Hyvinvointikatsaus 1/1998

Teema: Kaupunki

Sisällysluettelo

Eero Holstila Suomalaista kaupunkipolitiikkaa etsimässä
Kaupunkipolitiikkaa Suomen Turussa
Antti Kasvio Rajattoman maailman uusi aluepolitiikka
Kaupungit kilpailevat aineellisesta, sosiaalisesta ja kulttuurisesta pääomasta
Raimo Väyrynen Globalisaatio ja yhteiskunnan muutos
Anne Haila Kiinteistöpolitiikka ja julkinen asuntotuotanto osana globaalin kaupungin kilpailupolitiikkaa. Singaporen ja Hong Kongin esimerkki
Laura Kolbe Muistojen kaupunki. Kaupunkimuistoistamme puuttuu urbaaniin elämäntapaan yhdistetty kulttuurinen jatkuvuus
Sörkan surffaaja Lapua - New York
Harri Andersson Sosiaalinen kaupunki. Kaupunkisuunnittelun "unohtunut" utopia
Seppo Laakso Näkökulmia kaupungin asuntopolitiikkaan
Markku Lankinen Lähiöt, segregaatio ja kilpailu
Kaarin Taipale Tarvitaanko taas asuntoreformia?
Seija Ilmakunnas Kaupungit ja palveluiden työllisyys
Kaija Kattelus Pääkaupunkiseudun monenlaiset työmarkkinat
Hannele Sauli Nilsiän tarkoitus
Reijo Väärälä Sosiaalisten sopimusten muutos kaupunkien elämäntavan uhkana
Heli Saijets Suomalaista kaupunkipolitiikkaa
Perttu Vartiainen Muuttoliikkeen haasteet kaupunkipolitiikalle
Pia Pulkkinen, Matti Saari Kotikuntalaki ja maassamuuton kehitys
Olli Savela Tulot ja tuloerot kasvoivat 1997

Kirjoja: Hanna Sutela Raija Julkunen & Jouko Nätti: Työn jakaminen - moraali, talous, politiikka.

Lukusana

Seppo Paananen Asiakas tietää

Sosiaali-indikaatorit

Suomalaista kaupunkipolitiikkaa etsimässä

Eero Holstila

Suomi on kaupungistunut myöhään mutta nopeasti. Yhteiskuntapolitiikan keskeisenä tavoitteena on ollut maan pitäminen tasaisesti asuttuna. Se on ollut tavoite, jollaista esimerkiksi Ruotsissa ei ole ollut. "Hyvä maaseutu - paha kaupunki" vastakkainasettelu on juurtunut syvälle.

Suomen kaupungistuminen jatkuu kiivaana, mutta vain suuret keskukset kasvavat. Sekä maaseutu että useimmat pienet ja keskisuuret kaupungit menettävät väkeään. Keinot muuttovirtojen valtiolliseen ohjailuun ovat kuitenkin globalisoituvassa tietoyhteiskunnassa entistä vähäisemmät.

EU:n komissio julkaisi viime keväänä kaupunkipoliittisen tiedonannon, jossa korostetaan kaupunkien merkitystä Euroopan kilpailukyvylle ja elämän laadulle. Eurooppalaiset kaupungit ovat kulttuurin tyyssijoja, innovaatioiden kehtoja ja talouden moottoreita. Samalla monet menestyvät kaupungit kärsivät sosiaalisten ongelmien ja rikollisuuden kasautuvasta kierteestä, joka aiheuttaa turvattomuutta. Komission edustaja Stefaan de Rynck korosti Turun kaupunkifoorumissa kaupunkipolitiikan nousseen pysyvästi unionin asialistalle. Tämä ei kuitenkaan näy vielä pitkään aikaan EU:n budjetissa, josta valtaosa menee edelleen maatalouden tukemiseen ja aluepolitiikkaan.

Suomen orastava kaupunkipolitiikka hakee sisältöään hämmennyksen ilmapiirissä. Toisaalta tukeudutaan EU:n ja kaupungistuneiden jäsenmaiden esimerkkiin, joka korostaa kaupunkien elinvoiman vahvistamisen ja syrjäytymisongelmien lievittämisen tarvetta. Rotterdamin pormestari ja Eurocities-järjestön puheenjohtajan Abraham Peperin mielestä voidaankin jo puhua suorastaan kaupunkien renessanssista Euroopassa. Toisaalta Suomessa monet pitävät kaupungistumista edelleen pelottavana uhkana, jota olisi hillittävä. Eipä ihme, että kansallinen kaupunkipolitiikka on juuttunut toistaiseksi lähtökuoppiinsa.

Kaupunkipolitiikan näkökulma asettaa uusia vaatimuksia myös tilastotoimelle ja tutkimukselle. Emme tiedä kovinkaan tarkkaan, mikä on esimerkiksi globalisoitumisen vaikutus tai syrjäytymisen tilanne Suomessa. Tutkimusta tarvitaan myös valaisemaan peruskysymyksiä, kuten mikä on kaupunki ja miten suomalaiset kaupungit eroavat Euroopan muiden maiden kaupungeista. Onko esikuvanamme tiivis, selvärajainen Keski-Euroopan kaupunki vai amerikkalainen moottoriteiden halkoma pientalomatto rappeutuvan keskustan ympärillä. Ilman riittävää tietopohjaa omaksumme ehkä liian kritiikittömästi muodikkaan EU-liturgian.

Suomen Akatemia on käynnistänyt erityisen kaupunkitutkimusohjelman. Helsingin yliopiston ja Helsingin kaupungin yhteisin voimin valmistellaan useiden kaupunkitutkimuksen määräaikaisten professuurien perustamista. EU:n komissio on käynnistänyt Urban audit -hankkeen, ja myös Suomessa laaditaan erityistä kaupunki-indikaattorien järjestelmää. Tietohuollolle siis riittää tehtäviä.

Pääkirjoittajamme on Sisäasiainministeriön asettaman kaupunkipolitiikan yhteistyöryhmän jäsen ja Helsingin kaupungin tietokeskuksen johtaja.

Päivitetty 2.11.2004