Historian kuviopaaluja

Sadannen kolumnin aiheena oli tilastografiikan lähihistoria (Tietoaika 12/1998). Tämä on 150. kolumni ja aiheena on perinteen mukaisesti jälleen historia, mutta vähän pidemmällä jänteellä.

Tällä hetkellä pidetään maailman vanhimpana tietokuviona Turkista löydettyä Catalhöyük-nimisen kaupungin seinään maalattua karttaa suurin piirtein vuodelta 6300 e.a.a. (kuvio 1). Pitkään pidettiin babylonialaisten savitauluihin tekemiä karttoja 3000 vuotta myöhemmältä ajalta maailman vanhimpina tietografiikan esimerkkeinä, mutta uudet löydöt ovat muuttaneet käsityksiä. Tutkijat uskovat, että vieläkin vanhempia karttoja saatetaan löytää.

Aluksi saattaa tuntua yllättävältä, että tietokuvioita olisi ollut ennen kirjoitustaitoa, mutta kun asiaa vähän enemmän miettii, ei se niin yllättävää olekaan. Symbolinen esitystapahan on kielestä ja kirjoitustaidosta riippumatonta.

Yorkin yliopiston professori Michael Friedly ylläpitää Internet-sivustoa, jossa on runsaasti myös tilastografiikan historiaan liittyviä juttuja. Tosin sivulta löytyy muutakin mielenkiintoista. Osoite on http://www.math.yorku.ca/SCS/Gallery ja historia on kohdassa "Historical milestones" ja osoitteesta http://www.math.yorku.ca/SCS/Gallery/milestone löytyy ikivanhaa historiaa. Kaikki tässä kolumnissa olevat kuviot on kopioitu kyseisiltä sivuilta.

Vanhimmat tietokuviot olivat pääsääntöisesti karttoja joko maasta tai taivaasta. Vasta 1600-luvulla alettiin esittää abstrakteja, lähinnä matemaattisia, asioita kuvioina. Kovin runsaasti kuvioita ei (tiettävästi) käytetty ennen 1700-luvun loppupuolta. Vasta 1700- ja 1800-luvun vaihteessa tapahtui muutos, kun Playfair julkaisi kaksi kirjaa, joissa olivat esillä nykyisinkin käytössä olevat tilastokuviotyypit.

Kuvio 1.

Kuvio 2.

Kuvio 3.

Kuvio 4.

Kuviot, jotka Playfair teki, ovat edelleen esimerkiksi kelpaavia, kun ottaa huomioon sen aikaisen tekniikan. Kuvioissa 2 ja 4 on kaksi esimerkkiä Playfairin laatimista kuvioista, joissa hän kuvaa Englannin kansallisvelan kasvua ja kauppatasapainoa Tanskan kanssa. Playfairin elämäntarinasta oli Tietoajassa 2/1998

1800-luvun alussa tilastokuvioiden käyttö alkoi nopeasti lisääntyä, ja siltä ajalta on monia innovaatioita, joiden rinnalle on nykyään vaikea löytää vastinetta. Tunnetuin näistä on ranskalaisen insinöörin, Charles Minardin, tekemä kuvio Napoleonin sotaretkestä Moskovaan. Tätä kuviota, jonka esittelin Tietoajassa 5/1994, monet pitävät edelleen parhaana koskaan tehtynä tilastokuviona.

Hieman myöhemmin myös Florence Nightingale laati omat "kukonharjatyyppiset" piirakkakuvionsa eli Nightingalen ruusut (ks. Tietoaika, 11/2000). Kuviossa 3 on Ranskassa, Minardin innoittamana tehty teemakartta, jossa on käytetty kukonharja-kuvioita. Kuvio on kopio Ranskassa vuosittain 1879-1899 ilmestyneestä tilastoatlaasta Album de statistique graphique, julkaisijana Bureau de la statistique graphique yleisten töiden ministeriöstä.

Viime vuosisadalla innovaatiot tilastografiikassa olivat suhteellisen harvinaisia. Käytännöllisesti katsoen kaikki kuviotyypit, jotka ovat nykyisin yleisessä käytössä, kehitettiin 1800-luvulla. Ainoa merkittävä innovaatio oli John F. Tukeyn 1960-luvulla kehittämät runko ja lehti -kuvio (ks. Tietoaika, 7/1997) ja laatikko ja viikset -kuvio (ks. Tietoaika, 7/1992), mutta ne ovat laajemmassa käytössä vain tieteellisissä julkaisuissa. En muista koskaan nähneeni niitä missään aikakaus- tai sanomalehdessä.

Merkittävin viimeaikainen muutos tilastografiikassa on teknisten apuvälineiden huima kehitys. Itse kuviotyypit on keksitty yli 200 vuotta sitten.

Päivitetty 13.1.2003

Lisätietoja:
sähköposti: tietoaika@tilastokeskus.fi