Laatuseloste: Teollisuustuotanto

1 Tilastotietojen relevanssi

1.1 Tietosisältö ja käyttötarkoitus

Teollisuustuotantotilasto eli teollisuuden hyödyketilasto kuvaa teollisuuden tuotantoa tuoteluokittain eli hyödykenimikkeittäin. Yritysten tuotannosta sekä tuotantoon käytetyistä aineista ja tarvikkeista tilastoidaan arvo- ja määrätiedot. Määrätietojen mittayksiköt vaihtelevat hyödykenimikkeittäin ja mittayksiköitä on vajaa 40 kpl. Tiedot kerätään yrityksiltä tai yritysten toimipaikoilta. Hyödyketilasto koskee Suomessa tapahtunutta tuotantoa ja tilastointiajanjaksona käytetään kalenterivuotta.

Teollisuuden hyödyketilasto (teollisuustuotanto sekä teollisuuden aineet ja tarvikkeet) kuvaa hyödykkeiden tuotantoa myydyn tuotannon avulla. Niistä nimikkeistä, joista yrityksestä tapahtuva myynti eroaa oleellisesti tuotannosta, kysytään lisäksi kokonaistuotanto (yleensä vain sen määrä, aluksista kuitenkin kokonaistuotannon arvo).

Teollisuuden tuotantotietoja käytetään EU:n tilastovirastossa Eurostatissa sekä eräissä muissa kansainvälisissä organisaatioissa (mm. OECD, YK). Tietoja käytetään teollisuuden kehityksen seurantaan ja analysointiin julkishallinnossa, järjestöissä, tutkimuslaitoksissa ja elinkeinoelämässä sekä Suomessa että ulkomailla, varsinkin EU-maissa. Lisäksi teollisuuden tuotantotilaston tietoja käytetään Tilastokeskuksen sisällä kansantalouden tilinpidossa panos-tuotos- ja tarjonta-käyttö-tauluja varten. Edelleen teollisuustuotantotietoja käytetään talouden lyhyen aikavälin suhdanneindikaattorien painorakenteena (mm. teollisuustuotannon volyymi-indeksissä) sekä otoskehikkona ja painorakenteena useissa muissa tilastoissa (esim. teollisuuden tuottajahintaindeksissä ja rakennuskustannusindeksissä). Teollisuuden tuotantotilaston tietoja käytetään myös tietoyhteiskuntaa kuvaavissa tilastoissa (ICT-tuotteet eli tieto- ja viestintätekniikkatuotteet).

Lisäksi teollisuuden käyttämien raaka-aineiden (jatkossa aineiden ja tarvikkeiden) käyttötietoja kerätään erityisesti kansantalouden tilinpidon panos-tuotos- ja tarjonta-käyttö-tauluja varten. Lisäksi niitä käytetään Tilastokeskuksen sisällä mm. jätetilastossa, ympäristöliiketoimintatilastossa ja metsätilinpidossa.

1.2 Keskeiset käsitteet ja luokitukset

Käsitteet

Ks. Käsitteet ja määritelmät: tilastoyksikkö, tiedonantoyksikkö, yritys, toimipaikka, myyty tuotanto, kokonaistuotanto, ostetut aineet ja tarvikkeet, kokonaiskäyttö, mittayksikkö, hyödyke, tuotantonimikkeistö, aineet ja tarvikkeet –nimikkeistö, tollaus.

Luokitukset

PRODCOM-tuotenimikkeistö
Teollisuuden hyödyketilastossa käytettävä tuotantonimikkeistö (tuoteluokitus) on perustunut vuodesta 1997 lähtien Euroopan unionin teollisten toimialojen tuotannon PRODCOM-luokitukseen (Classification of goods used for statistics on industrial production in the EU), jonka tuotenimikkeet ovat 8-numeroisia. PRODCOM-luokitus ei sisällä kaikkia tuoteryhmiä, joten sitä on täydennetty kansallisilla lisänimikkeillä. Osa PRODCOM-luokituksen nimikkeistä on lisäksi jaettu kansallisiin alanimikkeisiin. Kansalliset nimikekoodit ovat 10-numeroisia. Koodin 4 ensimmäistä numeroa vastaavat Euroopan yhteisön tilastollisen toimialaluokituksen (NACE Rev. 2) koodia ja siten Tilastokeskuksen toimialaluokituksen TOL 2008 neljää ensimmäistä numeroa. Koodin 6 ensimmäistä numeroa vastaavat EU:n tilastollista toimialoittaista tuoteluokitusta (CPA, European Classification of Products by Activity).

Tilastovuonna 2014 tuotantonimikkeitä oli käytössä kaikkiaan 4 079 kpl. Suomessa esiintyi tuotantoa samana vuonna noin 2 125 tuotenimikkeessä. Kokonaistuotannon määrä kysyttiin myydyn tuotannon arvon ja määrän lisäksi 666 tuotenimikkeestä. Palvelunimikkeitä oli käytössä 178 kpl (sisältyy em. 4 079 nimikkeeseen).

Aineiden ja tarvikkeiden (raaka-aineiden) tietoja kysytään nykyään vain parittomilta tilastovuosilta, tilastovuodesta 2013 lähtien. (Aineet ja tarvikkeet -nimikkeistö on laadittu Euroopan yhteisön CPA-tuoteluokituksen pohjalta soveltaen sitä kansallisten tarpeiden täyttämiseksi. Neljä ensimmäistä numeroa kuvaa valmistavaa toimialaa. Koodin pituus vaihtelee 6 - 8 numeroon. Tilastovuonna 2013 Aineet ja tarvikkeet -nimikkeitä oli käytössä 493 kpl. Kokonaiskäytön määrä kysyttiin, yrityksen ulkopuolelta ostettujen aineiden ja tarvikkeiden arvon ja määrän lisäksi, 70 raaka-ainenimikkeestä.)

1.3 Lait ja asetukset

Tilastojen laadintaa ohjaa valtion tilastotoimen yleislaki, Tilastolaki 280/2004, muutettu 361/2013.

Teollisuuden tuotantotilaston tuottaminen noudattaa EU:n PRODCOM-asetusta (Euroopan talousyhteisöjen neuvoston asetus (ETY) N:o 3924/91 yhteisön teollista tuotantoa koskevan tutkimuksen suorittamisesta), joka määrittelee yhteisön teollista tuotantoa koskevaa tilastointia. PRODCOM-asetus edellyttää, että yhteisön alueelta kerätään selvitysajanjaksolta myydyn tuotannon arvo ja määrä. Määrätyiltä tuotenimikkeiltä kerätään myös kokonaistuotannon määrä.

Kukin jäsenvaltio ilmoittaa ainoastaan omalla alueellaan tapahtuneen tuotannon. Lisäksi määritellään, että jäsenvaltioiden tulee noudattaa tutkimusmenetelmää, joka helpottaa tietojen keruuta yrityksistä.

2 Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus

Tiedot kerätään lomaketiedustelulla yrityksiltä tai niiden toimipaikoilta. Tiedot on voinut antaa vain sähköisen tiedonkeruun lomakkeella (verkkolomakkeella) tilastovuodesta 2013 lähtien. Tällä hetkellä Internetin kautta web-lomakkeella saapuvien tiedusteluvastausten osuus on noin 95 %. Loput 5 % tulevat edelleen sähköpostilla tai puhelimitse.

Kaikesta yrityksen tai toimipaikan valmistamasta tuotannosta kysytään yrityksen ulkopuolelle kalenterivuoden aikana myydyn tuotannon arvot ja yleensä myös määrät. Erikseen määritellyistä tuotteista kysytään lisäksi kokonaistuotannon määrät (aluksista kuitenkin vain kokonaistuotannon arvo).

Aineista ja tarvikkeista tiedustellaan yrityksiltä tai toimipaikoilta parittomilta tilastovuosilta (2013, 2015 jne.) niiden kalenterivuoden aikana tuotantoa varten ostamien tärkeimpien raaka-aineiden, puolivalmisteiden, lisäaineiden ja tarvikkeiden arvot ja määrät nimikkeittäin eriteltyinä. Lisäksi erikseen määritellyistä aineista ja tarvikkeista kysytään kokonaiskäytön määrä. Tiedot aineista ja tarvikkeista kysytään eri lomakkeella kaikilta vähintään 20 henkilön yrityksiltä tai niiden toimipaikoilta.

Tuotantotiedustelun yritykset ja toimipaikat on valittu siten, että EU:n PRODCOM-asetuksen säätämä edustavuusvaatimus täyttyisi eli vähintään 90 % kunkin toimialan tuotannon arvosta on sisällyttävä tilastoon. Täten tuotantotiedot kerätään pääsääntöisesti kaikilta vähintään 10 henkilön yrityksiltä. Lisäksi joillakin toimialoilla tiedusteluun kuuluu myös tätä pienempiä yrityksiä, jotta EU:n edustavuuskriteeri täyttyisi. Tiedustelujoukon koko on ollut viime vuosina noin 3000–3800 toimipaikkaa.

Tiedustelujoukko muodostetaan pääosin Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisterin avulla, josta saadaan tilastovuoden uudet yritykset ja toimipaikat sekä kaikkien havaintoyksiköiden lopetus- ja muut muutostiedot edelliseen vuoteen nähden sekä kokoa kuvaavat tiedot tarkastelujaksoittain.

Tilastovuoteen 2004 asti tuotantotiedustelussa olivat mukana kaikki vähintään 10 henkilön teollisten yritysten teolliset toimipaikat sekä vähintään 20 henkilön ei-teollisten yritysten teollisuuteen kuuluvat toimipaikat (TOL 2008 toimialat: kaivostoiminta ja louhinta B sekä teollisuus C; TOL 2002 :ssa näitä vastaavat pääluokat olivat C ja D). Tilastovuodesta 2005 alkaen monitoimipaikkaiset yritykset ovat voineet vastata tiedusteluun yritystasolla tai yhdistämällä teollisten toimipaikkojensa vastaustietoja. Tämä on vähentänyt teollisuuden hyödyketilaston keruuyksiköiden määrää useilla sadoilla toimipaikoilla.

Tuotantotiedustelun vastausprosentti on ollut vuosittain noin 70-90 %. Pienimmillä 10-19 henkilön teollisuusyrityksillä tai niiden toimipaikoilla vastausprosentti on alhaisin. Vastaamattomille yrityksille tai niiden toimipaikoille lähetetään postitse kolme muistutuskirjettä syyskuuhun mennessä. Lisäksi tehdään tiedusteluja ja muistutuksia puhelimitse ja sähköpostitse tiedusteluprosessin eri vaiheissa. Mikäli vastaustietoja ei saada suoraan tiedonantajayrityksestä, pyritään tiedot mahdollisimman monessa tapauksessa arvioimaan edellisen vuoden hyödykevastaustietojen perusteella ja kyseisen tilastovuoden tilinpäätöstietojen avulla. Usein voidaan sopivien hyödykenimikkeiden valinnassa käyttää apuna myös yrityksen www-kotisivuilta löytyviä tietoja yrityksen tuotevalikoimasta.

Tilastovuodesta 2005 lähtien kevennettiin pienimpien teollisuusyritysten vastausrasitetta tiedustelussa lähes puoleen entisestä. 10-19 henkilön teollisuusyrityksistä, joita on Suomessa noin 1 550, muodostettiin vastausrasitetta kevennettäessä tuotantotiedustelun kehikkojoukko, josta poimitaan vuosittain edustava rotaatio-otos. Kukin pieni yritys sisältyy tiedusteluun rotaatio-otoksena joko parillisina tai parittomina tilastovuosina. Kuitenkin omalla kyselykierroksellaan kokonaan vastaamattomat yritykset (tiedustelun yksikkökato) sisällytetään tiedusteluun joka vuosi niin kauan, kuin ne vastaavat. Kulloinkin tiedustelusta lepovuorossa olevien yritysten vastaustiedot imputoidaan (arvioidaan tilastollisin menetelmin) tilaston kokonaisaineistoon ohjelmallisesti.

Arviointimenetelmässä lasketaan ensin yksi yleinen korotuskerroin, joka perustuu tuotantotiedustelun vastaustietojen keskimääräiseen vuosimuutokseen (tilastovuosi vs. edellinen vuosi). Kertoimen laskennassa otetaan huomioon vastausaineistossa molempina vuosina esiintyvät yritykset ja molempina vuosina esiintyvät identtiset tuotantonimikkeet. Tästä tahdistuvasta havaintojoukosta poistetaan ne havainnot, joissa arvon / määrän muutos ei ole ollut maltillisten rajojen sisäpuolella, suuntaan tai toiseen. Kerroin lasketaan erikseen arvo- ja erikseen määrätiedoille. Tämä yleinen korotuskerroin ei siis riipu lainkaan toimialasta tai nimikkeestä.

Havaintoaineistosta puuttuvia yksittäisiä tietoja pyritään arvioimaan, mutta niitä jää myös puuttumaan lopullisesta aineistosta. Kokonaan vastaamattomien yksiköiden puuttuvia vastaustietoja arvioidaan pääosin ohjelmallisesti, osin myös manuaalisesti.

3 Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus

Vastauksina saadut tiedot tarkistetaan ennen tallennusta tietokantaan. Aineistoon tehdään ennen tulosten tuottamista loogisuustarkastukset, joiden perusteella virheelliset tapaukset korjataan.

Kokonaisaineiston oikeellisuus tarkistetaan aluksi tilastoyksiköittäin eli yrityksittäin ja toimipaikoittain. Suoran kyselyn tulosten laadun parantamisessa on kiinnitetty huomiota lomakkeiden ja täyttöohjeiden suunnitteluun sekä saatujen vastaustietojen kattavuuden, jatkuvuuden ja virheettömyyden tarkistuksiin. Hyödyketietoja tarkistetaan myös vertaamalla niitä muihin relevantteihin tietolähteisiin.

4 Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus

Teollisuuden hyödyketilasto koskee kalenterivuotta. Tiedot julkaistaan vuosittain marras-joulukuun vaihteessa.

Tilastokeskuksen julkistamiskalenteri löytyy osoitteesta http://www.stat.fi/ajk/julkistamiskalenteri/index.html .

5 Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys

Tuotantotiedot tuotenimikkeittäin vuodesta 1998 lähtien ovat nähtävissä maksuttomassa StatFin-tilastopalvelussa Teollisuustuotantotilaston kotisivuilla, vasemman reunan valintapalkin kohdassa Taulukot. Vuoteen 1996 saakka teollisuuden tuotantotietoja julkaistiin "Tavaroiden tuotanto" -tilastossa, joka sisälsi Suomen ulkomaankauppatilaston (Tulli) HS-luokituksen (Maailman tullijärjestön harmonisoitu tavarankuvaus- ja koodausjärjestelmä, Harmonized Commodity Description and Coding System) mukaisia tuotantotietoja.

Tietoja aineiden ja tarvikkeiden käytöstä ei julkaista, mutta ne ovat saatavilla Tilastokeskuksesta Excel-taulukkona. Aineet ja tarvikkeet -tilasto tilastovuodelta 2013 valmistui toukokuussa 2015.

Tuotantonimikkeen arvo- ja / tai määrätiedot ovat luottamuksellisia, jos seuraavat kaksi ehtoa täyttyvät yhtaikaa: 1) valmistajayritys on anonut tietojen salaamista ja lisäksi 2) ko. tuotantonimikkeen tuotteita valmistaa alle kolme yritystä tai yksi valmistajayritys dominoi ko. nimikkeen tuotantoa.

Lisäksi kaikkien tuotenimikkeiden yritysten lukumäärätiedot ovat aina luottamuksellisia. Nimikkeen yritysten lukumäärä on siis aina salainen, vaikka yrityksiä olisi kolme tai enemmän (ja riippumatta siitä, että toimialoittaiset yritysten lukumäärät ovat julkista tietoa Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisterissä). Valmistajayritysten nimet ovat luonnollisesti myös aina salaisia, niitä ei luovuteta edes Eurostatille (EU-maiden tilastovirasto).

Tilastotietoja Aineista ja tarvikkeista ei salata em. tavalla, vaan niiden suhteen sovelletaan Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkatietojen yleisiä salausperiaatteita.

6 Tilastojen vertailukelpoisuus

Tietojen vertailukelpoisuutta heikentävät tuotantonimikkeistön vuosittaiset tarkistukset. Varsinkin tilastovuosien 2007 ja 2008 välillä tapahtunut, toimialaluokituksen uudistuksesta aiheutunut kaikkien nimikekoodien vaihtuminen hankaloittaa vertailua.

Samassa yhteydessä Kustantaminen (TOL 2002: 22 osa; TOL 2008: 58-59 osa, pääluokkaan J), Hissien, liukuportaiden sekä nosto- ja siirtolaitteiden asennus, kunnossapito ja huolto (TOL 2002: 29220; TOL 2008: 43292, pääluokkaan F) ja Kierrätys (TOL 2002: 37; TOL 2008: 38 osa, pääluokkaan E) siirrettiin pois teollisuudesta. Lisäksi Koneiden ja laitteiden korjaus, huolto ja asennus (TOL 2008: 33, pääluokka C) luokiteltiin teollisuuden sisällä omiin 33-alkuisiin nimikkeisiinsä.

Sen sijaan vertailu on helpompaa vuosien 1997 ja 2007 välillä, tosin sitäkin heikentää em. tuotantonimikkeistön vuositarkistukset. Vuotta 1997 aikaisempiin vuosiin tietoja ei voida luotettavasti verrata, koska sekä käytetty tuotantonimikkeistö että tuotannon käsitteet muuttuivat. Vuoden 1997 tilastosta alkaen otettiin käyttöön nykyinen PRODCOM-pohjainen nimikkeistö ja uudet tuotannon käsitteet: myyty tuotanto ja lisäksi erikseen määritellyissä nimikkeissä kokonaistuotanto. Tietoja on saatavissa vuotta 1997 edeltäviltä vuosilta Suomen ulkomaankauppatilaston (Tulli) HS-tavaranimikkeistön (Maailman tullijärjestön harmonisoitu tavarankuvaus- ja koodausjärjestelmä, Harmonized Commodity Description and Coding System) mukaisina. Nykyisen käytännön mukaan teollisuuden tuotantotietoja täydennetään ja korjataan tarvittaessa julkaisemisen jälkeenkin. Tämän avulla pyritään varmistamaan tiedonantajien myöhemminkin antamien korjausten näkyminen tilastoinnissa ja näin parantamaan tilaston laatua.

Tullin julkaiseman ulkomaankauppatilaston (tavaroiden tuonti ja vienti) käyttämä CN-luokitus (EU:n ulkomaankaupassa käytettävä tavaranimikkeistö, Combined Nomenclature) poikkeaa PRODCOM-luokituksesta. Näiden luokitusten välille on tehty summittaisia avaimia, jotka eivät toimi "yksi-yhteen". Sekä CN-luokitus että PRODCOM-luokitus uudistuvat vuosittain, joten täysin samalla nimikkeistöllä ei ole mahdollista tehdä aikasarjoja vuosien välillä.

7 Selkeys ja eheys/yhtenäisyys

PRODCOM-tuotetilasto tuotetaan yhtenevin käsittein kaikissa EU-maissa.

Teollisuustuotannon tilasto poikkeaa useilla toimialoilla Alueellisen yritystoimintatilaston sekä Yritysten rakenne- ja tilinpäätöstilaston luvuista. Syitä ovat tuotannon kansainvälistyminen ja valmistuttamisen eroava käsittely em. tilastoissa. Syynä on lisäksi se, että tuotenimikekohtaisia lukuja ei voida luotettavasti arvioida tiedustelujoukkoon tai sen kehikkoon kuulumattomille pienille tuottajille (Teollisuustuotannon kokonaistilastosta puuttuva joukko kattaa pääosin alle 10 henkilön teollisuusyritykset).

Aineet ja tarvikkeet -tilasto on kansallinen tilasto eikä siitä ole olemassa EU:n säädöksiä.

Aineet ja tarvikkeet -tilasto poikkeaa useilla toimialoilla Alueellisen yritystoimintatilaston sekä Yritysten rakenne- ja tilinpäätöstilaston luvuista. Syitä ovat tuotannon kansainvälistyminen ja valmistuttamisen eroava käsittely em. tilastoissa ja se, että raaka-ainekysely ei ole kattava (kysytään vain keskeisimmät tuotannossa käytetyt raaka-aineet). Syynä on lisäksi se, että hyödykenimikekohtaisia lukuja ei voida luotettavasti arvioida tiedustelujoukkoon kuulumattomille pienille teollisuusyrityksille (Aineet ja tarvikkeet -tilastosta puuttuva joukko kattaa pääosin alle 20 henkilön teollisuusyritykset).

Tilastovuonna 2013 toimialaluokituksen (TOL 2008) pääluokissa B (Kaivostoiminta ja louhinta) ja C (Teollisuus) oli alle 10 henkilön (= palkattu henkilöstö + yrittäjät) yrityksiä yhteensä noin 18 700 kpl, kun kaikenkokoisia yrityksiä pääluokissa B ja C oli 22 400 kpl. Samoissa pääluokissa edusti alle 10 henkilön teollisuusyritysten yhteenlaskettu henkilöstö toimialojen koko henkilöstöstä 10,0 %, samojen yritysten yhteenlaskettu palkkasumma toimialojen koko palkkasummasta 7,0 % ja näiden yritysten yhteenlaskettu liikevaihto toimialojen koko liikevaihdosta 4,2 %. (Lähde: Lopullinen Yritysten rakenne- ja tilinpäätöstilasto 2013.)


Lähde: Teollisuustuotanto 2014, Tilastokeskus

Lisätietoja: Ilkka Kallio 029 551 2486, Vilppu Salovaara 029 551 2791, hyodyke.tilastot@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Mari Ylä-Jarkko


Päivitetty 2.12.2015

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Teollisuustuotanto [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-6389. 2014, Laatuseloste: Teollisuustuotanto . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 17.7.2018].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/tti/2014/tti_2014_2015-12-02_laa_001_fi.html

Jaa