Laatuseloste: Valtion kuukausipalkat

1 Tiedustelun tietosisältö

Valtiokonttori kerää Tahti-järjestelmään kuukausittain palkkatietoja valtioon palvelussuhteessa olevista kuukausipalkkaisista henkilöistä. Tilastokeskukselle toimitetaan Tahti-järjestelmästä loka-, marras- ja joulukuun tiedot Valtion kuukausipalkat -tilaston muodostamista varten.

Tilastokeskuksen tietokannan tietosisältö on tilaston tuottamiseen liittyviltä olennaisilta kohdiltaan seuraava:

  • sukupuoli

  • henkilötunnus

  • suoritettuja tutkintoja koskevat tiedot

  • ulkomaalaisen kansalaisuus

  • virasto

  • viraston toimiala

  • tieto budjetin pääluokasta, luvusta ja momentista, jolta palkka on maksettu

  • työpaikan tai asemapaikan sijaintikunta

  • palvelussuhdetiedot

  • virka-/ammattinimike

  • virassa/toimessa sovellettu työaikasääntö

  • säännöllinen työaika

  • palveluksessaoloaika valtiolla

  • henkilökohtainen palkka

  • säännöllisen työajan ansio

  • kokonaisansio

  • tulospalkkio

  • lomaraha

  • palkkauksen täysimääräisyys

Tutkinto-, ammattiluokitus- ja toimialatiedot täydennetään aineistoon Tilastokeskuksen rekistereistä.

1.2 Käytetyt luokitukset, käsitteet ja tilastolliset tunnusluvut

Luokitukset

Tilaston sisältöä täydennetään Tilastokeskuksen ylläpitämillä luokituksilla ja tutkintorekisterin tiedoilla.

Seuraavassa on yhteenveto käytetyistä luokituksista:

Toimialaluokitus : Tilastossa käytetään TOL 2008 -toimialaluokitusta, joka perustuu EU:n toimialaluokitukseen NACE Rev.2. Valtion virastot on luokiteltu toimialaluokituksen mukaisiksi Tilastokeskuksessa ylläpidettävän luokitusavaimen avulla.

Ammattiluokitus: Vuoden 2011 tilastossa otettiin käyttöön uusi Ammattiluokitus 2010, joka noudattaa kansainvälistä ISCO-08 -luokitusta. Samalla tilaston tiedot tietokantapalveluissa ja kokoomajulkaisuissa muuttuivat vuodesta 2011 lähtien Ammattiluokitus 2010 mukaisiksi. Kuntien eläkevakuutuksen ylläpitämät ammatti- ja virkanimikkeet luokitellaan ammattiluokituksen mukaisiksi Tilastokeskuksessa ylläpidettävän luokitusavaimen avulla.

Koulutusluokitus : Tilastossa käytetään Tilastokeskuksen koulutusluokitusta henkilön suorittaman koulutuksen luokittamiseen. Koulutusluokitus noudattaa mahdollisimman tarkasti kansainvälisen koulutusluokituksen ISCED 1997 koulutusalojen ja koulutusasteiden sisältöä. Palkansaajien koulutustiedot täydennetään aineistoon Tilastokeskuksen tutkintorekisteristä, johon kerätään tiedot erilaisista tutkinnonsuorittajista.

Lisätietoja Tilastokeskuksen luokituksista: http://tilastokeskus.fi/meta/luokitukset/index.html.

Käsitteet

Henkilökohtainen palkka sisältää tehtäväkohtaisen peruspalkan lisäksi euromääräisinä maksetut vuosisidonnaiset lisät sekä henkilökohtaiset lisät.

Säännöllisen työajan ansio sisältää henkilökohtaisen palkan lisäksi työaikalisät, muut säännöllisen työajan lisät sekä luontoisedut.

Kokonaisansio  sisältää säännöllisen työajan ansion lisäksi yli- ja lisätyöpalkat, päivystys- ja varallaolokorvaukset sekä muut ei-säännöllisesti maksetut lisät. Kokonaisansio sisältää tulospalkkiot, muttei lomarahaa.

Tilastolliset tunnusluvut

Keskiarvo on aritmeettinen keskiarvo.

Keskihajonta kuvaa havaintoarvojen keskimääräistä poikkeamaa keskiarvosta.

Vaihtelu- eli variaatiokerroin (%) osoittaa, kuinka monta prosenttia havaintoarvojen keskihajonta on havaintoarvojen keskiarvosta. Tämä tunnusluku mahdollistaa eri ryhmien sisäisen vaihtelun vertailun.

Mediaani on suuruusjärjestykseen asetettujen havaintoarvojen keskimmäinen arvo eli esimerkiksi ansio, jonka alittaa 50 % palkansaajista. Mediaani soveltuu keskiarvoa paremmin jakauman keskikohtaa mittaavaksi luvuksi, kun aineistossa on suuresti poikkeavia havaintoja.

Desiili ilmoittaa muuttujan arvot, joiden alapuolelle jakaumassa jää 10 % 20 %, ... , 90 % tapauksista. Esimerkiksi 1. desiilin mukaisen ansion alittaa 10 % palkansaajista ja 9. desiilin mukaisen ansion alle jää 90 % palkansaajista.

2 Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus

Valtion budjettitalouden piiriin (pl. yliopistot) kuuluvan henkilöstön lukumääristä ja palkoista kerätään tietoja Valtion työmarkkinalaitoksen omistamaan Tahti-järjestelmään kuukausittain. Tiedot kerää Valtiokonttori. Tahti-aineistosta toimitetaan Tilastokeskukselle palkkatilastointia varten loka-, marras- ja joulukuun tiedot. Tilastokeskus vie Tahti-aineistosta saamansa tiedot omaan tietokantaansa, josta tuotetaan tilastojulkaisun tarvitsemat tiedot. Julkistettavat tiedot ovat pääosin marraskuulta.

3 Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus

Valtiokonttorista saatu Tahti-aineisto kattaa koko valtion budjettitalouden henkilöstön. Virheiden määrä on perusaineistossa vähäinen ja tilastot kuvaavat luotettavasti valtion palkkarakenteita ja tasoja. Luotettavimmat palkkatiedot muodostuvat suurille ryhmille. Jos ryhmän suuruus jää alle 10 hengen tai jommankumman sukupuolen edustajia on 1–9 henkilöä, palkkatieto on korvattu kahdella pisteellä (••). Jos taas henkilöitä ei ole ollut ollenkaan, merkintä on viiva (-). Lisäksi jos yhden luokan suuruus on 1-3 henkilöä, niin samasta ryhmästä on korvattu kahdella pisteellä myös toisen luokan palkkatiedot tietosuojasyistä.

4 Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus

Valtion kuukausipalkat on vuositilasto, ja sen palvelussuhdetiedot kuvaavat kyseisen tilastovuoden marraskuussa virka- tai työsopimussuhteessa valtioon olleita kuukausipalkkaisia.

5 Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys

Valtion kuukausipalkat -tilasto julkaistaan HTML-muodossa, pdf-julkaisuna sekä StatFin -tietokantataulukoina Tilastokeskuksen internet-sivuilla osoitteessa www.stat.fi/til/vkp/.

Valtion palkansaajiin liittyviä tietoja on saatavissa myös Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastosta, tutkintorekisteristä sekä yritysrekisteristä.

6 Tilastojen vertailukelpoisuus

Valtion virkasuhteisten palkkatietoja on yhtäjaksoisesti saatavissa vuodesta 1963 ja työsopimussuhteisten vuodesta 1966 lähtien. Vuodesta 1965 lähtien on valtion virkasuhteisten palkkatilastoa tehty rekisterin pohjalta. Työsopimussuhteisten osalta rekisteripohjaisuuteen siirryttiin vuonna 1969. Ennen vuotta 1963 on tietoja kerätty erillisselvityksillä, joiden tuloksia on julkaistu mm. komiteamietinnöissä. Tilaston tiedusteluajankohta oli syyskuu vuodesta 1989 vuoteen 1993. Vuodesta 1994 lähtien tiedustelukuukautena on ollut marraskuu. Valtion työsopimussuhteisista tuntipalkkaisista julkaistiin vuoteen 1991 asti omaa palkkatilastosarjaa kunkin vuoden tammi-, maalis-, touko-, syys- ja marraskuulta.

Vuoteen 2005 asti tiedot saatiin Valtion henkilörekisteristä. Vuoden 2006 tiedoista lähtien tietolähteenä on käytetty Valtiokonttorin Tahti-järjestelmästä saatuja tietoja. Samalla tiedustelun tietosisältö muuttui, eivätkä vuoden 2006 jälkeiset tulokset ole estimoinnista huolimatta täysin vertailukelpoisia aiempien vuosien lukuihin. Merkittävämpänä sisällöllisenä muutoksena on siirtyminen suoriteperusteisesta tilastoinnista maksuperusteiseen tilastointiin.

Tilastokeskus suoritti estimoinnin vuoden 2008 tietoihin tietojen vertailukelpoisuuden säilyttämiseksi. Vähennettyä palkkaa ja takautuvia eriä saaneet työsuhteet estimoitiin täyttä palkkaa saaneiksi. Estimoinnissa vähennettyä palkkaa ja takautuvia eriä saaneille työsuhteille haettiin palkkatiedot joulukuulta. Jos vastaavaa työsuhdetta ei täyttä palkkaa saaneena ollut joulukuun tiedoissa, haettiin vastaavan työsuhteen tiedot lokakuun tiedoista.

Suomen yliopistot irtautuvat valtion talousarviotaloudesta 1.1.2010 uuden yliopistolain tullessa voimaan. Yliopistot ovat siitä lähtien itsenäisiä oikeushenkilöitä, joko julkisoikeudellisia laitoksia tai säätiölain mukaisia yksityisoikeudellisia säätiöitä. Uuden yliopistolain myötä yliopistot eivät kuulu enää vuodesta 2010 lähtien Valtiokonttorin Tahti-aineistoon, eivätkä siten myöskään Tilastokeskuksen valtion kuukausipalkat -tilastoon.

Ammattien luokittelutapaa uudistettiin vuoden 2014 tilastoon. Luokittelussa siirryttiin käyttämään työssäkäyntitilaston luokittelumenetelmiä palkkatilastojen omien päättelysääntöjen ohella. Työssäkäyntitilaston luokittelumenetelmän mahdollistivat ammattien aiempaa tarkemman määrityksen, ja etenkin Ammattiluokitus 2010:n tarkimmilla tasoilla ammattien tarkentuminen oli huomattavaa.

Ammattiluokituksen karkeimmalla tasolla (ns. yksinumerotaso) tietojen tarkentuminen oli vähäistä, muutokset olivat enintään joitain satoja ryhmää kohden. Tarkimmalla ammattiluokitustasolla (ns. viisinumerotaso) noin 17 500 palkansaajan luokitus muuttui. Täten tarkin ammattiluokitus muuttui noin 20 prosentilla valtion palkansaajista. Tarkempia tietoja muutoksesta saatavilla tilaston yhteyshenkilöiltä.

7 Selkeys ja eheys/yhtenäisyys

Myös Valtion Työmarkkinalaitos julkaisee tilastoja valtion budjettitalouden palkansaajien ansioista ja lukumääristä. Lukumääriä koskevia tilastoja julkaistaan lisäksi Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastossa (vuositilasto) ja työvoimatutkimuksessa (kuukausitilasto). Rajauksista ja luokitusten eroista johtuen tiedot eivät ole keskenään vertailukelpoisia.


Lähde: Palkat ja työvoimakustannukset, Tilastokeskus

Lisätietoja: Sampo Pehkonen 029 551 3452, Jaana Huhta 029 551 2632, sampo.pehkonen@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Hannele Orjala


Päivitetty 21.5.2015

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Valtion kuukausipalkat [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-3460. 2014, Laatuseloste: Valtion kuukausipalkat . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 14.12.2019].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/vkp/2014/vkp_2014_2015-05-21_laa_001_fi.html