Tämän tilaston uudet tiedot julkaistaan Yritysten rakenne- ja tilinpäätöstilasto -tilaston sivuilla.

Tehdasteollisuus 2009

Liikevaihto

Vuonna 2009 tehdasteollisuudessa oli yrityksiä 22 500, mikä on hieman edellisvuotta vähemmän. EU:n määritelmän mukaisia PK-yrityksiä oli 21 700. PK-yritysten osuus teollisuuden liikevaihdosta oli 19 prosenttia. Henkilöstön osuus oli 38 prosenttia vuonna 2009.

Tehdasteollisuuden liikevaihdosta metalliteollisuus kattoi yli puolet. Metalliteollisuuden suurin sektori oli sähkö- ja elektroniikkateollisuus. Sen osuus oli 53 prosenttia metalliteollisuudesta ja 30 prosenttia koko tehdasteollisuudesta. Metsäteollisuuden osuus oli 14 prosenttia. Vuonna 2009 metsäteollisuuden liikevaihto oli liki sama kuin kemianteollisuudella edellisvuodesta poiketen. Tehdasteollisuuden liikevaihdon laskusta suurin osa tuli metalliteollisuudesta.

Kuvio 1. Liikevaihto päätoimialoittain 2008–2009

Kuvio 1. Liikevaihto päätoimialoittain 2008–2009

Tehdasteollisuuden liikevaihto kääntyi voimakkaasti laskuun vuonna 2009. Liikevaihto putosi 24 prosenttia edellisvuodesta ja oli 115 miljardia euroa. Suurten yritysten liikevaihto oli 93,2 miljardia euroa ja PK-yritysten 21,5 miljardia. Suurilla yrityksillä liikevaihto supistui 25 prosenttia edellisvuodesta. PK-yrityksillä liikevaihdon lasku oli maltillisempi, 16 prosenttia.

Tehdasteollisuuden liikevaihto supistui kaikilla päätoimialoilla. Kemianteollisuuden liikevaihto laski liki kolmanneksen eli 7,6 miljardia verrattuna vuoteen 2008. Tehdasteollisuuden suurimman sektorin, metalliteollisuuden liikevaihto laski 24 prosenttia eli 21 miljardia euroa. Metsäteollisuuden liikevaihto supistui 5,1 miljardia euroa eli 24 prosenttia. Elintarviketeollisuuden liikevaihto ylsi lähes edellisvuoden tasolle.

Kuvio 2. Liikevaihdon muutos 2009

Kuvio 2. Liikevaihdon muutos 2009

Kannattavuus

Teollisuusyritysten käyttökate eli varsinaisen toiminnan kannattavuus on laskenut melko tasaisesti 2000- luvulla. Vuonna 2009 käyttökate heikkeni 3,7 prosenttiyksikköä edellisvuodesta. Tehdasteollisuuden käyttökate oli 4,8 prosenttia liiketoiminnan tuotoista. Yritysten yhteenlasketut tuotot vähenivät 36 miljardia euroa, ja käyttökatetta jäi 7,3 miljardia edellisvuotta vähemmän. Henkilöstökulut supistuivat 11 prosenttia edellisvuodesta. Aine- ja tarvikehankinnat supistuivat 26 prosenttia.

Kuvio 3. Tehdasteollisuuden kulurakenne 2007–2009

Kuvio 3. Tehdasteollisuuden kulurakenne 2007–2009

Käyttökate laski metalli- ja metsäteollisuudessa. Kemian- ja elintarviketeollisuudessa käyttökate kasvoi. Suurin muutos oli metalliteollisuudessa, jossa käyttökate romahti 6,2 prosenttiyksikköä eli 3,2 prosenttiin liiketoiminnan tuotoista. Metalliteollisuudessa toimintakuluja ei pystytty sopeuttamaan laskeneisiin tuottoihin. Käyttökatetta saatiin 6 miljardia vähemmän kuin vuonna 2008. Kemianteollisuudessa käyttökate kasvoi 2,6 prosenttiyksikköä liiketoiminnan tuottojen laskusta huolimatta johtuen osaltaan pienentyneistä aine- ja tarvikemenoista. Metsäteollisuuden käyttökate heikkeni 3,2 prosenttiyksikköä edellisvuodesta. Elintarviketeollisuudessa liiketoiminnan tuotot pysyivät liki muuttumattomina. Suhteellisesti eniten tuotot vähenivät kemianteollisuudessa eli 31 prosenttia. Euromääräisesti eniten tuotot laskivat metalliteollisuudessa eli 21 miljardia euroa. Metsäteollisuuden tuotot supistuivat 5,1 miljardia euroa edellisvuodesta.

Kuvio 4. Tehdasteollisuuden kannattavuus 2001–2009

Kuvio 4. Tehdasteollisuuden kannattavuus 2001–2009

Tehdasteollisuuden yhteenlaskettu nettotulos pieneni 5,5 miljardia euroa edellisvuoteen verrattuna. Nettotulos laski 3,8 prosenttiyksikköä painuen negatiiviseksi. Rahoitustuottoja saatiin yli 1,5 miljardia euroa vähemmän kuin edellisvuonna, mutta myös rahoituskulut laskivat 3,1 miljardia euroa. Rahoitustuotot olivat noin 0,4 miljardia enemmän kuin rahoituskulut. Yritysten maksamat tuloverot supistuivat liki miljardi euroa.

Metsäteollisuudessa nettotulos heikkeni edelleen painuen 12,2 prosenttia miinukselle. Myös metalliteollisuuden nettotulos kääntyi negatiiviseksi ja se oli -0,3 prosenttia liiketoiminnan tuotoista.

Nettotuloksen heikkeneminen heijastui myös kokonaistulokseen, koska satunnaisten erien vaikutus kokonaistulokseen jäi vähäiseksi. Tehdasteollisuuden kokonaistulos jäi niukasti positiiviseksi ollen 0,3 prosenttia liiketoiminnan tuotoista.

Kuvio 5. Tehdasteollisuuden PK-yritysten kannattavuus 2001–2009

Kuvio 5. Tehdasteollisuuden PK-yritysten kannattavuus 2001–2009

PK-yritysten kannattavuus heikkeni sekä käyttökatteella että netto- ja kokonaistuloksella mitaten, mutta muutos oli lievempi kuin isoilla yrityksillä. Käyttökate pieneni 2,2 prosenttiyksikköä edellisvuodesta. PK-yrityksille jäi käyttökatetta 1,6 miljardia euroa eli 7,5 prosenttia liiketoiminnan tuotoista vuonna 2009. Käyttökatteella mitaten PK-yritysten kannattavuus oli 2,7 prosenttiyksikköä parempi kuin suurten yritysten. Myös netto- ja kokonaistulosprosentit olivat PK-yrityksillä selvästi parempia kuin suurilla yrityksillä.

Rahoitus

Tarkasteltaessa tehdasteollisuuden omavaraisuusastetta vertailukelpoisella aikasarjalla, jossa pääomalainat sisältyvät velkoihin, omavaraisuusaste on heikentynyt yli 9 prosenttiyksikköä vuodesta 2001. Omavaraisuusaste oli 43,8 prosenttia vuonna 2009. PK-yritysten omavaraisuusaste oli vain pari prosenttiyksikköä edellisvuotta heikompi.

Kuvio 6. Tehdasteollisuuden omavaraisuusaste 2001–2009

Kuvio 6. Tehdasteollisuuden omavaraisuusaste 2001–2009

Tehdasteollisuuden taseen rakenne muuttui hieman viime vuodesta. Oman pääoman osuus nousi 2,1 prosenttiyksikköä, ja velkojen osuus supistui 2,2 prosenttiyksikköä edellisvuoteen verrattuna.

Kuvio 7. Tehdasteollisuuden taseen rakenne ilman ennakkomaksuja 2009

Kuvio 7. Tehdasteollisuuden taseen rakenne ilman ennakkomaksuja 2009

Kuvio 8. Tehdasteollisuuden toimialojen oma pääoma ja vieras pääoma 2009

Kuvio 8. Tehdasteollisuuden toimialojen oma pääoma ja vieras pääoma 2009

Teollisuusyrityksillä kokonaisvelat eli velat ja pakolliset varaukset vähennettynä ennakkomaksuilla olivat 97,3 miljardia euroa, mikä oli 14 miljardia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Kokonaisvelkojen suhteellinen osuus liikevaihdosta kuitenkin kasvoi 11 prosenttiyksikköä 84,9 prosenttiin, koska liikevaihto aleni suhteessa enemmän kuin kokonaisvelat vähenivät.

Vuoden 2009 rahoitustuloksella yritykset saisivat vuoden 2009 velkansa maksettua 20 vuodessa. Edellisvuonna velat olisi kuitattu 11 vuodessa.

Kuvio 9. Vieraan pääoman takaisinmaksuaika 2001–2009

Kuvio 9. Vieraan pääoman takaisinmaksuaika 2001–2009

Päätoimialoista metsäteollisuus on pysynyt suhteellisesti velkaisimpana toimialana ja sen kokonaisvelkojen määrä ylitti vuotuisen liikevaihdon vuonna 2009. Metsäteollisuudessa kokonaisvelkojen suhteellinen osuus liikevaihdosta kasvoi eniten eli 25 prosenttiyksikköä. Kemianteollisuudessa kokonaisvelkojen suhteellinen osuus kasvoi toiseksi eniten eli 23 prosenttiyksiköllä. Metalliteollisuuden ja elintarviketeollisuuden kokonaisvelkojen suhteelliset osuudet kasvoivat maltillisesti, 6 prosenttiyksikköä.

Kuvio 10. Tehdasteollisuuden kokonaisvelat toimialoittain 2008–2009

Kuvio 10. Tehdasteollisuuden kokonaisvelat toimialoittain 2008–2009

Tehdasteollisuuden kokonaispääoman tuottoprosentti oli 2,0 taseen loppusummasta. Tuottoprosentti jäi yli puolta heikommaksi kuin vuonna 2008.

Investoinnit

Vuonna 2009 tehdasteollisuudessa investoitiin aineelliseen käyttöomaisuuteen kolmanneksen edellisvuotta vähemmän. Investointien määrä oli 2,3 miljardia euroa eli 1,1 miljardia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Myös investointien suhteelliset osuudet laskivat hieman. Verrattuna liikevaihtoon investoinnit olivat 2 prosenttia. Kun verrataan investointeja liikevaihtoon päätoimialoittain, niin suhteellisesti eniten investoitiin kemian- ja elintarviketeollisuudessa. Kemianteollisuudessa investoinnit olivat 3,2 ja elintarviketeollisuudessa 2,8 prosenttia liikevaihdosta. Vähiten investoitiin metsäteollisuudessa, vain 1,3 prosenttia vuonna 2009. Euromääräisesti metalliteollisuuden investoinnit olivat kuitenkin suurimmat, 1,1 miljardia euroa.

Kuvio 11. Tehdasteollisuuden aineelliset investoinnit toimialoittain 2008–2009

Kuvio 11. Tehdasteollisuuden aineelliset investoinnit toimialoittain 2008–2009

Henkilöstö

Tehdasteollisuusyritykset työllistivät 346 000 henkilöä vuonna 2009, noin 35 400 vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Metalliteollisuudessa henkilöstön määrä väheni noin 16 600 henkilöllä. Metsäteollisuudessa henkilöstö väheni noin kahdeksalla tuhannella. Koko tehdasteollisuuden palkat ja muut henkilöstökulut laskivat kahdella miljardilla eurolla edellisvuodesta. Yhteensä henkilöstökuluja maksettiin 16,9 miljardia euroa vuonna 2009. Henkilöstökulujen osuus liikevaihdosta oli 14,8 prosenttia.

Kuvio 12. Tehdasteollisuuden henkilöstökulut / liikevaihto 2001–2009

Kuvio 12. Tehdasteollisuuden henkilöstökulut / liikevaihto 2001–2009

Koko tehdasteollisuuden jalostusarvo oli 23 miljardia euroa vuonna 2009. Se laski edellisvuodesta 9,3 miljardilla eurolla. Jalostusarvosta kului kolme neljäsosaa henkilöstökulujen kattamiseen.

Kuvio 13. Tehdasteollisuuden jalostusarvo / henkilöstökulut 2008–2009

Kuvio 13. Tehdasteollisuuden jalostusarvo / henkilöstökulut 2008–2009

Lähde: Teollisuuden tilinpäätöstilasto 2009, Tilastokeskus

Lisätietoja: Pirkko Nurmela (09) 1734 3519, rakenne.tilastot@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Leena Storgårds


Päivitetty 22.2.2011

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Teollisuuden tilinpäätöstilasto [verkkojulkaisu].
ISSN=1797-531X. 2009, Tehdasteollisuus 2009 . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 22.2.2020].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/tetipa/2009/tetipa_2009_2011-02-22_kat_001_fi.html