Tämä sivu on arkistoitu.

5.4.2022 jälkeen julkaistut tiedot löydät uudistetulta sivustolta.

Siirry uudelle tilastosivulle

3. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoitus hallinnonaloittain

Pääosa valtion tutkimus- ja kehittämisrahoituksesta kohdistuu kahden ministeriön toimipiiriin, opetusministeriön sekä uuden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonaloille. Niiden osuus kaikesta t&k-rahoituksesta nousee vuonna 2008 lähes 81 prosenttiin, missä on lisäystä kaksi prosenttiyksikköä verrattuna OPM:n sekä entisen kauppa- ja teollisuusministeriön yhteenlaskettuun osuuteen. TEM:in t&k-rahoituksen määrä ei kuitenkaan ole suoraan verrannollinen entisen KTM:n lukuun, koska se sisältää myös kokonaisuudessaan entisen työministeriön ja valtaosin aiemmin sisäasianministeriön kautta tilastoidun rahoituksen. Neljä suurinta ministeriötä, joihin kahden edellä mainitun lisäksi lukeutuvat sosiaali- ja terveysministeriö sekä maa- ja metsätalousministeriö, hallinnoivat yhdessä 93 prosenttia koko tutkimusrahoituksesta.

Opetusministeriön tutkimus- ja kehittämisrahoitus vuodelle 2008 nousee 780 miljoonaan euroon. Työ- ja elinkeinoministeriön rahoitus puolestaan on runsaat 670 miljoonaa euroa, josta vajaa 17 miljoonaa entisiä sisäasiainministeriön ja noin 13 miljoonaa työministeriön t&k-varoja. Ilman näitäkin summia TEM:n tutkimus- ja kehittämisrahoitus kasvaisi hallinnonaloista eniten (34 milj. €), jos vertailukohtana on entinen KTM. OPM:ssä lisäys edellisvuodesta on 27 miljoonaa euroa ja tämä valtaosin Suomen Akatemian kautta tieteeseen kohdistuvaa rahoitusta. Puolustusministeriön t&k-rahoitus vaihtelee vuosittain huomattavasti ja vuonna 2008 kasvua tulee yhdeksän miljoonaa euroa. Reaalimuutos jää kuitenkin neljän prosentin paikkeille. Tutkimustoimintaa merkittävässä määrin harjoittavista hallinnonaloista sekä MMM:n, STM:n että ympäristöministeriön t&k-rahoitus laskee kussakin liki neljä miljoonaa euroa.

Kaikkiaan valtion t&k-rahoitus näyttäisi vuosien saatossa keskittyvän yhä vahvemmin kahden suuren, opetusministeriön ja nykyisen työ- ja elinkeinoministeriön, kanavoimaksi. Samalla joidenkin tässä mielessä taannoin selvästi merkittävämpien hallinnoalojen, kuten ympäristö-, ja ulkoasiainministeriön, asema on hiipunut.

T&k-intensiteetti on korkein työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalla, jonka menoista 28 prosenttia kohdistuu tutkimus- ja kehittämistoimintaan. Tosin kauppa- ja teollisuusministeriössä vastaava osuus vuonna 2007 oli 60. Opetusministeriön menoista runsas 11 prosenttia käytetään tutkimustoiminnan rahoittamiseen. Muilla hallinnonaloilla osuus jää korkeintaan muutamaan prosenttiin ja alhaisimmat t&k-intensiteetit ovat sisäasianministeriössä ja valtiovarainministeriössä, molemmissa vain 0,1 prosenttia. Samalla kun ympäristöministeriön t&k-rahoituksen määrä laskee reilusti, hallinnonalan tutkimusintensiteetti vahvistuu miltei kaksinkertaiseksi. Selityksenä ovat mittavat määrärahasiirrot YM:stä sosiaali- ja terveysministeriöön.


Lähde: Tutkimus- ja kehittämisrahoitus valtion talousarviossa 2008, Tilastokeskus

Lisätietoja: Tero Luhtala (09) 1734 3327, Markku Virtaharju (09) 1734 3290, Raili Kouvalainen (09) 1734 3513, tiede.teknologia@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Kaija Hovi


Päivitetty 27.2.2008

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Tutkimus- ja kehittämisrahoitus valtion talousarviossa [verkkojulkaisu].
ISSN=1459-9074. 2008, 3. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoitus hallinnonaloittain . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 29.3.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/tkker/2008/tkker_2008_2008-02-27_kat_003_fi.html