Ulkomaisten tytäryhtiöiden tilaston laatuseloste

1. Tilastotietojen relevanssi

1.1 Tietosisältö ja käyttötarkoitus

Ulkomaiset tytäryhtiöt Suomessa -tilasto kuvaa Suomessa sijaitsevien ulkomaisten osakkuus- ja tytäryhtiöiden toimintaa (Inward statistics on foreign affiliates, Inward FATS). Tilastointi liittyy Euroopan Unionin pilottihankkeeseen, jonka tarkoituksena on ollut kehittää ja yhdenmukaistaa ulkomaisten tytäryhtiöiden liiketoimintaa koskevaa tiedonkeruuta. Kotimaisten yritysten ulkomailla sijaitsevien tytäryhtiöiden liiketoimintaa (Outward Statistics on the activity of affiliates abroad, Outward FATS) koskevan tilaston laatii Suomen Pankki.

Tilaston tavoitteena on ensinnäkin tunnistaa ulkomaiset tytäryhtiöt ja toiseksi selvittää niiden perimmäinen omistajataho sekä sen omistusosuus. Kun ulkomaiset tytäryhtiöt ja niiden omistajatahot on tunnistettu, liitetään niihin tiettyjä ominaisuustietoja, kuten liikevaihto ja henkilöstön määrä.

1.2 Keskeiset käsitteet ja luokitukset

Tilaston keskeiset käsitteet löytyvät tilaston internet-sivulta kohdasta Käsitteet ja määritelmät.

Tilastossa käytetyt luokitukset ovat maaluokitus (kaikki maat) ja toimialaluokitus (TOL2002).

1.3 Lait ja asetukset

Ulkomaisten tytäryhtiöiden rakenteen ja toiminnan tilastointia koskeva Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus astunee voimaan koskien tilastovuotta 2006. Asetukseen liittyen on valmisteilla myös suosituskäsikirja (Recommendations manual), joka tulee sisältämään lisäohjeita ulkomaisten tytäryhtiöiden tilastoinnista.

Myös Yhdistyneiden kansakuntien julkaisemassa kansainvälisen palvelukaupan tilastoja koskevassa käsikirjassa (Manual on Statistics of international trade in services) ja OECD:n julkaisemassa Globalisaatiokäsikirjassa (OECD Handbook on Economic Globalisation Indicators) käsitellään ulkomaisten tytäryhtiöiden tilastointia.

2. Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus

Tiedot ulkomaisessa määräysvallassa olevista yrityksistä pohjautuvat pääasiassa Suomen Pankin suorien sijoitusten vuosikyselyn yhteydessä keräämiin tietoihin ulkomaisesta omistuksesta sekä Kauppa- ja teollisuusministeriön alaisen Invest in Finlandin tietoihin uusista ulkomaisista tytäryhtiöistä Suomessa. Suoraan ulkomailta omistettujen yritysten tytäryritykset etsitään Tilastokeskuksen konsernirekisteristä, jotta myös epäsuorasti ulkomailta omistetut yritykset saadaan mukaan tilastoon.

Ulkomaisia tytäryhtiöitä ovat yritykset, joiden äänivallasta tai osakkeista yli 50 prosenttia on suoraan tai välillisesti yhden ulkomaisen tahon hallussa. Tämän omistuksen on oltava luonteeltaan suora sijoitus, joka tehdään taloudellisen suhteen luomiseksi ja määräysvallan hankkimiseksi. Näin näiden tytäryhtiöiden päätäntävalta on jonkin tai joidenkin ulkomaisten tahojen hallussa ja nämä tahot myös pyrkivät käyttämään tätä valtaa.

Omistajamaata määritettäessä pyritään selvittämään ylimpänä ulkomaisen tytäryhtiön määräysvaltaketjussa oleva taho eli perimmäinen omistajataho (UBO, Ultimate Beneficial Owner). Perimmäisen omistajatahon käyttäminen on perusteltua, jotta ulkomainen omistus saadaan kohdennettua oikein. Yritysten toimintaa kuvaavat tiedot saadaan yritysrekisteristä, joka myös toimii tilastoinnin kehikkona.

3. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus

Tilastosta saadaan hyvä kuva Suomessa sijaitsevien ulkomaisten tytäryhtiöiden toiminnasta. Ainoana ongelmana on ulkomaisten tytäryhtiöiden haarukointi, sillä niistä ei ole olemassa täysin kattavaa listaa. Myös niiden yritysten, jotka mahdollisesti ovat palanneet takaisin suomalaiseen omistukseen, löytäminen on hankalaa.

4. Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus

Ulkomaisten tytäryhtiöiden tilasto julkaistaan vuosittain. Vuoden 2003 tiedot julkaistiin 17 kuukauden viiveellä mutta vuodesta 2004 lähtien pyritään 11 kuukauden julkaisuviiveeseen. Ajoitus perustuu Suomen Pankin suorien sijoitusten tietojen ja yritysrekisterin tietojen valmistumiseen.

Tilaston tiedot tulee toimittaa Eurostatille 24 kuukauden viiveellä (asetuksen astuttua voimaan 20 kuukauden viiveellä) sekä OECD:lle teollisuustoimialojen tiedot 15 kuukauden ja palvelutoimialojen tiedot 17 kuukauden viiveellä.

5. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys

Uusien tietojen valmistuttua julkaistaan tuorein tilasto -tiedote. Lisäksi Ulkomaisten tytäryhtiöiden tilaston tietoja julkaistaan Yritysten kansainvälistyminen -painojulkaisussa ja tilaston omilla internet-sivuilla. Tilastoon liittyen tehdään myös erityisselvityksiä asiakkaiden pyynnöstä.

Outward FATS -tilaston tiedot on saatavilla Suomen Pankin kotisivuilta ja Yritysten kansainvälistyminen -painojulkaisusta.

6. Tilastojen vertailukelpoisuus

 

Ulkomaiset tytäryhtiöt Suomessa -tilastoa kutsuttiin aiemmin Ulkomaalaisomisteisten yritysten tilastoksi, mutta nimi muutettiin yhdenmukaiseksi tulevan asetuksen kanssa. Entinen nimi oli myös harhaanjohtava, koska tilastossa pyritään löytämään ulkomaisessa kontrollissa olevat yritykset, mikä ei aina ole yhdenmukainen omistuksen kanssa. Näiden kahden tilaston aikasarjat ovat kuitenkin vertailukelpoisia.

 

Tilastovuonna 2004 tilastoinnin kehikko muutettiin rakennetilastosta yritysrekisteriksi. Kehikon laajenemisen myötä ulkomaisten tytäryhtiöiden lukumäärä kasvoi, sillä tilastointiin saatiin mukaan myös ulkomaiset sivuliikkeet. Koska suurin osa sivuliikkeistä on hyvin pieniä, ei niiden lisäämisellä ollut huomattavaa vaikutusta liikevaihtoon eikä henkilöstön määrään.

7. Selkeys ja eheys/yhtenäisyys

Yritysrekisteri julkaisee tietoja ulkomaisista tytäryhtiöistä vuosittain ilmestyvässä painojulkaisussa nimeltä Suomen Yritykset. Tiedot eroavat hiukan Ulkomaisten tytäryhtiöiden tilaston tiedoista.


Päivitetty 1.9.2011

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Ulkomaiset tytäryhtiöt Suomessa [verkkojulkaisu].
ISSN=1797-9552. 2004, Ulkomaisten tytäryhtiöiden tilaston laatuseloste . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 19.9.2019].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/ulkoy/2004/ulkoy_2004_2005-11-21_laa_002.html