Julkaistu: 16.2.2003
Väestöennuste - menneen kehityksen peili, osa III
Väestöennusteen tarkkuuteen tulevaisuudessa vaikuttaa lähinnä kolme tekijää:
Ennustettavan alueen väestön määrä: Ennustettavan alueen väestömäärän koosta voi sanoa että "mitä pienempi väestö, sitä epätarkempi ennuste". Suomen 446 (vuoden 2003 alussa) kuntaa ovat ennusteentekijälle painajainen, sillä väestömäärä vaihtelee 121:stä yli puolen miljoonan.
Ikäluokitus: Väestöennuste lasketaan yleensä miehille ja naisille ikäluokittain. Ikäluokituksena käytetään joko yksi- tai viisivuotisikäluokkia. Satunnaisvaihtelu on suurempi, kun väestöennuste lasketaan yksivuotisikäluokittain kuin viisivuotisikäluokittain. Monissa pienissä kunnissa ei edes riitä väkeä jokaiseen ikäluokkaan.
Ennustettavan kauden pituus: Mitä pitemmälle ennustetaan, sitä epävarmempi on tulos. Väestöennusteet voidaan jakaa lähinnä kolmeen osaan kun tarkastellaan ennustekauden pituutta.
Lyhyen aikavälin ennuste ulottuu yleensä alle viiden vuoden ajanjaksolle, keskipitkän aikavälin ennuste ulottuu noin kymmenen vuoden päähän ja pitkän aikavälin ennuste ulottuu yli kymmenen vuoden päähän. Usein näkee puhuttavan vielä niin sanotuista ylipitkän aikavälin ennusteista, jotka ulottuvat tällä hetkellä aina vuoteen 2050.
Vaihtoehtoisia laskelmia tulevaisuudesta
Kun tiedetään, että väestöennusteen antamaan tulevaisuuteen liittyy epävarmuutta, väestöennusteesta voidaan laatia vaihtoehtoisia laskelmia. YK käyttää omassa ennusteessaan vaihtoehtoislaskelmille nimityksiä alhaisen, keskimääräisen ja nopean väestönkasvun ennusteet.
Kaikissa vaihtoehdoissa kuolevuuden ja siirtolaisuuden kehitys on oletettu samalla tavalla jatkavan mennyttä kehitystä. Sen sijaan hedelmällisyyden on oletettu matalan väestönkasvun ennusteessa alenevan - tosin muutamissa teollistuneissa maissa jopa kohoavan. Keskimääräisen väestönkasvun ennusteessa hedelmällisyyden on oletettu alenevan hieman hitaammin ja nopean väestönkasvun ennusteessa pysyvän korkeana.
Myös Eurostat tekee väestöskenaarionsa kolmena vaihtoehtoislaskelmana: alhainen, keskimääräinen ja nopea väestönkasvu.
Tilastokeskus käyttää kunnittaisessa väestöennusteessa kahta vaihtoehtoislaskelmaa:
Muuttoliikkeen sisältävässä laskelmassa on otettu huomioon syntyvyyden ja kuolevuuden lisäksi kuntien välisen muuttoliikkeen ja siirtolaisuuden vaikutus väestönkehitykseen.
Omavaraislaskelmassa on otettu huomioon vain syntyvyyden ja kuolevuuden kehitys ja sen vaikutus tulevaan väestönkehitykseen.
Miksi erilaisia laskelmia?
Syy erilaisten ennustevaihtoehtojen tekemiseen on tietysti ennustamisen vaikeus. Ennustevaihtoehdoissa tarkastellaan, miten väestönkehitykselle käy, jos syntyvyys, kuolevuus ja muuttoliike kehittyvät erilailla kuin pelkkä väestöstä laskettu trendi näyttää.
Kunnittaisen väestöennusteen omavaraislaskelma osoittaa väestön luonnollisen - syntyvyydestä ja kuolevuudesta johtuvan - väestönkasvun. Nykyäänhän monen kunnan kohtalona on jatkuva väestönkasvun alamäki. Ikärakenteet ovat jo sitä luokkaa, että synnyttäjät ja perheenperustajat ovat muuttaneet pois. Kun aikanaan muuttoliike vei nuoret, vanhusten määrän lisääntyminen tulevina vuosina vaikuttaa merkittävästi kuntien palvelurakenteeseen.
Muuttoliikkeen huomioonottavan laskelman ja omavaraislaskelman vertailu saattaisi monessa kunnassa olla paikallaan. Tosiasia eli luonnollisen väestönkasvun pysähtyminen tulisi konkreettisemmin esiin.
Ennustaminen on vaikeaa ja varsinkin...
Tilastokeskuksen kunnittaiset väestöennusteet 1969-2001
Oheisessa kuviossa on esitetty Tilastokeskuksen 30 vuoden aikana tekemät kunnittaiset väestöennusteet. Kun vuonna 1969 tehty ennuste koko väkiluvun osalta on onnistunut hyvin (tosin sattumalta), Ruotsiin menneen siirtolaisaallon seurauksena pari seuraavaa ennustetta näytti "maailmanlopun lähenevän".
Sen jälkeen hedelmällisyys alkoi kuitenkin pysyä lähes samalla tasolla ja kuolevuuden hidas mutta varma aleneminen jatkui. Siirtolaisuuden Suomelle positiivinen kehitys on siirtänyt väestönkasvun kääntymistä negatiiviseksi jatkuvasti pitemmälle - tällä hetkellä vuoteen 2023!
Päivitetty 16.2.2003
Lisätietoja:sähköposti: tietoaika@tilastokeskus.fi