Julkaistu: 12.9.2001

Jollei Haltille niin ainakin Kinttumäelle

Luettelon laatiminen maakuntiemme maantieteellisistä huipuista osoittautui ennakoituakin vaikeammaksi tehtäväksi.

Maakuntien maantieteelliset huiput ovat kiinnostavia paitsi tietokilpailukysymyksinä myös retkikohteina. Aika heikosti ne kuitenkin ovat tiedossa. Itse asiassa esimerkiksi maakuntien korkeimmista kohdista jotkut on määritetty vasta viime kuukausien aikana, sen jälkeen kun erikoissuunnittelija Kai Enkama alkoi tarkastella kuukausittain maantieteellisiä teemoja Tietoajassa.

- Kohoumamme eivät ehkä vaatimattomuuttaan ole herättäneet riittävää kiinnostusta, Enkama toteaa.

Enkama tiesikin tehtävän haasteelliseksi, koska valmiita lähteitä ei ollut olemassa, ja käytettävissä olevatkin tiedot olivat kovin puutteellisia ja ristiriitaisia. Mutta maakuntien korkeimpien kohtien luetteleminen osoittautuikin vielä paljon ennakoitua hankalammaksi.

- Erityisen vaikeiksi tapauksiksi muodostuivat Itä-Uusimaa ja Kanta-Häme.

Itä-Uudenmaan korkeimman kohdan, Kinttumäen (108 m), löytämiseen tarvittiin maakuntaliiton aktiivista panostusta, eikä Kanta-Hämeen korkeinta kohtaa ilmeisesti saada lainkaan selville ilman tarkempaa maastomittausta. Mainittujen Mustanlamminkallioiden todellinen korkeus kun ei ole tiedossa, vaan se on noteerattu korkeuskäyristä 190-195 metriksi. Sittemmin on löytynyt varteenotettava haastaja, niin ikään Lammilta, Niinimäenselänmaa, jonka tarkka korkeuslukema on 191,3 metriä.

- Siis kumpi todellisuudessa on Kanta-Hämeen korkein kohta? Toivoisi alueella viriävän sen verran luontaista uteliaisuutta, että mittauttaisivat tarkemmin nuo Mustanlamminkalliot, Enkama toivoo.

Maantieteellisiä tietoja maakunnittain
maakunta korkein kohta suurin järvi

nimi m nimi km2
Ahvenanmaa Orrdalsklint 129 östra och Västra Kyrksundet 3
Etelä-Karjala Haukkavuori 171 Saimaa 1 147
Etelä-Pohjanmaa Raitamäki 240 Lappajärvi 141
Etelä-Savo Paukkulanmäki 225 Haukivesi 620
Itä-Uusimaa Kinttumäki 108 Tammijärvi 13
Kainuu Iso Tuomivaara 387 Oulujärvi 893
Kanta-Häme Niinimäenselänmaa 191 Vanajavesi 179
Keski-Pohjanmaa Salmelanharju 219 Lestijärvi 65
Keski-Suomi Kiiskilänmäki 269 Päijänne 1 054
Kymenlaakso Ukkosvuori 159 Vuohijärvi 86
Lappi Halti 1 328 Inarijärvi 1 102
Pirkanmaa Vieruvuori 225 Näsijärvi 265
Pohjanmaa Pyhävuori 130 Hinjärv 1) 8
Pohjois-Karjala Koli 347 Pielinen 868
Pohjois-Pohjanmaa Valtavaara 492 Pyhäjärvi 126
Pohjois-Savo Maaselänmäki 318 Kallavesi 513
Päijät-Häme Tiirismaa 223 Päijänne 1 054
Satakunta Soininharju 185 Pyhäjärvi 154
Uusimaa Loukkumäki 174 Lohjanjärvi 89
Varsinais-Suomi Särämäki 164 Pyhäjärvi 154

 

 

Maantieteellisiä tietoja maakunnittain
maakunta suurin saari pisin joki

nimi km2 nimi km
Ahvenanmaa Ahvenanmanner 685 -                            -
Etelä-Karjala äitsaari 74 Vuoksi 13
Etelä-Pohjanmaa Kärnänsaari 13 Lapuanjoki 147
Etelä-Savo Sääminginsalo 1 069 Konnusjoki 20
Itä-Uusimaa Vessölandet 52 Porvoonjoki 130
Kainuu Manamansalo 76 Kiehimänjoki 105
Kanta-Häme Retulansaari 2 Loimijoki 114
Keski-Pohjanmaa öja 90 Perhonjoki 155
Keski-Suomi Judinsalo 25 Jämsänjoki 60
Kymenlaakso Munapirtti 22 Kymijoki 180
Lappi Mahlatti 21 Kemijoki 483
Pirkanmaa Salonsaari 7 Kokemäenjoki 150
Pohjanmaa Raippaluoto 160 Kyrönjoki 127
Pohjois-Karjala Oravisalo 49 Lieksanjoki 132
Pohjois-Pohjanmaa Hailuoto 195 Iijoki 330
Pohjois-Savo Soisalo 1 638 Keyritynjoki   85
Päijät-Häme Virmailansaari 35 Porvoonjoki 130
Satakunta Kiettare 18 Karvianjoki 110
Uusimaa Lohjansaari 20 Vantaa 101
Varsinais-Suomi Kemiönsaari 524 Paimionjoki 105
1) Epävirallisesti suurin järvi on Luodonjärvi, 68 km2, joka kuitenkin on
merestä padottu makeanveden allas.
Huom! Tilastoon on merkitty kunkin kohteen kokonaispinta-ala tai -pituus,
vaikka vain osa siitä kuuluisi kyseiseen maakuntaan.

Lista maakuntiemme korkeimmista kohdista herätti yllättävän suurta mielenkiintoa mediassa. Moni lehti teki jutun maakuntansa korkeimmasta kohdasta, Helsingin Sanomat julkaisi jopa kokonaisen kesäsarjan, jossa käytiin kaikilla kahdellakymmenellä huipulla. Tämä sekä jo matkan varrella kertynyt palaute innostivat Enkamaa laajentamaan valikoimaa. Mitkä olisivat maakuntiemme suurimmat järvet, laajimmat saaret ja pisimmät joet? Näistä oli olemassa jos vieläkin puutteellisempaa ennakkotietoa. Tuloksena ponnisteluista syntyi oheinen taulukko, josta kohoumien lisäksi löytyvät kunkin maakuntamme suurin järvi, suurin saari ja pisin joki.

Siirryttäessä kohoumista muihin maantieteellisiin elementteihin törmätään uuteen ongelmaan: saari, järvi tai joki voi sijaita useamman maakunnan alueella. Taulukon kokoamisessa on kohteeksi valittu se, joka joko kokonaan tai maakuntaan kuuluvalta osuudeltaan on tilastoykkönen. Erityisen pulmalliseksi muodostui eräiden jokien valinta. Tiedoissa ilmenneiden puutteellisuuksien vuoksi taulukkoon on merkitty aina kohteen kokonaispituus tai -pinta-ala, koska vain harvoissa tapauksissa oli erikseen selvillä maakunnittaisia osuuksia.

- Edellä kuvatun periaatteen pohjalta esimerkiksi Kokemäenjoki on kyllä Pirkanmaan pisin joki muttei, kuten ehkä luonnollisemmalta tuntuisi, enää Satakunnan pisin joki, vaan sen edelle menee pituudessa Karvianjoki. Vastaavasti Kyrönjoki ohittaa Pohjanmaan maakunnassa Närpiönjoen tai ähtävänjoen ja Loimijoki Kanta-Hämeessä Hiidenjoen tai Puujoen.

Toisaalta sama kohde voi olla useamman maakunnan ykkönen. Näin Porvoonjoki on sekä Päijät-Hämeen että Itä-Uudenmaan pisin joki, Päijänne sekä Keski-Suomen että Päijät-Hämeen suurin järvi ja vastaavasti Pyhäjärvi sekä Satakunnan että Varsinais-Suomen suurin järvi.

Järvi-Suomessa vähän jokia

Maakuntiemme luonnonmaantieteellisesti usein keinotekoiset rajat tai muut erityispiirteet tuovat esiin lukuisia erikoisuuksia, jopa yllätyksiä.

Ahvenanmaalla, ruotsiksi åland (= jokimaa), ei ole ainuttakaan jokea. Myös runsasvetisissä maakunnissamme joet ovat vähissä. Etelä-Savon pisin joki Konnusjoki, jonka pituus on vain 19,5 kilometriä, löytyi vasta paikkakunnittaisessa analyysissä Juvalta.

Myös suurimpien saarten paikkaa veikkaisi helposti väärin. Uudenmaan suurin saari ei sijaitsekaan meressä, se on Lohjansaari Lohjanjärvessä. Myöskään Satakunnan suurin saari ei ole merensaari, vaikkapa Eurajoen Olkiluoto, vaan Kiettare Kokemäenjoessa.

Etelä-Savon suurin saari Sääminginsalo tunnustettiin vasta tänä vuonna ylipäätään saareksi, Suomen toiseksi suurimmaksi sellaiseksi (ks. Tietoaika 6/2001, s. 9). Kaiken kaikkiaan maakuntiemme suurimmista saarista kolmetoista sijaitsee sisävesissä ja seitsemän meressä.

Tilastollisia ääripäitä taulukossa edustavat järvien osalta Etelä-Karjalan Saimaa (1 147 km2) ja Ahvenanmaan östra ja Västra Kyrksundet (3 km2), saarien osalta Pohjois-Savon Soisalo (1 638 km2) ja Kanta-Hämeen Retulansaari (2 km2) Vanajavedessä sekä jokien osalta Lapin Kemijoki (483 km) ja joettoman Ahvenanmaan jälkeen Etelä-Karjalan Vuoksi (13 km). Viimeksi mainitusta tosin valtaosa virtaa Venäjän puolella.

Tässä ensi kertaa Kai Enkaman laatima kattava lista maakuntiemme korkeimmista kohoumista, suurimmista järvistä ja saarista sekä pisimmistä joista. Jos ruskavaellus Haltille ei tänä syksynä järjesty, voi listan mukaan suunnata edes Loukkumäelle tai Vieruvuorelle.

- JK


Päivitetty 12.9.2001

Lisätietoja:
sähköposti: tietoaika@tilastokeskus.fi