1. Katsaus Suomen väestöön 2009

1.1. Äidinkieli

Vieraskielisiä oli vuoden 2009 lopussa 207 037. Luvussa on kasvua edellisestä vuodesta 16 499 henkeä. Vieraskielisten määrä on viimeisen yhdeksän vuoden aikana tuplaantunut. Kuviossa 1 nähdään yli 1 500 hengen vieraskielisten ryhmät vuodelta 2009 sekä samat kieliryhmät vuodelta 2008.

Kuvio 1. Suurimmat vieraskielisten ryhmät vuosina 2008 ja 2009

Kuvio 1. Suurimmat vieraskielisten ryhmät vuosina 2008 ja 2009

Edellisvuoteen verrattuna uusiksi yli tuhannen hengen vieraskieliseksi ryhmiksi nousivat bulgaria, japani, ukraina ja urdu. Suomessa on nyt 30 eri vieraskielistä ryhmää, joiden puhujia on vähintään 1 000 henkeä. Kaikkien kuviossa 1 näkyvien suurimpien kieliryhmien määrät kasvoivat vuoden 2009 aikana. Suurin vieraskielisten ryhmä on venäjänkieliset. Venäjänkielisiä on Suomessa jo 51 683 ja heidän osuutensa kaikista vieraskielisistä on 25 prosenttia.

Kuvio 2. Vieraskielisten määrä Suomessa vuosina 1990–2009

Kuvio 2. Vieraskielisten määrä Suomessa vuosina 1990–2009

Väkilukuun suhteutettuna vieraskielisiä asuu eniten Uudellamaalla, 7,7 prosenttia ja Ahvenanmaalla, 4,8 prosenttia. Vähiten vieraskielisiä on Etelä-Pohjanmaalla, jossa heidän osuus väestöstä on vain prosentin. Kunnittain tarkasteltuna vieraskielisten osuus on korkein Oravaisten kunnassa, jonka asukkaista 10,4 prosenttia on vieraskielisiä. Helsingissä vastaava osuus on toiseksi korkein, 10,2 prosenttia. Suomen kunnista 12:ssa vieraskielisten osuus on yli 5 prosenttia. Vieraskielisien osuus on alle prosentin 126 kunnassa.

1.2. Kansalaisuus

Suomen väestöstä 97,1 prosenttia on myös Suomen kansalaisia. Täällä asui vuodenvaihteessa vakituisesti 155 705 muiden maiden kansalaista. Luku on 12 449 suurempi kuin vuotta aikaisemmin. Kaikkiaan Suomen ulkomaalaiset edustavat 172 kansalaisuutta. Mukana on kuitenkin myös entisiä kansalaisuuksia, kuten entinen Neuvostoliitto, entinen Jugoslavia ja tuoreimpana entinen Serbia ja Montenegro.

Kuvio 3. Suurimmat ulkomaiden kansalaisten ryhmät vuosina 2008 ja 2009

Kuvio 3. Suurimmat ulkomaiden kansalaisten ryhmät vuosina 2008 ja 2009

Suomessa asuvat ulkomaiden kansalaiset ovat ikärakenteeltaan huomattavasti nuorempia kuin muu väestö. Ulkomaiden kansalaisten miesten keski-ikä oli vuoden 2009 lopussa 33,7 ja naisten 34,5 vuotta. Vastaavat koko väestön keski-iät olivat miehillä 39,8 ja naisilla 42,7 vuotta.

Väestöllinen huoltosuhde ulkomaiden kansalaisten osalta oli 24,2 (koko väestö 50,6) ja peräti 80,5 prosenttia ulkomaiden kansalaisista kuuluu työikäisiin eli 15–64-vuotiaisiin. Uusia ulkomaan kansalaisia ei saada pelkästään uusista maahanmuuttajista. Suomessa syntyi esimerkiksi vuonna 2009 kaikkiaan 1 871 ulkomaiden kansalaista.

Ulkomaan kansalaisista kahdeksan prosenttia (13 049 henkeä) puhuu äidinkielenään suomea, ruotsia tai saamea. Toisaalta taas 64 381 Suomen kansalaista puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea. Vuonna 2003 Suomi hyväksyi lain, joka mahdollisti kaksoiskansalaisuuden. Ulkomaiden kansalainen ei enää menetä kotimaansa kansalaisuutta saadessaan Suomen kansalaisuuden. Vuoden 2009 lopussa Suomessa asui yli 50 000 henkilöä, joilla oli Suomen kansalaisuuden lisäksi jokin toinen kansalaisuus. Tilastoissa nämä henkilöt katsotaan Suomen kansalaisiksi.

1.3. Uskonto

Uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomien määrä on noussut selvästi sekä määrältään että suhteellisesti. Vuoden 1990 lopussa heitä oli 510 000 eli 10 prosenttia väestöstä. Vuoden 2009 tilastossa heitä on 945 330, suhteellisena osuutena 18 prosenttia. Miehistä huomattavasti suurempi osa (21 %) kuin naisista (15 %) ei kuulunut mihinkään uskonnolliseen yhdyskuntaan.

Kuvio 4. Uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomien osuus sukupuolen mukaan 1990–2009

Kuvio 4. Uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomien osuus sukupuolen mukaan 1990–2009

Alueellisesti uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomien osuus vaihtelee paljon. Uudenmaan maakunnassa uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomien osuus oli 26 prosenttia eli joka neljäs Uudenmaan maakunnassa asuva henkilö. Etelä-Pohjanmaan maakunnassa vastaava osuus oli vain 8 prosenttia.

Ulkomaiden kansalaisista uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomien osuus on miehillä 87 ja naisilla 83 prosenttia. Ulkomailla syntyneistä henkilöistä 72 prosenttia ei ole minkään Suomessa rekisteröidyn uskonnollisen yhdyskunnan jäsen.


Lähde: Väestörakenne 2009, Tilastokeskus

Lisätietoja: Markus Rapo (09) 1734 3238, vaesto.tilasto@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma


Päivitetty 30.9.2010

Julkaisun sisällysluettelo (Väestörakenne 2009, Vuosikatsaus)

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestörakenne [verkkojulkaisu].
ISSN=1797-5379. Vuosikatsaus 2009, 1. Katsaus Suomen väestöön 2009 . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 27.11.2014].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/vaerak/2009/01/vaerak_2009_01_2010-09-30_kat_001_fi.html

Linkkipolku

Olet sivulla: Etusivu > Tilastot > Väestö > Väestörakenne > 2009 > Vuosikatsaus > 1. Katsaus Suomen väestöön 2009

Navigointi

Tilastot

Väestö

Väestörakenne


Muualla palvelussa

Linkki rss-syötteeseen

På svenska In English Tulostusversio
Hakemisto| Sivukartta| Palaute| Yhteystiedot
Förstasidan| Home
Etusivu Tilastot Tietoa tilastoista Tiedonkeruut Tuotteet ja palvelut Ajankohtaista Tilastokeskus

Haku

Tilastokeskus
Tilastokeskus PalloVaihde 029 551 1000 PalloYhteystiedot PalloTekijänoikeudet ja käyttöehdot PalloPalaute