Tutkimus- ja kehittämisrahoitus valtion talousarviossa 2015

1. Tutkimus- ja kehittämisrahoituksen näkymät

Tutkimus- ja innovaatiopolitiikan toimia ohjaavat hallitusohjelma, rakennepoliittinen ohjelma osana julkisen talouden suunnitelmaa sekä tutkimus- ja innovaationeuvoston linjaus vuosille 2015–2020 1) . Innovaatiopolitiikan onnistumisen kannalta ratkaisevaa on sen välineen, t&k-rahoituksen oikea kohdentuminen. T&k-rahoitusta vahvistetaan kansainväliseen kilpailuun vastaamiseksi, painottaen sen kohdentumista Suomen talouden, työllisyyden ja osaamisen uudistamiseen. Julkinen suora t&k-tuki täydentää yritysten kokonaisrahoitusta ja lisää niiden omaa panostusta tutkimukseen. Julkisrahoitteisen t&k:n tärkein peruste on sen huomattavat yhteiskunnalliset ulkoisvaikutukset.

Valtion tutkimuslaitosjärjestelmän ja valtion t&k-rahoituksen kokonaisuudistus toteutetaan hallituksen periaatepäätöksen 2) mukaan vuosina 2014–2017. Toimenpiteet on aloitettu perustamalla Suomen Akatemiaan strategisen tutkimuksen neuvosto ja rahoitusväline, yhdistämällä tutkimuslaitoksia suuremmiksi kokonaisuuksiksi, vahvistamalla tutkimuslaitosten ja yliopistojen yhteistyötä sekä kohdentamalla t&k-rahoitusta valtioneuvoston jaettavaksi. On luotu kansallinen tiekartta ja strategia tutkimuksen infrastruktuurien kehittämiseksi ja EU:n yhteisiin tutkimusinfrastruktuureihin osallistumiseksi vuosina 2014–2020. Niukentuvien voimavarojen oloissa painotetaan korkeatasoisen tutkimuksen edellytyksiä.

2. Valtion tutkimus- ja kehittämisrahoituksen yleinen kehitys

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan määrärahojen ja myöntämisvaltuuksien kokonaissumma nousee vuoden 2015 talousarviossa 2 002 miljoonaan euroon. Rahoituksen määrä kasvaa edellisvuodesta 47 miljoonaa euroa. Kasvu on nimellisesti 2,4 ja reaalisesti 0,6 prosenttia. Tutkimus- ja kehittämistoimintaan osoitetun rahoituksen osuus valtion kokonaismenoista ilman valtionvelan hoitokustannuksia on 3,9 prosenttia.

Valtion tutkimus- ja kehittämisrahoitus ja sen osuus valtion menoista vuosina 2014 ja 2015

Milj. € Milj. € Muutos %
2014 2015 Milj. € Nimellinen Reaalinen
Tutkimusrahoitus yhteensä 1 955,6 2 002,5 46,9 2,4 0,6
Valtion menot yhteensä 53 920,4 53 705,2 -215,2 -0,4 -1,1
Valtion menot ilman valtionvelan kustannuksia 52 106,8 51 939,1 -167,7 -0,3 -1,0
Tutkimusrahoituksen osuus valtion
menoista ilman valtionvelan kustannuksia
3,8 3,9
Julkisen t&k-rahoituksen bruttokansantuoteosuus on vuonna 2015 arviolta 3) 0,96 prosenttia. Kansainvälisesti vertaillen osuus on Suomea korkeampi ainoastaan Tanskassa (1,02 %) ja Islannissa (1,00 %). Julkisten t&k-investointien bkt-osuus jää sekä EU-alueella että OECD-maissa keskimäärin 0,70 prosenttiin.

Kuvio 1. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan julkinen rahoitusosuus bruttokansantuotteesta vuonna 2014

Kuvio 1. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan julkinen rahoitusosuus bruttokansantuotteesta vuonna 2014

3. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoitus hallinnonaloittain

Opetus- ja kulttuuriministeriön tutkimus- ja kehittämisrahoituksen määrä kasvaa vuonna 2015 yli 100 miljoonaa euroa. 1 090 miljoonan euron rahoitus vastaa 54 prosenttia koko valtion t&k-rahoituksesta. Kasvun taustalla on lähinnä Suomen Akatemian jakaman rahoituksen merkittävä lisäys. Muista t&k-rahoituksen kannalta suurista hallinnonaloista työ- ja elinkeinoministeriön rahoitus vähenee 23 ja sosiaali- ja terveysministeriön 33 miljoonaa euroa. TEM:in osuus t&k-rahoituksesta on 31 prosenttia ja määrä kaikkiaan 617 ja STM:n 82 miljoonaa euroa. Maa- ja metsätalousministeriön rahoitus pysyy ennallaan 95 miljoonassa eurossa.

Tutkimus- ja kehittämisrahoitusta eniten jakavat ministeriöt, OKM ja TEM, ovat myös t&k-intensiivisimmät ministeriöt. Näiden kahden hallinnonalan menoista 16 ja 18 prosenttia kohdistuu tutkimus- ja kehittämistoimintaan, kun hallinnonaloittainen osuus jää keskimäärin alle neljään prosenttiin. T&k-intensiteetit ovat alhaisimmat sisäministeriössä ja valtiovarainministeriössä.

4. Tutkimus- ja kehittämisrahoitus organisaatioittain

Yliopistotutkimusta rahoitetaan vuonna 2015 kaikkiaan 578 miljoonalla eurolla ja sen osuus valtion tutkimus- ja kehittämistoiminnan koko rahoituksesta on 29 prosenttia. Innovaatiorahoituskeskus Tekes:in jakama rahoitus on 488 miljoonaa euroa ja osuus 24 prosenttia. Suomen Akatemian rahoitus on 416 miljoonaa euroa ja tutkimuslaitokset käyttävät 256 miljoonaa euroa. Yliopistollisissa keskussairaaloissa tehtävään tutkimustoimintaan osoitetaan valtion talousarviossa 22 miljoonaa ja muun hallinnon jakaman rahoituksen määrä on 243 miljoonaa euroa.

Kuvio 2. Valtion tutkimus- ja kehittämisrahoitus jakavan organisaation mukaan vuosina 2014-2015

Kuvio 2. Valtion tutkimus- ja kehittämisrahoitus jakavan organisaation mukaan vuosina 2014-2015

Suomen Akatemia ja Tekes rahoittavat asiantuntija-arvioiden perusteella parhaiksi valittuja tutkimushankkeita. Akatemian rahoitus kasvaa uusien rahoitusvälineiden myötä 93 miljoonaa euroa. Tekes:in tutkimus- ja kehittämistoiminnan määrärahat ja valtuudet sen sijaan vähenevät 25 miljoonaa euroa. Yliopistotutkimuksen rahoitus pysyy ennallaan, mutta yliopistosairaaloiden rahoitus vähenee miltei kolmanneksen,10 miljoonaa euroa. Suunnilleen saman verran kasvaa hallinnonalojen muu t&k-rahoitus, johon sisältyy jonkin verran ns. sitomattomia tutkimusvaroja, joilla ministeriöt tilaavat tutkimushankkeita tutkimuslaitoksilta tai yliopistoilta. Tutkimuslaitosten t&k-rahoitus vähenee rakenteellisten muutosten myötä 22 miljoonaa euroa.

5. Tutkimus- ja kehittämisrahoitus yhteiskuntapoliittisen tavoitteen mukaan

Valtion tutkimus- ja kehittämisrahoituksesta 53 prosenttia kohdistuu yleiseen tieteen edistämiseen. Tämän yhteiskuntapoliittisen tavoitteen mukaan suurimman pääluokan 1 058 miljoonasta eurosta 55 prosenttia on yliopistojen tutkimusvaroja ja loput enimmäkseen Suomen Akatemian rahoitusta. Teollisen tuotannon ja teknologian edistäminen on 351 miljoonan euron rahoituksella toiseksi suurin pääluokka. Yhteiskuntapolitiikan ja –palveluiden tutkimukseen suuntautuu 249 miljoonaa euroa ja tästä terveydenhuollon tutkimukseen 72 miljoonaa. Energiatutkimusta harjoitetaan 168 miljoonalla eurolla.

Yleisen tieteen edistämisen rahoitus kasvaa edellisvuodesta 95 miljoonaa euroa ja teollisuuden edistämiseen investoidaan saman verran kuin vuotta aiemmin. Yhteiskuntapolitiikan ja –palvelujen rahoitus sen sijaan vähenee 14 miljoonaa euroa, minkä taustalla on terveydenhuollon tutkimuksen 22 miljoonaa euroa niukentuvat resurssit. Toisaalta kulttuurintutkimuksen lohkon rahoitus kolminkertaistuu 29 miljoonaan euroon. Muiden yhteiskunnallisten tehtävien luokkaan lukeutuu laajalti eri tyyppistä yhteiskunnallisten ja sosiaalisten rakenteiden ja prosessien ja niiden muutosten tutkimusta, kuten talouspoliittista tutkimusta, tasa-arvotutkimusta, alueiden ja elinympäristöjen kehittämistä, konfliktien tutkimusta, kuluttajatutkimusta, hyvinvointipalvelujen kehittämiseen liittyviä hankkeita, kestävää kehitystä ja tulevaisuudentutkimusta.

6. Kansainvälisesti koordinoidun t&k-toiminnan rahoitus

Kansainvälisille tutkimusorganisaatioille tai t&k-ohjelmiin 4) suuntautuva tutkimus- ja kehittämisrahoitus on valtion vuoden 2015 talousarviossa 88 miljoonaa euroa. Euroopanlaajuisiin maiden välisiin t&k-ohjelmiin kuten Euroopan avaruusjärjestö ESA:n puitteissa tapahtuvaan tutkimustoimintaan osoitetaan liki 45 miljoonaa euroa. Eurooppalaiset kansainväliset tutkimusorganisaatiot, kuten Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuskeskus CERN, saavat valtion budjetista tutkimusrahoitusta 17 miljoonaa euroa. 10 miljoonaa euroa suuntautuu kahden- tai monenkeskisiin EU-maiden hallitusten välisiin t&k-ohjelmiin, joihin lukeutuu mm. yhteispohjoismainen tutkimusrahoitus. Yhdessä nämä miltei 72 miljoonaa euroa toteuttavat ns. eurooppalainen tutkimusalue ERA –käsitettä, jonka tavoitteena on kehittää EU-valtioiden tiettyjen teknologioiden tutkimusta kansallisvaltiopohjaisesta koko Euroopan laajuiseksi. Muun 16 miljoonan euron kohteena on tutkimus- ja kehittämistoiminta, jolla ei ole ERA-ulottuvuutta. Valtion rahoituksen määrä kansainvälisesti koordinoituun tutkimus- ja kehittämistoimintaan laskee edellisvuodesta 10 miljoonaa euroa ja taustalla ovat vähenevät panostukset euroopanlaajuisiin maidenvälisiin t&k-ohjelmiin.

7. Valtion tutkimuslaitosten tutkimus- ja kehittämistoiminta

Valtion tutkimuslaitosten 5) ensisijainen tehtävä on hankkia, tuottaa ja välittää tietoa poliittisen päätöksenteon pohjaksi ja yhteiskunnan kehittämiseksi. Tutkimustehtävien lisäksi laitoksilla on vaihtelevassa määrin erilaisia asiantuntija-, valvonta-, koulutus-, neuvonta- ja muita viranomaistehtäviä, maksullista ja muuta palvelutoimintaa jne. Tutkimuslaitokset tuottavat palveluita horisontaalisesti useille eri hallinnonaloille ja muulle julkiselle sektorille, sekä myös yrityksille ja kolmannen sektorin toimijoille.

Talousarviomäärärahojen (ml. valtionavut) ohella tutkimuslaitoksissa tehtävää tutkimus- ja kehittämistoimintaa rahoitetaan ulkopuolisella rahoituksella, joka koostuu maksullisen palvelutoiminnan tuloista sekä muualta kuin laitoksen omilta budjettiluvuilta tulevasta rahoituksesta. Ulkopuolinen rahoitus tulee pääosin kilpailtuna useista lähteistä sekä kotimaiselta julkiselta että yksityiseltä sektorilta ja kansainvälisistä lähteistä. Sen määrä perustuu laitosten tulostavoitteisiin ja on siten arvioitu.

Valtion tutkimuslaitosten budjettirahoitteinen tutkimus- ja kehittämistoiminta

Tutkimuslaitosten omien hallinnonalojensa budjeteista saaman t&k-rahoituksen kokonaismäärä vuodelle 2015 on 256 miljoonaa euroa. Rahoitus laskee edellisvuodesta 22 miljoonaa, mutta tutkimuslaitosjärjestelmän rakenteelliset uudistukset vaikuttavat lukujen vertailtavuuteen. Kaksi likimain samansuuruista toimijaa, Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy ja Luonnonvarakeskus LUKE käyttävät yhdessä 171 miljoonaa euroa eli kaksi kolmasosaa laitosten kaikesta budjettirahoituksesta.

Tutkimuslaitosten kokonaistutkimusrahoitus ja EU-rahoitus

Tutkimuslaitosten t&k-rahoituksen kokonaismääräksi muodostuu 517 miljoonaa euroa, mikä on 48 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuotta aiemmin. VTT:n ja Luonnonvarakeskuksen osuus on 371 miljoonaa euroa ja yksin VTT:n osuus likimain puolet kokonaisrahoituksesta.

Tutkimuslaitosten t&k-rahoituksesta puolet eli 260 miljoonaa euroa on ulkopuolista. Osuus on noussut alati, vaikkakin vaihtelee suuresti laitoksittain. VTT:ssä ja Suomen ympäristökeskuksessa (SYKE) ulkopuolisen rahoituksen osuus on kaksi kolmasosaa, Ulkopoliittisessa instituutissa vain 16 prosenttia. VTT:n osuus ulkopuolisesta rahoituksesta on 63 prosenttia. Tutkimuslaitokset arvioivat saavansa EU:lta tutkimusrahoitusta yhteensä 52 miljoonaa euroa, josta VTT:n osuus on 62 prosenttia.

Tutkimuslaitosten t&k-rahoitus hallinnonaloittain

Tutkimustoiminnan kannalta keskeisten hallinnonalojen t&k-varoista keskimäärin 32 prosenttia käytetään niiden tutkimuslaitoksissa. Maa- ja metsätalousministeriössä tutkimuslaitosten osuus kaikesta t&k-rahoituksesta on 95 prosenttia. Työ- ja elinkeinoministeriössä, jossa yleinen tutkimusintensiteetti on korkein (t&k-rahoitus 18 % hallinnonalan kokonaismenoista), ainoastaan 16 prosenttia käytetään tutkimuslaitosten suorana budjettirahoituksena. TEM:n hallinnonalalla toimivan VTT:n ulkopuolisesta rahoituksesta huomattava osa tulee Tekes:iltä ja tämä huomioiden ministeriön tutkimuslaitosten rahoitusosuus nousisi 22 prosenttiin.


1) Uudistuva Suomi: tutkimus- ja innovaatiopolitiikan suunta 2015–2020. Tutkimus- ja innovaationeuvosto 5.11.2014.
2) Valtioneuvoston viestintäosaston Tiedote 362/2013 – 5.9.2013.
3) Bkt 2014 ja 2015 valtiovarainministeriön ennusteita.
4) Ohjelmat tai organisaatiot joissa tutkimus ja kehittäminen (t&k) on pääasiallinen toiminta.
5) Ml. voittoa tavoittelematon valtion erityistehtäväyhtiö VTT Oy.

Lähde: Tutkimus- ja kehittämisrahoitus valtion talousarviossa 2015, Tilastokeskus

Lisätietoja: Tero Luhtala 029 551 3327, Ari Leppälahti 029 551 3237, tiede.teknologia@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Hannele Orjala


Päivitetty 26.2.2015

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Tutkimus- ja kehittämisrahoitus valtion talousarviossa [verkkojulkaisu].
ISSN=1459-9074. 2015, Tutkimus- ja kehittämisrahoitus valtion talousarviossa 2015 . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 6.12.2019].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/tkker/2015/tkker_2015_2015-02-26_kat_001_fi.html