonanto) pieneni 0,4 miljardilla eurolla vuodentakaisesta. Rahoitusasemaa heikensivät erityisesti 0,6 miljardia euroa vuodentakaista suuremmat maksetut sosiaalietuudet ja 0,3 miljardia euroa suuremmat maksetut tulonsiirrot. Tulopuolen suurimmista eristä verokertymä kasvoi 0,9 miljardilla eurolla, kun taas omaisuustulot supistuivat 0,2 miljardilla eurolla vuodentakaisesta.

Alasektoreista sosiaaliturvarahastojen rahoitusasema heikkeni, kun taas valtion ja paikallishallinnon rahoitusasema parani hieman. Julkisyhteisöjen neljännesvuosittaisista sektoritileistä julkaistaan tarkempaa tilastoa, jossa alasektorit on eritelty: http://www.stat.fi/til/jtume/index.html .

1.4. Ulkomaankauppa toisella vuosineljänneksellä ylijäämäinen

Ulkomaat-sektorin eristä olennaisimpia ovat tavaroiden ja palveluiden vienti ja tuonti. Käypähintainen vienti Suomesta ulkomaille oli 19,0 miljardia vuoden 2013 toisella neljänneksellä. Tavaroiden vienti väheni 3 prosenttia ja palveluiden vienti runsaan prosentin edellisvuoden vastaavasta neljänneksestä. Vienti väheni erityisesti elektronisten tuotteiden ja perusmetallien osalta ja lisääntyi metallituotteiden osalta.

Kuvio 8. Ulkomaankaupan tavaroiden ja palveluiden taseen komponentit (ulkomaat-sektorin näkökulmasta)

Kuvio 8. Ulkomaankaupan tavaroiden ja palveluiden taseen komponentit (ulkomaat-sektorin näkökulmasta)
Huom: Ulkomaat-sektorin luvut voivat poiketa Suomen Pankin julkaisemista maksutaseluvuista johtuen erilaisista laskenta-aikatauluista. Tämä pätee erityisesti tuoreimpiin vuosineljänneksiin.

Käypähintainen tuonti Suomeen oli 18,5 miljardia vuoden 2013 toisella neljänneksellä. Vuoden takaa tavaroiden tuonti väheni 6 prosenttia ja palveluiden tuonti väheni 10 prosenttia. Tuonti väheni eniten elektronisten tuotteiden ja metallimalmien osalta. Eniten tuonti lisääntyi moottoriajoneuvojen osalta.

Tavaroiden ja palveluiden tase oli näin ollen 0,5 miljardia euroa ylijäämäinen vuoden 2013 toisella neljänneksellä. Vuosi sitten tase oli 0,4 miljardia euroa alijäämäinen. Myös vaihtotaseen alijäämä pieneni, mutta vain 0,5 miljardilla eurolla, koska tavaroiden ja palveluiden taseen kasvua kompensoivat muut erät, erityisesti pienemmät ulkomailta Suomeen maksetut tulonsiirrot.

Kuvio 9. Vaihtotaseen komponentit (ulkomaat-sektorin näkökulmasta)

Kuvio 9. Vaihtotaseen komponentit (ulkomaat-sektorin näkökulmasta)
Huom: Ulkomaat-sektorin luvut voivat poiketa Suomen Pankin julkaisemista maksutaseluvuista johtuen erilaisista laskenta-aikatauluista. Tämä pätee erityisesti tuoreimpiin vuosineljänneksiin.

1.5. Käytetyt tiedot ja menetelmät

Neljännesvuositiedot tarkentuvat lähdeaineistojen päivittyessä. Voimakkaimpia revisiot ovat viimeisten 2–3 vuoden osalta, koska vuositilinpidon tiedot ovat tuolloin vielä ennakollisia. Neljänneksittäin tarkasteltuna suurempia revisioita syntyy toisen vuosineljänneksen julkaisussa syys–lokakuun vaihteessa, jolloin voidaan ensimmäisen kerran käyttää vuositilinpidon tuoreimpia heinäkuun tietoja . Julkaisun tiedot perustuvat 20.9.2013 mennessä käytettävissä olleisiin lähdeaineistoihin. Vuosien 1999–2012 tiedot vastaavat kansantalouden tilinpidon vuosittaisia sektoritilejä, joskin vuoden 2012 osalta lähdeaineistojen päivittyminen aiheuttaa eroja vuositilinpidon edelliseen julkaisuun.

Sektoritilien neljännesvuosijulkaisussa säästämisaste, voittoaste ja investointiaste ovat nettomääräisiä, eli kiinteän pääoman kuluminen on poistettu luvuista. Tunnusluvut on tässä tilastossa laskettu seuraavasti:

Kotitalouksien säästämisaste = B8N / (B6N+D8R)

Kotitalouksien investointiaste = P51K / (B6N+D8R)

Yritysten voittoaste = B2N / B1NPH

Yritysten investointiaste = P51K / B1NPH

Kotitalouksien oikaistun käytettävissä olevan tulon hintamuutoksista puhdistettua kehitystä mittaava volyymi-indikaattori ja sen muutosprosentit löytyvät tämän julkaisun liitetaulukosta 3. Tämä volyymi-indikaattori on laskettu käyttämällä Neljännesvuositilinpito-tilaston hintatietoja, joilla oikaistun käytettävissä olevan tulon komponentit on deflatoitu. Kotitalouksien käytettävissä oleva tulo on deflatoitu kotitalouksien kulutusmenojen implisiittisellä hintaindeksillä. Kotitalouksia palvelevien voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen kulutukselle löytyy myös hintatieto. Menetelmällisenä puutteena julkisyhteisöjen yksilölliset kulutusmenot joudutaan deflatoimaan julkisten kokonaismenojen hintaindeksillä tarkemman tiedon puuttuessa. Volyymiaikasarja on muodostettu annual overlap -menetelmällä.


Lähde: Sektoritilit, Tilastokeskus

Lisätietoja: Jesse Vuorinen 09 1734 3363, Katri Soinne 09 1734 2778, skt.95@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Leena Storgårds


Päivitetty 30.9.2013

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Sektoritilit neljännesvuosittain [verkkojulkaisu].
ISSN=2243-4976. 2. vuosineljännes 2013, 1. Sektorikohtainen katsaus vuoden 2013 toisen neljänneksen tietoihin . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 16.12.2019].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/sekn/2013/02/sekn_2013_02_2013-09-30_kat_001_fi.html