Tietoaika: Maaliskuu 1996

Sisältö

  • Relander: EU-tilastot tulevat, myös kotimaisista tietotarpeista huolehditaan
  • Valoa tilastoihin
    Otokset
  • Tietomessut lisäsivät suosiotaan
    Tilastolaitokset Internetissä
  • Kuuselan kuviot
    Harmaata valkoisella
  • Sosiaalivaltio yli kaksinkertaistunut
    Yövartijavaltio vahvimmillaan Hämeessä
    Pohjanmaalla pienimmät valvontamenot
  • Suurkonserneja parikymmentä
  • Elintarviketeollisuus uuden ajan alussa
  • Asbesti lisännyt kuolemia viime vuosina
  • Lähes joka kolmas asuu ahtaasti
  • Kunnianhimoiset esikoiset, neuvottelevat keskimmäiset, työtä vieroksuvat kuopukset
  • Kotimaan katsaus
    Kokonaistuotannon kasvu hidastui joulukuussa
    Teollisuuden kasvu hidastui viiteen prosenttiin
    Kantohinnat nousivat 8-31 prosenttia viime vuonna
    Vertailukuukausi selittää viennin putoamista
    Autokauppa käy, bensakauppa ei
    Työllisyys parani viime vuonna
    Inflaatio 0,5 prosenttia
    Kumpi on törkeämpi rikos: pontikankeitto vai lapsensurma?
  • Ulkomaan sivut
    USA:n ja Kanadan erilaisten työttömyyslukujen arvoitus
    Venäjällä yli kuusi miljoonaa työtöntä
    Viro turvallisempi kuin Pietari
    EU:ssa työttömiä 10,9 prosenttia
  • Kansainvälinen katsaus

Timo Relander, Tilastokeskuksen pääjohtaja

EU-tilastot tulevat, myös kotimaisista tietotarpeista huolehditaan

Tilastoalalla on käynnissä poikkeuksellisen vilkas, etenkin EU-harmonisoinnin vauhdittama uusiutumisvaihe. Tilastojen käsitteitä, määritelmiä, luokituksia, menetelmiä ja julkaisuja kehitetään paitsi kansainvälisen vertailukelpoisuuden, myös tilastojen laadun parantamiseksi muiltakin osin.

Asiakkaidemme kannalta tilanne on vähintäänkin hämmentävä. Kuluvan vuoden helmikuusta alkaen Tilastokeskus on jo alkanut julkaista EU-harmonisoitua inflaatiolukua. Työvoimatutkimuksen uudistaminen alkaa vähitellen tuottaa yhdenmukaistettuja työllisyys- ja työttömyyslukuja. Julkisen talouden alijäämästä ja velasta on alettu julkaista harmonisoituja tietoja. Myös kansantalouden tilinpidon uudistaminen voi muuttaa käsitystämme talouden tilasta ja kehityksestä, samoin yritystilastojen uudistaminen. Uudistukset koskettavat sekä suhdanne- että rakennetilastoja. Maksutasetietojen keruuta ollaan yhtenäistämässä.

Tilastojen uudistaminen etenee vaiheittain siten, että esimerkiksi inflaatiosta julkaistaan vasta niin sanottua väliaikaisesti yhdenmukaistettua indeksiä, kunnes ensi vuoden alusta päästään yhdenmukaistettuun indeksiin. Myös työvoimatutkimuksen uudistaminen etenee vaiheittain. Kansantalouden tilinpidon uudistaminen jatkuu ainakin vuoteen 2005 saakka. Kyse ei ole enää pelkästä tilastojen harmonisoinnista, vaan myös siitä, että talous- ja rahaliiton edellyttämää tilastopohjaa vahvistetaan ja laajennetaan.

Harmonisoituja tilastoja tehdään jossain määräin eri käyttöa varten kuin perinteisiä kansallisia tilastoja. Itse asiassa EU-jäsenyys on johtanut osittain uuteen tilastokulttuuriin, missä tietotarpeet määritellään pitkaälti lakisääteisesti ja ne ovat keskeisiltä osin lähtöisin EU-politiikan tietotarpeista. Euroopan unionin koko päätöksenteko nojaa ratkaisevasti käytettävissä olevaan tilastomateriaaliin. Politiikan suunnittelu ja seuranta perustuvat tilastoihin ja myös politiikan tavoitteet on asetettu pitkälti tilastollisin kriteerein. Rahastojen rahanjako perustuu tilastoilla määriteltyihin kelpoisuusehtoihin.

Tilastojen harmonisoinnin lähtökohtana on enne kaikkea kansainvälisen vertailukelpoisuuden parantaminen. Useimmissa tapauksissa uudistukset kyllä parantavat myös tilastojen tietosisältöä ja muitakin laatuominaisuuksia. Näin ei kuitenkaan aina välttämättä ole; esimerkiksi väliaikainen yhdenmukaistettu inflaatiomittari soveltuu selvästi heikommin inflaatiokehityksen mittaamiseen kuin perinteiset kansalliset inflaatiomittarit.

Harmonisoitujen tilastojen ohella Tilastokeskus pyrkii mahdollisuuksien mukaan julkaisemaan edelleen myös vanhoja - kansallisiin määrityksiin ja tarpeisiin usein paremmin soveltuvia - tilastoja ja indeksejä. Tämä tietenkin aiheuttaa lisävaivaa ja kustannuksia. Nähtäväksi jää, miten resurssit riittävät kasvavien ja moninaistuvien tietotarpeiden tyydyttämiseen. Joka tapauksessa Tilastokeskus pyrkii jatkossakin tyydyttämään myös kotimaiset tarpeet. Tilastoilla on merkittävä tehtävänsä palvella paitsi vallanpitäjien myös yrityssektorin ja kansalaisten tietotarpeita.

Tilastojen uudistuminen edellyttää, että asiakkaat pidetään ajan tasalla. Koulutukseen ja tiedottamiseen panostetaan.