Markkinoiden läheisyys ja sopiva työvoima vaikuttavat eniten yritysten sijoittumiseen
Pentti Mäkinen
Yritysjohtajat pitävät markkinoiden läheisyyttä ja sopivan työvoiman saatavuutta tärkeimpinä seikkoina, kun yrityksen sijaintipaikasta päätetään. Kolmanneksi tärkein asia ovat liikenneyhteydet
Keskuskauppakamari on selvittänyt kolmannen kerran alueiden kilpailukykyä yritystoiminnan näkökulmasta. Kuten edellisilläkin kerroilla, keskeisimmät kysymykset koskivat niitä tekijöitä, jotka vaikuttavat yritysten sijoittumiseen Suomessa. Lisäksi on pyritty selvittämään millaisin toimenpitein yritysten mielestä alueiden kilpailukykyä voitaisiin parhaiten kehittää.
Tutkimuksen suoritti Keskuskauppakamarin toimeksiannosta Taloustutkimus Oy. Tutkimus on sisällöltään samansuuntainen kuin vuosina 2000 ja 2003 julkaistut selvitykset. Tämänkertaisessa tutkimuksessa vastaajina oli 1 120 yritysjohtajaa. Vastaajista 14 prosenttia edusti Espoon tai Helsingin kauppakamarin alueella toimivia yrityksiä. Vastaajista sekä Tampereen että Turun kauppakamarialueiden yritysjohtajien osuus oli 9 prosenttia. Muilla kauppakamarialueilla vastaajajoukon osuus vaihteli neljän ja viiden prosentin välillä.
Kuvio 1. Eri tekijöiden vaikutus yrityksen sijaintipaikkapäätökseen
- Kaikki vastaajat n = 1 120
Keskuskauppakamari / Taloustutkimus Oy 2005
Markkinoiden läheisyys tärkeintä yritysjohtajille
Yritysjohtajien mielestä eniten yritysten sijaintipaikkapäätöksiin vaikuttavia tekijöitä olivat markkinoiden läheisyys, yritykselle sopivan työvoiman saatavuus sekä liikenneyhteydet. Yritykset pitävät myös hyvin tärkeänä sitä, onko alue kasvukeskus ja onko elinympäristö viihtyisä ja turvallinen.
Markkinoiden läheisyys oli ensimmäistä kertaa mukana sijaintipaikkaan vaikuttavien tekijöiden luettelossa, joten tulosten suora vertailu aiempiin tutkimustuloksiin ei ole mahdollista.
On luonnollista, että kotimarkkinayrityksille markkinoiden läheisyys on erityisen tärkeää. Puolet kotimarkkinayrityksistä valitsi markkinoiden läheisyyden kolmen tärkeimmän sijaintipaikan valintaan vaikuttavan tekijän joukkoon.
Tutkimus vahvistaa aiempia havaintoja siitä, että hyvin koulutettu työvoima on yksi keskeisimpiä alueen vetovoimatekijöitä. Yritykset arvostavat koulutetun työvoiman saatavuutta kuitenkin selvästi vähemmän kuin edellisessä tutkimuksessa.
Ainoastaan pääkaupunkiseudulla ja Etelä-Savossa työvoiman saatavuuteen kiinnitetään merkittävästi aiempaa enemmän huomiota. Tulokset näyttävätkin viittaavan siihen, ettei vielä pari vuotta sitten pelätty työvoimapula olekaan toteutunut useimmilla Suomen alueilla.
Kuten edellisessäkin tutkimuksessa, liikenneyhteydet ovat kolmen keskeisimmän yritysten sijaintipaikkaan vaikuttavan tekijän joukossa. Tosin liikenneyhteyksien merkitys on jonkin verran vähentynyt.
Yritysjohdon näkemykset alueen merkityksestä kasvukeskuksesta vaihtelevat maan eri osien välillä. Toimiminen kasvukeskuksissa on tärkeintä kotimarkkinayrityksille.
Kasvukeskusten merkitys korostuu erityisesti Hämeen, Lapin, Kuopion, Keski-Suomen, Etelä-Karjalan ja Etelä-Pohjanmaan kauppakamarialueiden yritysten vastauksissa. Tämä viittaa siihen, että yritykset arvostavat maakunnallisia kasvukeskuksia.
Kehittyvät aluekeskukset tarjoavat asiakkaiden ohella laajemminkin palveluita yrityksille ja niiden asiakkaille. Yritysten näkökulmasta aluekeskusten kehittämistä painottava strategia näyttäisi siten vastaavan asetettuja tavoitteita.
Yritysten näkökulmasta oman alueen koulutustarjonnalla ei välttämättä sellaisenaan ole merkittävää myönteistä vaikutusta sijaintipaikkapaikkapäätöksiin. Yksi pahimpia ongelmia näyttääkin edelleen olevan oppilaitosten ja yritysten välinen riittämätön yhteistyö. Yhteistyön kehittämiseen olisi kiinnitettävä huomiota, koska vain joka neljäs yritysjohtaja katsoi yhteistyön toimineen alueella hyvin. Yritykset myös arvostavat ammatillisia oppilaitoksia jonkin verran enemmän kuin ammattikorkeakouluja ja yliopistoja päätettäessä yritysten sijaintipaikasta.
Tietoverkot ja liikenneväylät kehittämistoiveiden kärjessä
Yritysten mielestä parhaiten yritysten kilpailukykyä parantaisi tietoliikenneyhteyksien kehittäminen. Runsaat 60 prosenttia yritysjohtajista katsoi, että tietoliikenneyhteyksiä pitäisi kehittää erittäin paljon tai paljon.
Vaikka Suomessa on jo suhteellisen kattava kiinteä laajakaistaverkko, on tietoliikenneyhteyksissä yritysjohtajien mielestä edelleen kehittämisen tarvetta. Yritykset odottavat nykyistä nopeampia, edullisempia ja luotettavampia yhteyksiä. Erityisen tärkeäksi tietoverkkojen toimivuus osoittautuu kansainvälisillä markkinoilla toimiville yrityksille, joille nopea ja luotettava saavutettavuus on usein elinehto.
Liikenneväylien kunto huolestuttaa yrityksiä samoin kuin kaksi vuotta sitten. Runsas 40 prosenttia yritysjohtajista katsoi, että yritysten kilpailukyky kärsii, ellei nykyisen liikenneinfrastruktuurin ylläpitoon panosteta.
Tyytyväisyydessä nykyisten liikenneväylien tasoon on alueittain merkittäviä eroja. Valtateiden ja moottoriteiden rakentamistarve korostuu Turun ja Tampereen seuduilla. Näiden alueiden yritykset odottavat selvästi moottoritiehankkeiden valmistumista. Lentoliikenteen kehittäminen ja suorat kansainväliset yhteydet ovat puolestaan keskeisiä maakuntakeskusten yrityksille.
Kuvio 2. Kuinka paljon eri asioita tulisi kehittää yrityksen kilpailukyvyn parantamiseksi
- Kaikki vastaajat 2000 n = 539, 2002 n = 927, 2005 n = 1
120
Keskuskauppakamari / Taloustutkimus Oy 2005
Yritysjohto kantaa huolta terveydenhuollosta
Yritysjohtajat arvioivat myös elämisen laatuun vaikuttavia kehittämistarpeita omalla alueellaan. Yritysjohdon näkökulmasta sekä terveydenhuolto että turvallinen ja viihtyisä elinympäristö ovat asioita, joihin pitäisi eniten kiinnittää huomiota.
Aiempaan tutkimukseen nähden terveydenhuolto nousi listan kärkeen ohittaen kilpailukykyä tukevana kehittämiskohteena turvallisen ja viihtyisän elinympäristön. Vastaukset heijastavat suomalaisen yhteiskunnan yleistä huolta terveydenhuoltojärjestelmän tulevaisuudesta.
Yritysjohtajien arviot myös muista elämisen laatuun liittyvien tekijöiden kehittämistarpeista poikkeavat alueellisesti melko vähän. Päivähoidon, julkisten liikenneyhteyksien, kansainvälisten koulujen ja kulttuuripalveluiden kehittämistarve on yllättävänkin samanlainen koko maassa. Sen sijaan pääkaupunkiseudun asuntojen kalliit hinnat ja korkea vuokrataso heijastuvat Espoon ja Helsingin kauppakamarien alueilla toimivien yritysjohtajien vastauksissa.
Pääkaupunkiseudun yritysjohtajista 23 prosenttia arvioi, että asuntojen saatavuutta pitäisi kehittää erittäin paljon. Tilanne näyttää kuitenkin tälläkin alueella selvästi kehittyneen myönteisemmäksi kahden vuoden takaisesta tilanteesta, jolloin peräti 44 prosenttia pääkaupunkiseudun yritysjohtajista katsoi asuntotilanteen vaativan alueella nopeita toimenpiteitä.
Kuvio 3. Kuinka paljon olisi kiinnitettävä huomiota elämisen laatua koskevien kilpailukykytekijöiden kehittämiseen
- Kaikki vastaajat 2000 n = 539, 2002 n = 927, 2005 n = 1
120
Keskuskauppakamari / Taloustutkimus Oy 2005
Keskittymiskehitys jakaa yritysjohdon mielipiteitä
Väestön keskittymiskehitys jakaa voimakkaasti mielipiteitä alueellisesti, mikä näkyy selvästi myös yritysten vastauksissa. Yritysjohtajat arvioivat väestön keskittymisen vaikutuksia oman yrityksensä näkökulmasta.
Koko maan tasolla 41 prosenttia yritysjohtajista katsoo, että väestön keskittyminen vaikuttaa yrityksen toimintaan myönteisesti. Väestön alueellista keskittymistä pitää yrityksen toiminnan kannalta kielteisenä ilmiönä 31 prosenttia yritysjohtajista. Noin neljäsosa (26 %) vastaajista ilmoittaa, ettei keskittymiskehityksellä ole yrityksen toimintaan mitään erityistä vaikutusta.
Tulos poikkeaa vain hieman edellisen tutkimuksen tuloksesta. Niiden yritysjohtajien osuus, jotka pitävät väestön keskittymistä yrityksensä kannalta myönteisenä seikkana, on kasvanut kaksi ja kielteisten arvioiden määrä on laskenut neljä prosenttiyksikköä.
Eri kauppakamarialueiden väliset erot ovat hyvin selvät. Myönteisimmin väestön keskittymisen vaikutukset näkevät Keski-Suomen kauppakamarialueella toimivat yritykset. Myös yli puolet pääkaupunkiseudun, Tampereen, Lahden ja Oulun kauppakamarialueiden yrityksistä pitää kehitystä yrityksen toiminnan kannalta hyvänä.
Kielteisimmin yritykset arvioivat keskittymisen vaikutuksia Etelä-Savossa, Kuopiossa, Lapissa, Kymenlaaksossa, Pohjois-Karjalassa, Pohjanmaalla, Raumalla ja Satakunnassa.
Kuvio 4. Väestön keskittymiskehityksen vaikutus yrityksen toimintaan
- Kaikki vastaajat 2000 n = 539, 2002 n = 927, 2005 n = 1
120
Keskuskauppakamari / Taloustutkimus Oy 2005
Kuntaliitoksiin tarvetta
Yritysjohtajilta kysyttiin arvioita siitä, miten kuntien tiiviimpi yhteistyö tai kuntien yhdistäminen vaikuttaisi yrityksen toimintaan. Noin puolet (51 %) yritysjohtajista uskoo, että kuntien yhteistyö vaikuttaisi myönteisesti yrityksen toimintaan. Vajaa puolet (46 %) vastaajista kuitenkin arvioi, ettei kuntayhteistyön kehittämisellä ole vaikutusta yrityksen toimintaan.
Kuntien yhdistämisen vaikutuksia arvioivat kaikkein myönteisimmiksi Oulun kauppakamarialueen yritykset. Samoilla linjoilla olivat myös Kuopiossa, Kymenlaaksossa ja Lahden seudulla toimivat yritykset.
Yritysjohtajilta kysyttiin myös sitä, miten alueen kuntien yhdistäminen vaikuttaisi yrityksen toimintaan. Kuntien yhdistämisen näki oman yrityksen kannalta myönteisenä 39 prosenttia vastanneista yrityksistä, mutta valtaosa (55 %) katsoi, ettei kuntien yhdistämiselläkään kuten ei kuntaliitoksilla olisi suoraan vaikutusta yritystoimintaan. Tilanne on suunnilleen sama kuin kaksi vuotta sitten.
Yritykset puoltavat omalla alueellaan kuntaliitoksia vaikka välitöntä vaikutusta oman yrityksen toimintaa ei olisikaan. Koko maassa yritysjohtajista 60 prosenttia ilmoitti, että kuntaliitoksia tarvitaan omalla alueella ja 36 prosenttia katsoi, ettei yrityksen sijaintialueella ole kuntaliitosten tarvetta. Vastaamatta jätti 3 prosenttia yritysjohtajista.
Kuntaliitosten tarvetta on yritysjohtajien käsitysten mukaan eniten Oulun seudulla (80 %). Myös Kuopiossa, Kymenlaaksossa, Turussa, Lahdessa, Etelä-Savossa ja Pohjois-Karjalassa kuntaliitosten tarve nähtiin keskimääräistä suurempana. Sen sijaan Etelä-Pohjanmaalla kuntaliitoksia kannatti alle puolet vastaajista. Espoon ja Helsingin kauppakamareiden alueella yritysjohtajista 59 prosenttia katsoi kuntaliitoksia tarvittavan.
Valtion aktiivinen rooli kuntaliitosten edistämisessä sai yritysjohtajien tuen. Melkein kaksi kolmasosaa (71 %) yritysjohtajista oli sitä mieltä, että valtiovallan tulisi aktiivisin toimenpitein edistää kuntaliitoksia. Sen sijaan 26 prosenttia yrityksistä ei pitänyt valtiovallan aktiivista roolia suotavana. Yritysjohtajien mielipiteet ovat muuttuneet kahden vuoden aikana vain vähän.
Poikkeuksellisen vahvasti kuntaliitoksia puollettiin Oulun kauppakamarin alueella, jossa peräti 90 prosenttia yritysjohtajista halusi, että valtio ottaisi asiakseen kuntaliitosten edistämisen. Vähiten valtion väliintulo sai kannatusta Pohjanmaalla (55 %).
Johtopäätöksiä
Selvitys osoittaa, että alueiden kilpailukyvyn tukemiseksi julkisen vallan toimenpiteet ovat erityisen tärkeitä työvoiman saatavuuden ja liikenneyhteyksien turvaamiseksi. Markkinoiden läheisyys on yrityksille tärkein sijaintipaikkapäätökseen vaikuttava tekijä, jopa tärkeämpi kuin se, onko alue kasvukeskus. Markkinoiden läheisyyden merkityksen omalle toiminnalleen jokainen yritys joutuu arvioimaan itsenäisesti. Yritysten tarpeiden huomioon ottaminen ja yhteistyö julkisen ja yksityisen sektorin välillä nousee yhä keskeisemmäksi tekijäksi alueiden kilpailukyvyn vahvistamiseksi.
Suomen nykyisellään jo varsin kattavaa tietoliikenneverkkoa on edelleen kehitettävä. Kansainvälistymisen myötä yritykset tarvitsevat nopeita ja edullisia tietoliikenneyhteyksiä. Kilpailukyvyn parantamiseksi nykyisen liikenneinfrastruktuurin ylläpitäminen ja kunnostaminen näyttää olevan yrityksille jopa uusia liikenneväylähankkeita tärkeämpää.
Väestön keskittyminen jakaa yritysjohtajien mielipiteitä. On luonnollista, että muuttovoittoalueilla vaikutukset arvioidaan selvästi muuttotappioalueita myönteisemmiksi. Kuitenkin on syytä huomata, että suurin osa yritysjohtajista, merkittävä osa myös muuttovoittoalueilla, pitää tarpeellisena kehityksen ohjaamista jollain tavoin.
Yritykset tukevat kuntien tiiviimpää yhteistyötä ja kuntaliitoksia, vaikka niillä ei useinkaan koeta olevan välittömiä vaikutuksia oman yrityksen toimintaan. Vapaaehtoisuuteen perustuvia kuntaliitoksia ei pidetä riittävänä, vaan valtaosa yritysjohtajista edellyttää valtion aktiivisesti edistävän kuntaliitoksia.
Lähde:
Alueiden kilpailukyky yritysten näkökulmasta 2005.
Keskuskauppakamari ja Taloustutkimus Oy
Pentti Mäkinen toimii Keskuskauppa- kamarissa elinkeinopolitiikasta
ja lainsäädännöstä vastaavana johtajana.
Päivitetty 31.5.2005