Käsitteet ja määritelmät
- Asuntotulo eli laskennallinen nettovuokra
Asuntotulo eli laskennallinen nettovuokra kuvaa kotitalouden saamaa etua asumastaan omistusasunnosta verrattuna vastaavanlaisessa markkinahintaisessa vuokra-asunnossa asuvaan kotitalouteen. Asuntotulo omistusasunnossa asumisesta on erotus, joka saadaan kun ns. laskennallisesta bruttovuokrasta vähennetään kotitalouden asunnostaan maksamat asumiskustannukset (mm. hoitovastikkeet, vakuutukset, ylläpitokorjauskustannukset ja asuntolainan korot). Asuntotulo saattaa muodostua negatiiviseksi, jos vähennyserät ylittävät bruttovuokran.
Omistusasunnosta saatava asuntotulo luetaan tulonjakotilastossa ja kulutustutkimuksessa kotitalouden omaisuustuloihin, jotka yhdessä palkka- ja yrittäjätulojen ohella muodostavat tuotannontekijätulot. Oman asunnon asuntotulo sisältyy myös käytettävissä oleviin tuloihin.
- Bruttotulot
Kotitalouden bruttotulot saadaan, kun talouden tuotannontekijätuloihin (palkka-, yrittäjä- ja omaisuustuloihin) lisätään kotitalouden saamat tulonsiirrot, mutta ei vähennetä maksettuja tulonsiirtoja (mm. veroja ja sosiaaliturvamaksuja).
- Desiiliryhmät eli kymmenykset
Useissa tilastoissa muuttujan, esimerkiksi tulojen tai varallisuuden, jakaantumista väestössä kuvataan desiilien eli kymmenyksien avulla. Joskus käytetään myös viidenneksiä eli kvintiilejä, jotka on muodostettu vastaavalla tavalla kuin desiilit.
Esimerkki desiilien muodostamisesta:
Nykyisin tulonjakotilastossa käytössä olevat desiiliryhmät on muodostettu jakamalla ensin kotitalouden tulot talouden kulutusyksiköillä (ns. ekvivalentit tulot). Jokaiselle kotitalouden jäsenelle tulee sama ekvivalentti tulo. Henkilöt järjestetään tämän jälkeen tulojensa mukaiseen järjestykseen ja jaetaan kymmeneen yhtä suureen ryhmään. Jokaisessa desiilissä on siten 10 prosenttia väestöstä. Ensimmäiseen desiiliryhmään kuuluu pienituloisin kymmenes ja viimeiseen suurituloisin. Desiiliryhmien tulo-osuudet osoittavat, kuinka suuren osan kyseessä olevien tulojen kokonaissummasta desiiliryhmät saavat.
- Ekvivalentti tulo
Ekvivalentti tulo on tulokäsite, jolla pyritään saamaan eri tyyppisten kotitalouksien tulot vertailukelpoisiksi ottamalla huomioon yhteiskulutushyödyt.
Ekvivalentti tulo = kotitalouden käytettävissä olevat tulot jaettuna talouden kulutusyksiköiden määrällä.
Tulonjakotilastossa on käytetty vuodesta 2002 lähtien Euroopan unionin tilastoviraston Eurostatin suosittamaa OECD:n ns. muunnettua kulutusyksikköasteikkoa, jossa
- kotitalouden ensimmäinen aikuinen saa painon 1
- muut yli 13-vuotiaat henkilöt saavat painon 0,5
- lapset saavat painon 0,3 (lapsiksi on määritelty 0-13 -vuotiaat ).
Oletuksena on, että kotitalouden sisällä tulot jakautuvat tasaisesti em. kulutustarpeen suhteessa kaikkien jäsenten kesken.
- Gini-kerroin
Gini-kerroin kuvaa muuttujan (esimerkiksi tulonjaon tai varallisuuden jakautumisen) epätasaisuutta. Se on yleisesti käytetty eriarvoisuuden indikaattori, missä esimerkiksi tulojen hajonnan laajuutta kuvataan yhdellä lukuarvolla.
Mitä suuremman arvon Gini-kerroin saa, sitä epätasaisemmin tulot ovat jakautuneet. Gini-kertoimen suurin mahdollinen arvo on yksi. Tällöin suurituloisin tulonsaaja saa kaikki tulot. Pienin mahdollinen Gini-kertoimen arvo on 0, jolloin kaikkien tulonsaajien tulot ovat yhtä suuret. Tulonjakotilastossa Gini-kertoimet esitetään prosentteina (sadalla kerrottuna).
- Kotitalous
Kotitalouden muodostavat kaikki ne henkilöt, jotka asuvat ja ruokailevat yhdessä tai jotka muuten käyttävät yhdessä tulojaan. Kotitalouden käsitettä käytetään ainoastaan haastattelututkimuksissa.
Kotitalousväestön ulkopuolelle jäävät pysyvästi ulkomailla asuvat ja laitosväestö (esimerkiksi pitkäaikaisesti vanhainkodeissa, hoitolaitoksissa, vankiloissa tai sairaaloissa asuvat).
Vastaava rekisteripohjainen tieto on asuntokunta. Asuntokunta muodostuu henkilöistä, jotka asuvat vakituisesti samassa asunnossa tai osoitteessa. Samaan asuntokuntaan voi kuulua useampia kotitalouksia. Asuntokunta käsitettä käytetään rekisteripohjaisissa tilastoissa kotitalouden käsitteen sijasta.
- Kulutusyksikkö
Kulutusyksikköä kohti lasketuilla tuloilla ja kulutusmenoilla voidaan verrata kooltaan ja rakenteeltaan erilaisia kotitalouksia toisiinsa. Kulutusyksiköiden laskutapoja on useita erilaisia. Tulonjakotilastossa on käytetty vuodesta 2002 lähtien Euroopan unionin tilastoviraston Eurostatin suosittamaa OECD:n ns. muunnettua kulutusyksikköasteikkoa, jossa
- kotitalouden ensimmäinen aikuinen saa painon 1
- muut yli 13-vuotiaat saavat painon 0,5
- lapset saavat painon 0,3 (0-13-vuotiaat).
Kulutustutkimuksessa on käytetty vuoteen 2004 asti aiemmin myös tulonjakotilastossa käytössä ollutta ns. alkuperäistä OECD-asteikkoa, joka muodostetaan seuraavasti:
- kotitalouden ensimmäinen aikuinen saa painon 1
- muut aikuiset saavat painon 0,7
- lapset saavat painon 0,5.
Lapsiksi määriteltiin 0-17-vuotiaat.
Valitulla kulutusyksikköasteikolla on merkittävä vaikutus tulotasoihin ja eri väestöryhmien sijoittumiseen tulojakaumassa.
- Käytettävissä oleva tulo
Tulonjakotilaston keskeisin tulokäsite on käytettävissä olevat tulot, jota käytetään myös kulutustutkimuksessa. Käytettävissä olevien tulojen muodostumista voidaan kuvata seuraavasti:
+ palkkatulot
+ yrittäjätulot
+ omaisuustulot
-----------------------------------------------
= tuotannontekijätulot
+ saadut tulonsiirrot
---------------------------------------------
= bruttotulot
- maksetut tulonsiirrot
--------------------------------------------
= käytettävissä olevat tulotPalkkoihin luetaan kotitalouksille palkkana -joko rahana tai luontoisetuna -maksetut tulot. Tulot työsuhdeoptioista sisältyvät tulokäsitteessä luontoisetuihin ja siten palkkoihin.
Yrittäjätuloihin luetaan tulot maa- ja metsätaloudesta, elinkeinon harjoittamisesta ja yhtymästä sekä tekijänoikeuspalkkiot. Maatalouden yrittäjätuloihin lasketaan myös erilaiset tuet ja korvaukset kuten tuotantopalkkiot, Euroopan unionin maataloustuet ja satovahinkokorvaukset.
Omaisuustuloja ovat kotitalouksien saamat vuokra-, korko- ja osinkotulot, laskennallinen nettovuokra omistusasunnosta, omaisuuden veronalainen luovutusvoitto ja yksityiseen vakuutukseen perustuvat eläkkeet ja muut tulot.
Saadut tulonsiirrot koostuvat ansio- ja kansaneläkkeistä ja muista sosiaaliturvaetuuksista, sosiaaliavustuksista sekä muista saaduista tulonsiirroista.
Maksetut tulonsiirrot koostuvat välittömistä veroista ja sosiaaliturvamaksusta. Lisäksi maksettuihin tulonsiirtoihin luetaan pakolliset eläke- ja työttömyysvakuutusmaksut ja tulonjakotilastossa myös maksettu elatusapu.
Tulonjakotilaston keskeisimpään käsitteeseen käytettävissä oleviin tuloihin päästään, kun bruttotuloista vähennetään maksetut tulonsiirrot. Kulutustutkimuksen käytettävissä olevien tulojen käsite perustuu rekisteritietoihin, eivätkä tulonjakotilastosta poiketen sisällä mm. lähdeveron alaisia palkkoja ja verovapaita korkotuloja eivätkä useimpia kotitalouksien välisiä tulonsiirtoja (mm. elatusmaksuja).
- Käytettävissä olevat rahatulot
Kotitalouden käytettävissä olevat rahatulot on vastaava käsite kuin kotitalouden käytettävissä olevat tulot, mutta siitä puuttuvat laskennalliset tuloerät (esim. omassa käytössä olevasta omistusasunnosta saatavat laskennalliset tulot). Käsite sisältää työsuhteeseen liittyvät luontoisedut.
Kotitalouden käytettävissä olevat rahatulot = kotitalouden jäsenten yhteenlasketut palkkatulot + yrittäjätulot + omaisuustulot (pl. laskennalliset tuloerät) + saadut tulonsiirrot - maksetut tulonsiirrot.
- Maksetut tulonsiirrot
Kotitalouden maksetut tulonsiirrot muodostuvat lähinnä välittömistä veroista ja sosiaaliturvamaksusta. Lisäksi maksettuihin tulonsiirtoihin luetaan pakolliset eläke- ja työttömyysvakuutusmaksut sekä maksetut elatusavut. Maksettuihin veroihin ei ole laskettu kirkollisveroa, vapaaehtoisia yksilöllisiä vakuutusmaksuja (vuodesta 2000 lähtien katsottu tulonjakotilastossa säästämiseksi) eikä välillisiä veroja. Maksetut tulonsiirrot perustuvat rekisteritietoihin lukuun ottamatta korkotuloista maksettuja lähdeveroja.
- Omaisuustulot
Omaisuustuloja ovat vuokra-, korko- ja osinkotulot, laskennallinen nettovuokra omistusasunnosta (ts.asuntotulo), omaisuuden veronalainen luovutusvoitto ja yksityiseen vakuutukseen perustuvat eläkkeet ja muut tulot (vuodesta 2000 lähtien). Muut verotusaineistosta saatavat osinko- ja korkotulot on luokiteltu osinkotuloihin. Lähdeverolain alaiset korkotulot sisältyvät korkotuloihin bruttomääräisinä. Niistä maksetut lähdeverot sisältyvät maksettuihin tulonsiirtoihin. Omaisuustulotiedot saadaan rekistereistä lukuun ottamatta lähdeveronalaisia korkotuloja sekä verovapaita korkotuloja ulkomailta, jotka saadaan haastattelusta.
- Palkkatulot
Palkkatuloihin lasketaan mukaan kotitalouksille tai henkilöille vuoden aikana palkkana - joko rahana tai luontoisetuina - maksetut tulot. Palkkatuloista on vähennetty niiden hankkimiskustannukset, ei kuitenkaan matkakustannuksia. Tulonjakotilastossa käytetty palkkatulojen käsite sisältää säännöllisen työajan palkkatulojen lisäksi mm. ylityökorvaukset sekä sivutöistä saatavat tulot. Myös realisoidut työsuhdeoptiot sisältyvät tulonjakotilaston tulokäsitteessä palkkatuloihin. Palkkatulot saadaan verorekisteristä lukuun ottamatta osaa ulkomaan palkkatuloista, jotka saadaan haastattelusta.
- Pienituloisuus
Pienituloisiksi katsotaan henkilöt, joiden kotitalouden yhden vuoden yhteenlasketut käytettävissä olevat tulot kulutusyksikköä kohti (ns. ekvivalentti tulo) ovat pienemmät kuin 60 prosenttia kaikkien kotitalouksien ekvivalentista mediaanitulosta. Tämän tulorajan alapuolelle jäävien osuutta kutsutaan pienituloisuusasteeksi. Pienituloisuuden euromääräinen raja vaihtelee vuosittain. Määritelmä perustuu Euroopan unionin tilastolaitoksen Eurostatin suosituksiin. Suomessa ei ole virallista pienituloisten tai köyhyysrajan määritelmää.
- Rahatulot
Rahatulot saadaan, kun kotitalouden bruttotuloista vähennetään laskennalliset tuloerät. Laskennallisia eriä ovat omassa käytössä olevasta omistusasunnosta saatavat laskennalliset tulot. Rahatulot sisältävät työsuhteeseen liittyvät luontoisedut.
Bruttotulot = kotitalouden tuotannontekijätulot (palkka-, yrittäjä- ja omaisuustulot) + kotitalouden saamat tulonsiirrot
- Saadut tulonsiirrot
Kotitalouden ja henkilöiden saamat tulonsiirrot muodostuvat ansio- ja kansaneläkkeistä ja muista sosiaaliturvaetuuksista, sosiaaliavustuksista sekä muista saaduista tulonsiirroista.
Muita sosiaaliturvaetuuksia ovat mm. kuntoutusavustukset, sairaus- ja vanhempainpäivärahat, lakisääteisen tapaturmavakuutuksen korvaukset ja ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha.
Sosiaaliavustuksia ovat mm. lapsilisät, pienten lasten hoidon tuki, sotilasavustus, toimeentulotuki, yleinen asumistuki, opinto- ja tutkimusavustukset sekä työttömyysturvan peruspäiväraha ja työmarkkinatuki.
Muita saatuja tulonsiirtoja ovat mm. kotitalouksien väliset saadut tulonsiirrot. Tiedot perustuvat pääasiassa rekisteritietoihin.
- Sosioekonominen asema
Kulutustutkimuksessa ja tulonjakotilastossa kotitalouden jäsenille muodostetaan sosioekonominen asema henkilön 12 viimeisen kuukauden toiminnan perusteella. Sosioekonomisen aseman määrittämiseksi henkilöt on ensin jaettu ammatissa toimiviin ja ammatissa toimimattomiin. Ammatissa toimiviksi on pääsääntöisesti luokiteltu kaikki tutkimusvuonna vähintään kuutena kuukautena tuotantotoimintaan osallistuneet. Ammatissa toimivat on edelleen jaettu yrittäjiin ja palkansaajiin haastattelussa ilmoitettujen tietojen perusteella. Yrittäjiksi on luokiteltu myös sellaisia henkilöitä, joita verotuksessa on verotettu palkansaajina (tyypillisesti yrittäjä, joka työskentelee palkansaajana omassa yrityksessään). Ammatissa toimimattomat on ryhmitelty opiskelijoihin, eläkeläisiin, työttömiin ja muihin. Työttömiksi on laskettu henkilöt, jotka ovat olleet vuoden aikana vähintään 6 kk työttöminä.
Kotitalouden sosioekonominen asema määräytyy talouden viitehenkilön mukaan.
Luokitus perustuu Tilastokeskuksen vuoden 1989 sosioekonomisen aseman luokitusstandardiin. Siinä otetaan huomioon henkilön ammatti, ammattiasema, työn luonne ja elämänvaihe (Sosioekonomisen aseman luokitus 1989. Helsinki. Tilastokeskus, Käsikirjoja, 17).
- Tuotannontekijätulot
Tuotannontekijätuloja ovat kotitalouksien tuotantotoimintaan osallistumisesta palkkoina, yrittäjätuloina ja omaisuustuloina saamat rahamääräiset korvaukset.
- Työtulot
Työtulot ovat kotitalouksien ja tulonsaajien vuoden aikana saamien palkka- ja yrittäjätulojen summa.
Tulonjakotilaston työtulot -käsite sisältää verotuksessa sekä ansio- että pääomatulona verotettuja tuloeriä. Tilastovuodesta 1999 alkaen tulonjakotilaston ansiotulot -käsitteestä on käytetty nimeä työtulot. Käsitteen sisältö ei ole muuttunut.
- Työtön
Tulonjakotilastossa työttömäksi luokitellaan henkilö, joka on ollut vuoden aikana vähintään 6 kuukautta työttömänä. Työttömyyskuukaudet kysytään henkilöltä haastattelussa. Haastattelukuukaudet tarkistetaan ja korjataan tarvittaessa rekisteritietojen perusteella (Kelan rekisterin tiedot työttömyyspäivärahoista ja saantiajoista, verorekisterin työttömyyspäivärahat).
- Viitehenkilö
Tulonjakotilastossa ja kotitalouksien varallisuustutkimuksessa kotitalouden viitehenkilöksi valitaan se kotitalouden jäsen, jonka henkilökohtaiset tulot ovat suurimmat. Henkilökohtaiset tulot on määritelty rekisteri- ja haastattelutietojen avulla.
Vaikka tulot ovat viitehenkilön määräävä kriteeri, tietyissä tapauksissa koko kotitalouden toiminta otetaan huomioon (mm. yrittäjätaloudet). Poikkeus on myös eläkeläisvanhempien ja näiden lasten (myös täysi-ikäisten) vertailu, jolloin vanhemmista suurituloisempi merkitään viitehenkilöksi, jos vanhempien yhteenlasketut tulot ylittävät selvästi lapsen tulot.
- Yrittäjätulot
Yrittäjätuloihin luetaan mukaan tulot maa- ja metsätaloudesta, elinkeinon harjoittamisesta ja yhtymästä sekä tekijänoikeuspalkkioista. Maatalouden yrittäjätuloihin lasketaan myös erilaiset tuet ja korvaukset kuten tuotantopalkkiot, Euroopan unionin maataloustuet ja satovahinkokorvaukset. Maataloudesta saatuihin tuloihin ei ole laskettu vuodesta 2000 lähtien omaan käyttöön otetuista tuotteista saatua laskennallinen tuloa. Yrittäjätulot perustuvat verorekisterin tietoihin.
Suomen virallinen tilasto (SVT):
Tulonjakotilasto [verkkojulkaisu].
ISSN=1795-8121. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 9.2.2012].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/tjt/kas.html.
Vaihde (09) 17 341