Menetelmäseloste

1. Tilaston relevanssi

1.1 Tietosisältö ja käyttötarkoitus

Teollisuuden energiankäyttötilasto kuvaa teollisuuden energiankäyttöä tilastovuodelta energialähteittäin, toimialoittain ja alueittain.

Teollisuuden energiankäyttötiedot kerätään toimipaikoilta vuosittaisella kyselyllä. Kysely lähetetään kaikille energiankäytön kannalta merkittävien yritysten toimipaikoille. Muiden yritysten tietojen kerääminen tehdään otos-pohjaisesti. Vuoden 2007 energiankäyttötietoja kysytään otoksella myös alle 10 henkilön yritysten toimipaikoilta, joita ei aiemmin ole kartoitettu.

Tietoja käytetään Euroopan unionin tilastovirastossa Eurostatissa, OECD:n energia-alan järjestössä IEA:ssa (International Energy Agency), Suomen julkisessa hallinnossa ja päätöksenteossa. Tilaston käyttäjiä ovat myös elin-keinoelämä ja tutkimuslaitokset.

1.2 Keskeiset käsitteet ja luokitukset

1.2.1 Tietolähteet

Teollisuuden energiankäyttö -tilaston tiedustelussa tiedonantoyksikkö on toimipaikka, jolla tarkoitetaan sellaista taloudellista yksikköä, jossa saman omistajuuden tai valvonnan alaisuudessa harjoitetaan mahdollisimman samankaltaisten tavaroiden ja palvelusten tuotantoa tavallisimmin yhdellä sijaintipaikalla. Toimipaikka voi sellaisenaan muodostaa yrityksen (yksitoimipaikkainen yritys) tai sitten olla selkeästi rajattava osa yritystä (monitoimipaikkainen / monitoimialainen yritys). Toimipaikalle on määritelty toimi-ala ja sijaintikunta, jotka saadaan yritysrekisterin tiedoista.

1.2.2 Käytetyt käsitteet

Teollisuuden energiankulutustiedot julkistetaan toimialoittaisina ja maakunnittaisina taulukkoina. Teollisuuden kokonaisenergian käyttö saadaan laskemalla yhteen polttoaineiden kokonaiskäyttö sekä sähkön ja lämmön netto-käyttö (ostettu/saatu - myyty/luovutettu). Sähkön kokonaiskäyttö -taulukossa sen sijaan tilastoidaan toimipaikoilla käytettyä sähkön kokonaismäärää.

Tilaston energiankäyttömäärät esitetään energiayksiköissä GJ ja MWh.

GJ = 1 000 MJ
MWh = 1 000 kWh
1 GJ = 0,2778 MWh
1 MWh = 3,6 GJ

1.2.3 Luokitukset

Toimialat on muodostettu toimialaluokituksen 2002 mukaisesti. Toimiala-luokitus perustuu EU:n standardiin NACE Rev. 1:een. Kansallisia tarpeita varten toimialaluokkia on yhdistetty. Vuoden 2008 tiedoista lähtien käyttöön otetaan uusittu toimialaluokitus.

Tilastossa käytetään myös virallisia polttoaine- ja alueluokitusta.

1.3 Lait ja asetukset

Tilaston tuottaminen perustuu tilastolakiin (280/2004). Vuoden 2009 alusta lähtien tilaston perustana on Euroopan Unionin Energiatilastoasetus.

Aineiston käyttöä ja luovuttamista koskevat yleiset salaussäännöt, koska aineisto sisältää yksikkötasolla liiketoimintaa kuvaavia tietoja. Aineistosta laaditut tilastot ovat julkisia, kuitenkin sillä rajoituksella, ettei niistä voida päätellä yksittäisen toimipaikan tietoja. Toimitettavan aineiston mahdollinen salaus määritellään tapauskohtaisesti.

2. Tilaston menetelmäkuvaus

2.1 Perusjoukko ja otos

Teollisuuden energiankäyttötilasto kattaa toimialaluokituksen (2002) mukaiset toimialat C (Kaivostoiminta ja louhinta) ja D (Teollisuus). Toimiala E (Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto) ei kuulu tilastoon. Tilasto kootaan Teollisuuden energiankäyttö -kyselyn perusteella saadusta aineistosta. Kyselyssä toimipaikoilta kysytään polttoaineiden kokonaiskäyttömäärää, sähkön koko-naiskäyttömäärää sekä ostettua tai saatua ja myytyä tai luovutettua määrää sekä lämmön ostettua tai saatua ja myytyä tai luovutettua määrää. Koko-naiskäyttömäärällä tarkoitetaan kyselyssä toimipaikan omaan käyttöön käyttämää energiamäärää, ostoilla toimipaikan ostamaa tai saamaa energia-määrää ja myynnillä toimipaikan myymää tai luovuttamaa energiamäärää. Kyselyyn on mahdollista vastata polttoainekohtaisesti vaihtoehtoisilla fysikaalisilla mittayksiköillä tai suoraan energiayksiköissä (GJ tai MWh).

Kyselyyn valitut toimipaikat on jaettu ryhmiin toimipaikan energiankäytön merkittävyyden mukaan. Merkittävien energiankäyttäjien -ositteeseen valikoituu sata prosenttia tämän ryhmän toimipaikoista. Muiden yritysten tietojen kerääminen tehdään otospohjaisesti. Vuoden 2007 energiankäyttötietoja kysyttiin otoksella myös alle 10 henkilön yritysten toimipaikoilta, jotka eivät aiemmin ole kuuluneet kyselyn piiriin.

Vuoden 2007 otos perustuu Suomessa toimiviin teollisiin toimipaikkoihin, joiden tiedot saadaan Tilastokeskuksen ylläpitämästä Yritysrekisteristä. Vuonna 2008 teollisuuden energiankäyttö -kyselyn otoksessa oli noin 2 900 toimipaikkaa. Merkittävien energiankäyttäjien otoksessa kyselyyn valikoituu vuosittain noin tuhat toimipaikkaa, keskisuurten otokseen noin tuhat toimi-paikkaa (ositteessa kaikkiaan 4 000 toimipaikkaa) ja pieniin energiankäyttäjien suppeaan otokseen noin 700 toimipaikkaa (noin 32 000 toimipaikasta). Teollisuuden energiankäyttö -kyselyn otosta päivitetään vuosittain.

Merkittävien energiankäyttäjien -ositteeseen kuuluvat energiankäytöltään suuret ja harvojen toimipaikkojen käyttämää polttoainetta käyttävät toimi-paikat. Toimipaikka valikoituu ryhmään jos:

  • kuuluu päästökauppasektoriin (ulkopuolinen lähde: Energiamarkkinavirasto),
  • kuuluu ympäristölupavelvollisiin (ulkopuolinen lähde: Ympäristöhallinnon VAHTI-järjestelmä),
  • kuuluu kantaverkkoteollisuuteen (ulkopuolinen lähde: Energiateollisuus ry),
  • työllistää vähintään 1 000 henkilöä tai
  • käyttää harvojen toimipaikkojen käyttämää polttoainetta.

Muut otoskehikkoon kuuluvat toimipaikat jaetaan ositteisiin, jotka perustuvat yrityksen toimialaan, henkilöstömäärään, toimipaikan käyttämiin poltto-aineisiin tai sijaintiin.

Keskisuuriin energiankäyttäjiin kuuluvat toimipaikat, jotka eivät sisälly merkittäviin energiankäyttäjiin, mutta työllistävät yli kymmenen henkilöä. Pieniin energiankäyttäjiin (miniyritykset/-toimipaikat) kuuluvat alle kymmenen henkeä työllistävien yritysten toimipaikat. Näiden ryhmien energian-kulutus saadaan osittamalla joukko toimialan (2-kirjaintaso) ja alueen (Ahvenanmaa ja Lapin lääni sekä muut läänit yhteensä) mukaan.

Keskisuurten ja pienten energiankäyttäjien ositteiden sisällä tehdään satunnaisotos ja ositteiden koko määräytyy Neymanin allokoinnin mukaan, jossa apumuuttujana käytetään liikevaihtoa. Tämä tarkoittaa sitä, että ositteista valitaan otokseen enemmän toimipaikkoja, jos toimipaikkojen liikevaihdot vaihtelevat suuresti.

Jokaisen ositteen tavoitteellinen vähimmäismäärä on 15 toimipaikkaa. Kehikon kaikki toimipaikat valikoituvat otokseen, mikäli ositteen toimipaikkojen määrä on tämän alle.

Yritysten tiedonantorasituksen vähentämiseksi tietoja kerätään myös muista tietolähteistä, muun muassa sähkön ja lämmön tuotantokyselystä, ympäristöhallinnon VAHTI-tiedoista, Energiamarkkinaviraston ja Energiateollisuus ry:n keräämistä aineistoista.

2.2 Laskentamenetelmä

Teollisuuden energiankäyttö -tilaston estimoinnissa käytetään yksinkertaista Horwitz-Thompson -estimaattoria, jossa korottaminen tehdään ositekohtaisesti perusjoukon toimipaikkojen ja kyselyyn vastanneiden toimipaikkojen suhteella. Ositteen energiankäyttö lasketaan kaavalla:

missä ositetta merkitään h:lla, yji on energian j käyttö toimipaikalla i, N on toimipaikkojen kokonaislukumäärä ositteessa ja n on vastanneiden toimi-paikkojen kokonaislukumäärä otoksessa.

Vastauskadon käsittelyssä edellisvuoden tiedot käytetään sellaisinaan, mikäli toimipaikan liikevaihto ei ole muuttunut edellisvuodesta yli 50 prosenttia. Merkittävien energiankäyttäjien ositteessa vastauskadon korjaamiseksi käytetään yläkvartiilirajausta. Tässä korjaustavassa energiankäytöltään suurimman neljänneksen energiankäyttötietoja ei koroteta. Jos tässä ositteessa olevan toimipaikan sähkön ja lämmön nettokäyttö (ostettu/saatu - myyty/luovutettu) on negatiivinen, ei toimipaikan muitakaan energiankäyttötietoja koroteta samaan ositteeseen kuuluville toimipaikoille.

Menetelmässä käytetään jälkiositusta siten, että jos keskisuurten tai pienten ositteissa esiintyy ennakkoon harvinaisesti käytetyksi polttoaineeksi määriteltyä polttoainetta, sitä ei koroteta muille ositteen toimipaikoille. Tiedot korotetaan vain yleisesti käytössä olevilta polttoaineilta. Harvoissa toimipaikoissa käytetyiksi polttoaineiksi on määritelty seuraavat:

1111 Jalostamokaasu
1121 Teollisuusbensiini
1123 Lentobensiini
1131 Lentopetroli
1132 Muut petrolit
1139 Muut keskiraskaat öljyt
1142 Raskas polttoöljy, rikkipitoisuus ≥ 1%
1143 Muut raskaat öljyt
1150 Öljykoksi
1160 Kierrätys- ja jäteöljyt
1190 Muut öljytuotteet
1211 Antrasiitti
1212 Kivihiili, bituminen
1221 Puolibituminen hiili, ruskohiili
1222 Hiilibriketit
1228 Hiiliterva
1229 Muu erittelemätön hiili
1230 Koksi
1240 Koksikaasu
1250 Masuunikaasu
2120 Palaturve
2130 Turvepelletit ja -briketit
3111 Halot, rangat ja pilkkeet
3112 Kokopuu- tai rankahake
3128 Erittelemätön teollisuuden puutähde
3129 Muu teollisuuden puutähde
3130 Puunjalostusteollisuuden jäteliemet
3140 Muut puunjalostusteollisuuden sivu- ja jätetuotteet
3150 Kierrätyspuu
3160 Puupelletit ja -briketit
3170 Kasviperäiset polttoaineet
3180 Eläinperäiset polttoaineet
3211 Kaatopaikkakaasu
3212 Jätevedenpuhdistuksen biokaasu
3213 Teollisuuden biokaasu
3219 Muu biokaasu
3220 Nestemäiset biopolttoaineet
3231 Kierrätyspolttoaineet
3232 Purkupuu
3233 Kyllästetty puu
3239 Muut sekapolttoaineet
3240 Tuotekaasu
4911 Muovijätteet
4912 Kumijätteet
4913 Ongelmajätteet
4919 Muut jätteet
4920 Teollisuuden reaktiolämpö
4940 Sähkö, sähkökattiloissa ja lämpöpumpuissa käytetty
4950 Höyry
4980 Vety
4990 Muut erittelemättömät energialähteet

Yleisesti käytössä oleviksi polttoaineiksi on määritelty seuraavat energia-lähteet:

1112 Nestekaasu
1134 Kevyt polttoöljy
1135 Moottoripolttoöljy
1141 Raskas polttoöljy, rikkipitoisuus < 1%
1310 Maakaasu
2110 Jyrsinturve
3113 Metsätähdehake tai -murske
3121 Kuori
3122 Sahanpuru, kutterilastut ym. purut
3123 Puutähdehake tai -murske
5100 Sähkö
5210 Kaukolämpö
5220 Teollisuusprosesseissa käytetty lämpö/höyry

Lopullisessa taulukoinnissa poistetaan päällekkäistä energiankäyttöä siten, että koksin kokonaismääristä vähennetään masuunikaasun energiasisältöä vastaavat määrät. Tämä vähentäminen tehdään vain silloin, kun masuuniin syötetty koksi on myös mukana polttoaineiden käytössä.

Teollisuuden energian kokonaiskäyttö -taulukko sisältää teollisuuden käyttämien polttoaineiden kokonaismäärät sekä sähkön ja lämmön ulkopuolelta hankitut määrät (netto-ostot eli ostettu/saatu - myyty/luovutettu). Tällöin energiamäärät ovat yhteenlaskettavissa ja yhteenlaskettuina kuvaavat toimi-alan kokonaisenergian kulutusta. Tämän lisäksi sähkön kokonaiskäyttö -taulukossa sen sijaan tilastoidaan toimipaikoilla käytettyä sähkön kokonais-määrää.

3. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus

Tilaston luotettavuuteen vaikuttaa vastauskato ja siitä mahdollisesti aiheutuva teollisuuden energiankäytön yli- tai aliestimointi. Lisäksi tilaston pohjana olevassa kyselyssä oletetaan, että mukana on kaikki toimipaikat, joissa käytetään harvinaisesti käytettyä polttoainetta. Mikäli näin ei ole, aliestimoi tilasto kyseisten polttoaineiden käyttömäärän.

Tilaston tietojen oikeellisuutta arvioidaan variaatiokertoimen avulla. Variaatiokerroin määrittää havaintoarvojen suhteellisen hajonnan eli se osoittaa kuinka monta prosenttia havaintoarvojen keskihajonta on havaintoarvojen keskiarvosta. Variaatiokertoimen laskenta tapahtuu kaavalla

V = s/x(*100)

missä s on keskihajonta ja x piste-estimaatti.

Jos piste-estimaatin (energiankäyttömäärän) arvon variaatiokerroin ylittää 40, on arvo merkitty taulukoihin tähdellä (*).

Jokaiselle taulukoissa esiintyville piste-estimaateille lasketaan 95 prosentin luottamusväli. Luottamusväli lasketaan kaavalla:

p ± 1,96*S

jossa p on piste-estimaatti (energiankäyttömäärä) ja S on keskihajonta.

Alle kymmenen henkeä työllistävien toimipaikkojen erittäin suppeasta otoksesta johtuen tarkemmissa taulukoissa saattaa esiintyä otostutkimukseen liittyvää epäjohdonmukaisuutta. Tästä syystä joihinkin taulukon soluihin saattaa tulla otostutkimuksen myötä arvo 0. Tämä tarkoittaa sitä, että yksikään toimipaikka ei ole valikoitunut otokseen, vaikka kyseisessä solussa saattaa todellisuudessa esiintyä pientä energiankäyttöä.§%£ad§%£


Päivitetty 3.11.2008

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Teollisuuden energiankäyttö [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-775X. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 21.10.2018].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/tene/tene_2008-11-03_men_001.html