Julkaistu: 13.1.2003
Väestöennuste - menneen kehityksen peili, osa II
Tuntuu hyvin epätodennäköiseltä, että tulevaisuutta voidaan tarkasti ennustaa. Tulevaisuuteen vaikuttaa monia arvaamattomia tekijöitä, kuten olemme viime vuosikymmeninä voineet havaita.
Toisaalta väestönkehityksen ennustaminen on helpompaa kuin esimerkiksi taloudellisen kehityksen ennustaminen. Väestönkehityksessä muutokset eivät ole useinkaan kovin rajuja.
Suomessa esimerkiksi hedelmällisyys on ollut jo 30 vuotta lähes samalla tasolla ja vuosittaiset muutokset ovat olleet pieniä. Samaan aikaan kuolevuus on hitaasti alentunut ja ihmisille on tullut tilastollista elinaikaa lisää. Sen sijaan siirtolaisuuden ja maassamuuton arvioiminen on tuottanut ainakin Tilastokeskuksen väestöennusteen tekijälle harmaita hiuksia - näin on käynyt myös todellisuudessa.
Menneen kehityksen jatke
Tuleva väestönkehitys heijastelee mennyttä kehitystä. Yksinkertaisin tapa on laatia ennuste yhdistämällä kaksi pistettä toisiinsa ja jatkamalla kehitystä tulevaisuuteen. Toinen piste on nykyisyydessä ja toinen vaikka kymmenen vuotta aikaisemmin. Viivain käteen ja yksinkertainen väestöennuste tulevaisuuteen on valmis. Tämä riittää näyttämään menneestä kehityksestä arvioidun väestönkehityksen suunnan tulevaisuuteen ainakin muutamaksi vuodeksi eteenpäin.
Kehittyneempi menetelmä on laskea menneestä kehityksestä kasvukerroin ja sijoittaa tämä kasvukerroin matemaattiseen yhtälöön. Tätä yhtälöä voidaan kuvata graafisella kuvaajalla. Tällaisen yhtälön kuvaaja voi olla lineaarinen tai eksponenttifunktio. Näin saadaan ainakin tieteellisemmältä näyttävä väestöennuste tulevaisuuteen.
Kuviossa oleva maapallon väestönkehitys ja siitä laskettu väestöennuste on tyypillinen eksponenttifunktio, jossa väestönkasvun on oletettu jatkuvan tulevaisuuteen vähän päälle prosentin vuosikasvulla.
Maapallon väkiluku 1750-2050
Komponenttimenetelmä
Näiden kahden menetelmän puutteena on, että niissä koko väestöennusteprosessi on yksinkertaistettu pelkän kokonaisväkiluvun laskemiseen. Kuitenkin tulevaisuuden väestönkehitys riippuu syntyvyyden, kuolevuuden ja muuttoliikkeen lisäksi mitä enenevässä määrin koko väestön sekä väestönmuutostekijöiden ikärakenteesta. Näitä väestönmuutostekijöitä käytetään komponenttimenetelmässä.
Ehkä paremmin komponenttimenetelmän nimeksi sopisi sanahirviö väestönmuutostekijät huomioonottava väestöennustemenetelmä. Komponenttimenetelmän perusidea on, että väestöennustetta laskettaessa otetaan menneestä kehityksestä huomioon erikseen väestönmuutoskomponentit eli syntyvyyden, kuolevuuden ja muuttoliikkeen kehitys. Näitä kaikkia tarkastellaan iän ja sukupuolen mukaan, sillä väestöennustekin lasketaan iän ja sukupuolen mukaan.
Ennustekertoimet
Menneestä kehityksestä lasketaan väestömuutostekijöille niin sanotut ennustekertoimet, joita käytetään varsinaisen väestöennusteen laskemisessa. Tyypillinen ennustekerroin on laskea ikäryhmittäiset hedelmällisyysluvut, joita käytetään joko sellaisenaan väestöennustetta laskettaessa tai sitten oletetaan tulevaisuudessa hedelmällisyydessä tapahtuvan muutoksia.
Käytännössä väestöennustetta laskettaessa hedelmällisyydestä lasketaan vielä kokonaishedelmällisyysluvut, jotta väestöennusteen hedelmällisyysolettamus konkretisoituu yhteen lukuun. Jos ennustekautena oletetaan hedelmällisyyden muuttuvan, niin se on helppo ilmaista kokonaishedelmällisyysluvun muutoksena.
Vastaavasti lasketaan kuolevuudesta ikäryhmittäiset kuolemanvaaraluvut, joita käytetään joko sellaisenaan tai vaikkapa oletetaan kuolevuuden alenevan. Nämä kuolevuusluvut voidaan esittää väestöennusteessa yhtenä lukuna eli elinajanodotteena, jolloin kuolevuusolettamus paremmin konkretisoituu.
Muuttoliikkeen arvioiminen onkin sitten jo hankalampi juttu, sillä siinä täytyy ottaa huomioon sekä lähtömuutto että tulomuutto. Yksinkertaisin tapa on laskea ensin lähtömuutosta ikäryhmittäiset muuttoalttiusluvut. Sitten tuleekin ongelmalliseksi, kuinka nämä muuttajat saadaan vietyä tulomuuttoalueille. Tätä varten lasketaan alueittain, iän ja sukupuolen mukaan menneestä kehityksestä niin sanottu tulomuuton jakauma. Tämän jakauman suhteen sitten lähtömuuttajat jaetaan eri alueille.
Väestöennuste - menneen kehityksen peili jatkuu seuraavassa numerossa.
Päivitetty 13.1.2003
Lisätietoja:sähköposti: tietoaika@tilastokeskus.fi