Menetelmäseloste: Teollisuustuotannon volyymi-indeksi

1. Tilaston relevanssi

1.1 Tietosisältö ja käyttötarkoitus

Teollisuustuotannon volyymi-indeksi on yksi keskeinen lyhyen aikavälin suhdannekuvaaja. Tilasto kuvaa teollisuustuotannon muutosta kuukausittain. Indeksin laskenta perustuu Suomessa toimiville teollisille toimipaikoille tai yrityksille lähetettävään kyselyyn.

Tietoja käytetään Euroopan Unionin tilastovirastossa (Eurostatissa), Euroopan keskuspankissa (EKP), kansainvälisissä järjestöissä (OECD, YK) ja Suomen julkisessa hallinnossa. Käyttäjiä ovat myös elinkeinoelämä ja tutkimuslaitokset.

Teollisuustuotannon volyymi-indeksin uudistusprojekti, joka jatkuu vuoden 2009 loppuun, yhtenä tarkoituksena oli lisätä teollisuustuotannon volyymi-indeksissä arvotietojen käyttöä. Ennen uudistuksen käynnistämistä teollisuustuotannon volyymi-indeksi perustui 80 prosenttisesti tuotannon määrätietoihin. Määrätietoihin perustuva indeksi kuvaa hyvin tilannetta toimialoilla, joilla hyödykerakenne on homogeeninen. Esimerkiksi massa- ja paperituotteiden valmistuksessa määrätietoihin perustuva tieto on riittävän hyvä kuvaamaan tuotantoa. Sen sijaan tilanteessa, jossa hyödykerakenne on heterogeeninen esim. korkean teknologiantuotteet, määriin perustuva indeksi ei anna oikeaa kuvaa talouden tilanteesta. Valtaosa Suomen teollisuustuotannosta on tällaisia heterogeenisia tuotteita. Lisäksi teolliset palvelut, joiden osuus on lisääntynyt, on jäänyt pois teollisuustuotannon volyymi-indeksistä. Vuodesta 2007 alkaen myös teollisten palveluiden osuutta on lisätty teollisuustuotannon volyymi-indeksissä. Vuoden 2009 alussa arvotietojen osuus teollisuustuotannon volyymi-indeksissä oli jo yli 50 prosenttia.

1.2 Keskeiset käsitteet ja luokitukset

1.2.1 Tietolähteet

Teollisuustuotannon volyymi-indeksi on otostilasto, joka kuvaa teollisuustuotannon suhteellista muutosta. Otokseen valituille toimipaikoille tai yrityksille lähetetään kuukausittain tiedustelu, jolla kysytään lähinnä toimipaikan tuotantomääriä tai kokonaistuotannon arvoja. Arvotiedot deflatoidaan teollisuuden tuottajahintaindeksin avulla. Joissain tapauksissa toimialajärjestöt, yritykset tms. antavat keskitetysti usean toimipaikan tietoja.

Tilastoyksikkönä indeksin laadinnassa on pääasiassa toimipaikka, jolla tarkoitetaan sellaista taloudellista yksikköä, jossa saman omistajuuden tai valvonnan alaisuudessa harjoitetaan mahdollisimman samankaltaisten tavaroiden ja palvelusten tuotantoa tavallisimmin yhdellä sijaintipaikalla. Toimipaikka voi sellaisenaan muodostaa yrityksen (yksitoimipaikkainen yritys) tai sitten olla selkeästi rajattava osa yritystä (monitoimipaikkainen / monitoimialainen yritys).

1.2.2 Käytetyt käsitteet

Teollisuustuotannon volyymi-indeksi kuvaa kiinteähintaista tuotoksen muutosta toimialoittain. Perusvuoden alkuperäisen sarjan indeksien keskiarvo on 100. Kansainvälisten suositusten mukaan teollisuustuotannon volyymi-indeksin perusajanjaksoa vaihdetaan joka viides vuosi. Perusvuosina ovat 0- ja 5-päättyvät vuodet. Perusvuotena on vuodesta 2009 alkaen ollut vuosi 2005. Myös aikaisempien vuosien (1995-2006) indeksipisteluvut on muutettu vertailukelpoiseksi perusvuoden (2005=100) indeksien kanssa.

Teollisuustuotannon volyymi-indeksin tiedot julkistetaan toimialoittaisina indeksisarjoina. Indeksit lasketaan alkuperäisinä, työpäiväkorjattuina, kausitasoitettuina ja trendisarjoina. Indeksien avulla voidaan laskea prosenttimuutoksia eri vuosien välillä vertaamalla samoja kuukausia eri vuosina. Vuoden sisäisiä muutoksia voidaan seurata kausitasoitettujen sarjojen avulla.

Ajankohta (2005=100) Teollisuustuotannon volyymi-indeksi BCDE (TOL 2008) Muutosprosentti perusvuoden keskiarvosta Muutosprosentti vuoden takaiseen ajankohtaan
Helmikuu 2008 110,4 10,4  
Helmikuu 2009 116,8 16,8 5,8

1.2.3 Luokitukset

Toimialat on muodostettu toimialaluokituksen (TOL 2008) (http://www.stat.fi/til/tol2008.html) mukaisesti. Toimialaluokitus perustuu EU:n standardiin NACE Rev. 2:een. Kansallisia tarpeita varten toimialaluokkia on voitu yhdistää. Toimialat on jaettu ns. koontiryhmiin, jotka Suomessa ovat energiatuotteet, raaka-aineet ja tuotantohyödykkeet, investointitavarat, kestokulutustavarat ja muut kulutustavarat. Jako perustuu EU:n käyttötarkoitusluokitukseen (586/2001). Toimipaikoilta kysyttävät hyödykkeet pohjautuvat EU:n hyödykeluokitukseen (Prodcom).

1.3 Lait ja asetukset

Tilaston tuottaminen perustuu Euroopan Unionin asetuksiin lyhyen aikavälin tilastoista (1158/2005) ja tilaston laadintaa ohjaa tilastolaki (280/2004). Tiedonantajilta kerätään vain ne välttämättömät tiedot, joita ei saada muualta. Tietoja julkaistaessa otetaan huomioon tietojen luottamuksellisuus; tuloksista ei voi päätellä yksittäisen yrityksen tietoja tai kehitystä. Teollisuustuotannon volyymi-indeksi kuuluu ns. herkkiin tilastoihin, joita saavat käsitellä ennen julkaisua vain erikseen nimetyt henkilöt. Teollisuustuotannon volyymi-indeksin tietoja ei saa antaa ennen tilaston julkistamista. Julkistamisajankohdista on tietoa Tilastokeskuksen julkistamiskalenterissa.

2. Tilaston menetelmäkuvaus

2.1 Perusjoukko ja otos

Teollisuustuotannon volyymi-indeksin otos perustuu Suomessa toimiviin teollisiin toimipaikkoihin tai yrityksiin. Vuonna 2008 teollisuustuotannon volyymi-indeksin otoksessa on noin 1 000 toimipaikkaa tai yritystä. Teollisuustuotannon volyymi-indeksin otosta päivitetään vuosittain.

Teollisuustuotannon volyymi-indeksin peittävyys otosperusjoukon bruttoarvosta oli koko teollisuuden tasolla BCDE (TOL 2008) 64 prosenttia. Bruttoarvopeittävyys vaihtelee vajaasta 30 prosentista (sahatavaran ja puutuotteiden valmistus) runsaaseen 93 prosenttiin (metallien jalostus). Populaationa ovat Suomessa toimivat teolliset toimipaikat.

2.2 Laskentamenetelmä

2.2.1 Taaksepäinlaskentametodi

Uuden toimialaluokituksen käyttöönoton yhteydessä Euroopan Unionin suhdannetilastoasetus edellyttää, että lyhyen aikavälin tilastoista on käytettävissä riittävän pitkä vertailukelpoinen uuden toimialaluokituksen mukainen tieto myös taaksepäin. Tätä edellyttää myös suhdannetilastoissa käytetty kausitasoitus. Suomessa teollisuustuotannon volyymi-indeksin taaksepäin laskenta tehdään uudella toimialaluokituksella vuoteen 1995 saakka.

Suomessa teollisuustuotannon volyymi-indeksin takaisinlaskennassa (vuodet 1995-2006) on käytetty ns. makrometodia. Uuden toimialaluokituksen mukaiset pisteluvut on tuotettu käyttäen olemassa olevia pistelukuja. Metodi täyttää Eurostatin (Euroopan Unionin tilastoviraston) vaatimuksen. Toinen tapa olisi laskea indeksit uudestaan käyttäen olemassa olevaa toimipaikoittaista perusaineistoa. Tämä ei ole kuitenkaan mahdollista. Teollisuustuotannon volyymi-indeksi on ns. otostilasto, johon on valittu runsaat 1000 toimipaikkaa tai yritystä. Nämä edustavat koko teollisuutta. Ennakollinen otostilasto on täsmäytetty vuosittain laskettavalla rakennetilaston aineistoon perustuvalla vuosivolyymi-indeksillä. Täsmäytys on tehty toimialaluokituksen 5-numerotasolla.

Teollisuustuotannon volyymi-indeksi on laskettu vuodesta 2002 alkaen (2000=100) käyttäen ns. ketjuindeksiperiaatetta. Aikaisemmin laskennassa oli käytössä ns. kiinteä perusvuosi -indeksi. Ketjuindeksissä edellinen vuosi on aina perusvuosi ja yhteys aitoon perusvuoteen eli vuoteen 2000 saadaan kertomalla edellisen vuoden indeksipisteluvut muutosprosentilla.

Teollisuustuotannon volyymi-indeksi lasketaan tarkimmillaan toimialaluokituksen 5-numerotasolla. Toimialoittaiset (TOL 2002) 5-numerotason indeksit on muutettu kertoimien avulla TOL 2008 -luokituksen mukaisiksi. Lisäksi toimialoittaiset 5-numerotason sarjat on muutettu 2005=100:ksi. TOL 2002 luokituksen mukaiset pisteluvut ovat 2000=100 sarjoja.

Muunnos on tehty käyttäen Tilastokeskuksen yritysten rakenteet -yksikössä laskettuja toimialoittaisia muunnosavaimia. Muunnosavaimet on laskettu toimipaikkatasolta uudelle TOL 2008 -luokitukselle käyttäen vuosien 1996-2006 tietoja. Kun teollisuustuotannon volyymi-indeksin olemassa olevia toimialoittaisia sarjoja on muutettu uudelle toimialaluokitukselle, on käytetty jokaiselle vuodelle ko. vuoden kertoimia. Lisäksi on käytetty kullekin vuodelle ko. vuoden TOL 2002 -luokituksen mukaisia jalostusarvoja painotettaessa tarkimman toimialatason indeksit uudelle toimialaluokitukselle. Näin on saatu 5-numerotason toimialoittaiset indeksit uudella toimialaluokitukselle vuosille 1995-2006.

Numeroidaan kokonaisluvuilla 1,...,N uuden TOL 2008 -aggregaatin taaksepäinlaskennassa käytettävät TOL 2002:n mukaiset emotoimialat, ts. kaikki toimialat, joilla toimivista tilastoyksiköistä yksikin siirtyy uuteen TOL 2008 -aggregaattiin. Uuden toimialaluokituksen (TOL 2008) mukaiset tarkimman toimialatason indeksipisteluvut muodostetaan muunnosavaimilla ja TOL 2002 -jalostusarvoilla TOL 2002:n mukaisista indekseistä seuraavasti

,

jossa ja ovat TOL 2002- ja TOL 2008 -indeksejä vuodelta ja kuukaudelta , on vuoden TOL 2002 -jalostusarvo ja vuoden muunnosavain. Tämän jälkeen TOL 2008 -indeksit muutetaan 2005=100 -sarjaksi. Uuden toimialaluokituksen mukaiset muunnosavaimilla muodostetut tarkimman toimialatason indeksipisteluvut painotetaan uuden toimialaluokituksen (TOL 2008) toimialoittaisilla jalostusarvoilla eri tasoille.

Olemassa olevien indeksipistelukujen muunnos yllä olevalla tavalla ei ole yhtä tarkka kuin jos luvut olisi laskettu perusaineistosta. Käytännössä teollisuustuotannon volyymi-indeksin kaltaisissa otostilastoissa, joissa käytetään myös vuosittain laskettua vuosivolyymi-indeksiä, ei perusaineistosta ole mahdollista laskea uudestaan indeksejä. Sen sijaan on jouduttu tyytymään ns. toiseksi parhaaseen metodiin.

Erilaisia kombinaatioita taaksepäinlaskennalle:

A. Yksi yhteen

Tarkimman toimialatason 'vanha' toimiala menee yksi yhteen 'uuteen' toimialaan. Tällöin olemassa oleva aiemman toimialan (TOL 2002) indeksipisteluku menee suoraan sellaisenaan uuteen toimialaan (TOL 2008).

Vaihtoehdon A. esimerkki: toimiala 21110 massan valmistus (TOL 2002) on uudessa toimialaluokituksessa 1711 massan valmistus (TOL 2008), jolloin muunnosavain on 1. Tällöin vanhan toimialaluokituksen koko jalostusarvo menee yhteen toimialaan uudessa luokituksessa. Jos toimialan 21110 (TOL 2002) vanha indeksipisteluku helmikuussa 2002 (perusvuosi 2000=100) olisi ollut 102,52 niin uudessa toimialaluokituksessa toimialan 17110 (TOL 2008) indeksipisteluku olisi 102,52 muutettuna perusvuodeksi 2005=100.

B. Yhdestä tulee monta

Tarkimman toimialatason 'vanha' toimiala jakaantuu moneksi 'uudeksi' toimialaksi. Muunnoksessa käytetään yritysten rakenteet -yksikössä tehtyä muunnosavainta. Yritysten rakenteet -yksikössä on tehty muunnosavain missä suhteessa jalostusarvo 'vanhalla' toimialaluokituksella jakaantuu 'uusille' toimialoille. Tätä avainta käytetään, kun olemassa olevia toimialoittaisia indeksipistelukuja muutetaan uudelle toimialaluokitukselle. B. vaihtoehdossa on mahdollista, että teollisuudesta 'poistuu' osa esim. palveluiden toimialalle.

Esimerkiksi vanha toimiala 18300 (TOL 2002) turkisten muokkaus ja turkistuotteiden valmistus jakautuu uudelle toimialaluokitukselle (TOL 2008) vuonna 2006 toimialoille 14190 muiden vaatteiden ja asusteiden valmistus (1 %), 14200 turkisvaatteiden ja -tuotteiden valmistus (60 %) ja 15110 turkisten ja nahan valmistus (39 %), muunnosavaimet ovat vastaavasti 0,6, 0,39 ja 0,01.

Uudet indeksit muodostetaan yllä olevan kaavan mukaisesti kertomalla indeksipisteluvut jalostusarvolla ja muunnosavaimella ja jakamalla niiden summa jalostusarvojen ja muunnosavainten tulon summalla. Lisäksi tässä tapauksessa esim. toimialalle 14190 (TOL 2008) tulee osa vanhoista toimialoista 18240, 51140 ja 85323 (TOL 2002), joista kaksi ei ole aikaisemmin kuulunut teollisuuteen. Toimialalle 15110 (TOL 2008) tulee myös osa vanhalta toimialalta 19110 (TOL 2002). Ongelmana ovat ne toimialat, jotka eivät aikaisemmin kuuluneet teollisuuteen, tässä tapauksessa 51140 ja 85323 (TOL 2002).

C. Monesta yksi

Tarkimman toimialatason useampi 'vanha' toimiala menee yhteen 'uuteen' toimialaan. Yritysten rakenteet -yksikössä tehdään muunnosavain missä suhteessa jalostusarvo 'vanhoilla' toimialaluokituksilla jakaantuu 'uudelle' toimialaluokitukselle. Tätä avainta käytetään kun olemassa olevia toimialoittaisia indeksipistelukuja muutetaan uudelle toimialaluokitukselle. C. vaihtoehdossa on mahdollista, että teollisuuteen tulee esim. aikaisemmin palveluiden toimialalla ollut toimiala.

Alla on esimerkki C. vaihtoehdosta, jossa kahdesta vanhasta toimialasta 23200 öljyn jalostus ja 24660 muiden kemiallisten tuotteiden valmistus (TOL 2002) tulee yksi uusi toimiala 1920 öljytuotteiden valmistus (TOL 2008).

Olemassa olevat indeksipisteluvut on kerrottu jalostusarvo-osuudella (TOL 2002) ja osuudella joka ko. jalostusarvosta siirtyy uudelle toimialalle ja niistä on muodostunut 2 uutta indeksiä. Nämä kaksi uutta indeksiä summataan ja jaetaan jalostusarvojen ja muunnosavainten tulon summalla jolloin saadaan uusi toimialan 1920 (TOL 2008) indeksi tarkasteluajanjaksolle

.

Esimerkki toimiala-indeksien muutosprosenttien muuttumisesta

Toimialaluokituksen muutos voi aiheuttaa selviä muutoksia indeksin muutosprosentteihin sellaisissa tapauksissa, joissa otoksessa on ollut mukana vain muutamia toimipaikkoja joltain vanhan luokituksen (TOL 2002) toimialalta.

Esimerkiksi, jos vanhan toimialaluokituksen (TOL 2002) mukaan toimialalta 28520 Metallin mekaaninen työstö olisi otoksessa mukana vain kolme toimipaikkaa, olisi näiden toimipaikkojen osuus toimialasta 100%, koska otostilastossa otokseen valitut toimipaikat edustavat koko toimialaa. Jos nämä toimipaikat uuden luokituksen (TOL 2008) mukaan olisivat toimialalla 25620 Metallien työstö, jolle siirtyy yhteensä 22 toimipaikkaa, olisi näiden toimipaikkojen osuus toimialasta enää 10% tuotannon arvon mukaan mitattuna. Vastaavasti vanhan toimialaluokituksen (TOL 2002) tasolla 28 Metallituotteiden valmistus pl. koneet ja laitteet toimipaikkojen indeksin osuus olisi 30% ja uuden toimialaluokituksen (TOL 2008) tasolla 25 Metallituotteiden valmistus (pl. koneet ja laitteet) vain 4%.

Jos kyseisten toimipaikkojen indeksin muutosprosentti on ollut tarkasteluhetkenä 150%, on myös toimialan 28520 muutosprosentti 150%. Mutta uuden toimialaluokituksen mukaan (TOL 2008) toimialan 25620 indeksi muodostetaan 22 toimipaikan indekseistä ja muutosprosentiksi saadaan 14%. Tämä vaikuttaa jopa ylemmän aggregointitason indeksin muutosprosenttiin. Vanhan toimialaluokituksen mukaan (TOL 2002) toimialan 28 muutosprosentti olisi 28% mutta uuden toimialaluokituksen (TOL 2008) mukaan se on 6%.

 

2.2.2 Toimipaikan ja toimialan indeksi

Teollisuustuotannon volyymi-indeksin laskenta aloitetaan yksittäisten toimipaikkojen tai yritysten indeksien laskennalla. Toimipaikoilta tai yrityksiltä tiedustellaan kuukausittain kokonaistuotannon arvoa, määrää tms. kehitystä kuvaavia tietoja.

Ensin lasketaan toimipaikan indeksi, kun kaikki samaan toimialaan kuuluvat toimipaikat tai yritykset painotetaan yhteen, saadaan tarkimman toimialatason indeksi. Toimipaikoittaisina painoina käytetään toimipaikan vuosituotannon arvotietoja. Tästä eteenpäin painoina käytetään uusimpia saatavilla olevia toimialoittaisia jalostusarvoja. Vuoden 2009 indeksin laskennassa käytetään vuoden 2007 jalostusarvoja sekä kesäkuun julkaisuun asti vuoden 2007 toimipaikan vuosituotannon arvoja. Kesäkuun julkaisun yhteydessä toimipaikkojen painot perustuvat vuoden 2008 tuotannon arvotietoihin.

Toimipaikan volyymi-indeksin laskentakaava:

2.2.3 Painorakenne

Jos teollisuustuotannon volyymi-indeksin laskenta perustuu ns. kiinteään perusvuoteen, indeksiä kutsutaan Laspeyresin perusvuosipainoiseksi volyymi-indeksiksi. Jos teollisuustuotannon volyymi-indeksin painorakennetta vaihdetaan vuosittain, indeksiä kutsutaan ns. liukuvapainoiseksi Paaschen ketjuindeksiksi.

Suomessa teollisuustuotannon volyymi-indeksin laskenta perustuu ns. liukuvapainoiseen ketjuindeksiperiaatteeseen. Siinä toimialoittaisia jalostusarvopainoja vaihdetaan vuosittain (vuoden 2009 indeksinlaskennassa käytetään vuoden 2007 jalostusarvopainoja). Jalostusarvopainot päivitetään vuoden alussa ja ne ovat käytössä koko vuoden.

Toimipaikkatasolla painoina käytetään toimipaikan edellisen vuoden tuotannon arvoa. Esimerkiksi alkuvuonna 2009 käytetään vuoden 2007 toimipaikoittaisia arvopainoja. Heinäkuusta alkaen otetaan käyttöön vuoden 2008 arvopainot. Näiden lisäksi toimipaikoittaisia painoja voidaan päivittää myös kuukausitasolla. Jos toimipaikka ilmoittaa, että sen tuotanto on supistunut voimakkaasti huhtikuusta 2008 alkaen, voidaan nykyään toimipaikan painorakennetta muuttaa huhtikuusta alkaen. Aikaisemmin painon muutos olisi vaikuttanut myös taannehtivasti tammi-huhtikuun tietoihin.

Vuoden alussa vaihdetaan toimipaikan jakaja eli ns. perusvuoden jakaja. Jakajana käytetään edellisen vuoden hyödyketuotannon vuosikeskiarvoa. Vuosittain otetaan mukaan uusia toimipaikkoja ja mahdollisesti muutetaan toimialaa vaihtaneet toimipaikat oikeille toimialoille.

Jatkuvan päivityksen etuna on, että teollisuustuotannon volyymi-indeksi heijastaa teollisuuden rakennemuutoksia mahdollisimman nopeasti. Samoin uusia toimipaikkoja ja toimialan muutoksia voidaan päivittää säännöllisesti. Haittana on se, että indeksipisteluvut voivat tarkentua lähes kaksi vuotta taaksepäin.

Ohessa teollisuustuotannon volyymi-indeksin julkaisutoimialat ja jalostusarvo-osuudet vuosilta 2001-2006. Toimialoittaisina painoina käytetään vuonna 2009 alussa vuoden 2006 jalostusarvo-osuuksia.

 

2.2.4 Vuosivolyymi-indeksi

Otospohjaista kuukausivolyymi-indeksiä tarkistetaan vuosittain laskettavalla ns. lopullisella vuosivolyymi-indeksillä. Vuosivolyymi-indeksi laskenta perustuu Tilastokeskuksen rakennetilaston ns. otosperusjoukkoon. Vuosi- ja kuukausi-indeksi tahdistetaan keskenään vuoden alussa.

Vuosivolyymi-indeksin laskennan perustana käytetään sekä teollisuuden hyödyke- ja toimipaikkatilaston vuosiaineistoa että tuottajahintaindeksejä.

Tarkimman toimialan indeksiä varten lasketaan teollisuuden hyödyke- ja toimialatilaston tiedoista tarkasteluvuosien hinnan muutosta kuvaava yksikköarvoindeksi käyttäen Paaschen indeksikaavaa. Toimialan kiinteähintainen bruttoarvon muutos saadaan tämän jälkeen jakamalla käypähintainen bruttoarvon muutos yksikköarvoindeksillä. Muutos lasketaan tarkasteluvuoden ja sitä edeltävän vuoden välille. Lopullinen vuosi-indeksi saadaan, kun lasketulla vuositason teollisuustuotannon vuosivolyymi-indeksin muutoksella viedään eteenpäin toimialan edellisen vuoden indeksiä.

2.2.5. Aikasarjamalleista, ennusteista ja ennustevirheistä

Aikasarjan ennusteet perustuvat aineistolle muodostettuun aikasarjamalliin. Kyseistä matemaattista malliyhtälöä käytetään, kun aikasarjan tuleville arvoille lasketaan ennusteita. Aikasarjamalli kertoo mitä ja millä tavalla aineiston menneitä havaintoja tulee huomioida ennusteiden laskemisessa.

Tavallisimpia aikasarjamalleja kutsutaan ARIMAX -malleiksi. Niissä kutakin aikasarjan havaintoa selitetään sen aikaisempien arvoja, virhetermien sekä ulkoisten selittäjien lineaarikombinaatiolla.

Aikasarjamalliin perustuvat ennusteet eivät osu täysin yksiin toteutuneiden arvojen kanssa, johtuen tilastollisesta epävarmuudesta. Tätä ennusteen ja toteutuneen arvon erotusta kutsutaan ennustevirheeksi.

Mahdolliseen virheeseen on monia syitä. Aikasarjamallin käyttö ennusteiden laskemiseen perustuu oletukseen, että aineiston dynamiikka on tulevaisuudessa samanlaista kun mitä se on ollut aiemmin. Mikäli näin ei ole, tulee ennusteiden laskeminen epävarmaksi. On myös tärkeää, että aikasarjamalli on muodostettu mahdollisimman tarkasti, eli että siinä huomioidaan juuri oikeat selittäjät oikealla tavalla painotettuina. Ennustevirheen lähteenä on myös aineistossa esiintyvät tilastolliset epävarmuustekijät.

Mikäli aikasarjamalli on muodostettu huolellisesti eikä aikasarjan dynamiikassa tapahdu merkittäviä muutoksia, ovat aikasarjamalliin perustuvat ennusteet keskimäärin oikeassa (eli harhattomia).

Tilastoihin, joissa esiintyy tai joissa on käytetty aikasarjan ennusteita, tulee suhtautua erityisellä varauksella. Tämä johtuu siitä, että ennusteisiin liittyy tilastollista epävarmuutta. Ilmiötä, jossa tilastoluku muuttuu kun aikasarjan ennustettu luku korvataan toteutuneella havainnolla, kutsutaan revisioksi.

Teollisuustuotannon volyymi-indeksin laskennassa on vuodesta 2007 alkaen käytetty estimointia. Osa sähkö- ja elektroniikkateollisuuden arvotiedoista ei ole kaikkina kuukausina käytettävissä riittävän aikaisin. Tällä toimialalla käytetään useana kuukautena aikasarjamalliin perustuvia ennusteita, jolloin tiedot voivat tarkentua normaalia enemmän.

2.3 Kausitasoitus

Kausivaihtelulla tarkoitetaan aikasarjan kehitykseen liittyvää toistuvaa, säännöllistä vuoden sisäistä vaihtelua, jonka aiheuttavat vuodenaikojen vaihtelusta johtuvat ilmiöt sekä muut vuosirytmiin liittyvät ilmiöt, kuten lomat, juhlapyhät ja kulutustottumukset. Kausitasoituksella tarkoitetaan kausivaihtelun estimoimista ja sen vaikutuksen eliminoimista aikasarjasta. Kausitasoitetusta sarjasta on helpompi havaita sarjan yleiseen kehitykseen ja suhdannevaihteluihin liittyviä ilmiöitä. Kausitasoitus tekee myös eri kuukaudet keskenään vertailukelpoisiksi, ja siitä havaitsee paremmin sarjan kriittiset kohdat kuten käännepisteet.

Perinteisesti on ajateltu, että taloudelliset aikasarjat esim. teollisuustuotannon volyymi-indeksi koostuvat eri komponenteista:

1. Trendi kuvaa sarjan pitkään ajanjaksoon liittyvää lähinnä rakenteellisista syistä johtuvaa vaihtelua.

2. Suhdannevaihtelu eli sykli kuvaa useamman vuoden mittaista lähes jaksollista taloudellisista syistä johtuvaa vaihtelua.

3. Kausivaihtelu kuvaa lähinnä vuodenaikojen vaihtelusta johtuvaa vuosittain toistuvaa säännöllistä vaihtelua.

4. Epäsäännöllinen vaihtelu kuvaa sitä sarjan ennalta arvaamatonta vaihtelua, jota ei voi sijoittaa kolmeen edellä olevaan komponenttiin. Epäsäännölliseen vaihteluun kuuluvat myös muutamat erikoistapaukset, kuten lakon aiheuttamat poikkeuksellisen pienet tai suuret arvot.

Euroopan Unionin tilastovirasto (Eurostat) suosittelee TRAMO/SEATS-kausitasoitusmenetelmän käyttöä. Teollisuustuotannon volyymi-indeksin laskennassa siirryttiin vuoden 2005 alussa käyttämään TRAMO/SEATS-menetelmää. TRAMO/SEATS koostuu kahdesta ohjelmasta, jotka tukevat toisiaan. TRAMO esipuhdistaa aikasarjan regressiovaikutuksista (esim. kalenterivaikutuksista ja poikkeavista havainnoista) ja SEATS jakaa esipuhdistetut sarjat em. komponentteihin.

Kausitasoitus perustuu aina alkuperäiseen sarjaan. Kausitasoitusmenetelmä tuottaa työpäiväkorjatun, kausitasoitetun ja trendisarjan. Työpäiväkorjatuista sarjoista on poistettu mm. liukuvien juhlapyhien (pääsiäinen) vaikutus.

Ensimmäisessä kuviossa on teollisuustuotannon alkuperäinen sarja. Tälle sarjalle tehdään TRAMO-ohjelmalla esipuhdistus joka sisältää mm. työpäiväkorjauksen. Esipuhdistettu sarja tasoitetaan SEATS-ohjelmalla. Seuraavassa kuvassa on kausitasoitettu sarja. Pitkän aikavälin kehitystä kuvaa trendi. Viidennessä sarjassa on kuvattu jäännöstermi eli ns. valkoinen kohina. Tämä kuvaa teollisuustuotantoon sisältyvää epäsäännöllistä vaihtelua.

Teollisuustuotannon (BCDE) alkuperäinen sarja 2000-2008, 2005=100, TOL 2008

Teollisuustuotannon (BCDE) työpäiväkorjattu sarja 2000-2008, 2005=100, TOL 2008

Teollisuustuotannon (BCDE) kausitasoitettu sarja 2000-2008, 2005=100, TOL 2008

Teollisuustuotannon (BCDE) trendi 2000-2008, 2005=100, TOL 2008

 

Teollisuustuotannon (BCDE) jäännöstermi 2000-2008, TOL 2008

 

3. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus

Teollisuustuotannon volyymi-indeksissä on keskeistä nopeus, luotettavuus ja vertailtavuus. Suomen teollisuustuotannon volyymi-indeksi on yksi Euroopan Unionin nopeimmista. Se julkaistaan noin 40 päivän viipeellä tilastoajankohtaan eli jokaisen kuukauden 10. päivä tai edellinen arkipäivä. Kuukausittaiset tiedot ovat ennakollisia aina siihen asti kun on laskettu ns. lopullinen vuosivolyymi-indeksi. Teollisuustuotannon volyymi-indeksissä käytetään Eurostatin suosittelemia käsitteitä ja määritelmiä. Tilasto on siten vertailukelpoinen muiden EU-maiden teollisuustuotannon volyymin kehitystä kuvaavien indeksien kanssa.


Päivitetty 10.3.2009

Julkaisun sisällysluettelo (Teollisuustuotannon volyymi-indeksi 2009)

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Teollisuustuotannon volyymi-indeksi [verkkojulkaisu].
ISSN=1796-3788. 2009, Menetelmäseloste: Teollisuustuotannon volyymi-indeksi . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 26.11.2014].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/ttvi/2009/ttvi_2009_2009-03-10_men_001.html

Linkkipolku

Olet sivulla: Etusivu > Tilastot > Teollisuus > Teollisuustuotannon volyymi-indeksi > 2009 > Menetelmäseloste: Teollisuustuotannon volyymi-indeksi

Navigointi

Tilastot

Teollisuus

Teollisuustuotannon volyymi-indeksi

Linkki rss-syötteeseen

På svenska In English Tulostusversio
Hakemisto| Sivukartta| Palaute| Yhteystiedot
Förstasidan| Home
Etusivu Tilastot Tietoa tilastoista Tiedonkeruut Tuotteet ja palvelut Ajankohtaista Tilastokeskus

Haku

Tilastokeskus
Tilastokeskus PalloVaihde 029 551 1000 PalloYhteystiedot PalloTekijänoikeudet ja käyttöehdot PalloPalaute