Julkaistu: 3.3.2005

Väki vähenee luovutetuilla alueilla

Venäjällä toteutettiin vuoden 2002 lokakuussa ensimmäinen väestönlaskenta sitten Neuvostoliiton hajoamisen. Sen mukaan Suomen Neuvostoliitolle 1944 luovuttamilla alueilla asui 423 300 henkeä. Edellisessä, vuoden 1989 tammikuun laskennassa asukkaita oli 449 200. Kolmessatoista vuodessa on tapahtunut vähennystä 25 900 henkeä eli 5,8 prosenttia.

Suomen Neuvostoliitolle luovuttamista alueista Laatokan Karjala kuuluu nykyisin Karjalan tasavaltaan, sen Sortavalan, Pitkärannan, Suojärven ja Lahdenpohjan piireihin. Karjalan kannas kuuluu Leningradin alueeseen, sen Viipurin ja Priozjorskin piireihin, sekä osaksi myös Pietarin kaupunkiin, Kurortnyin hallintopiiriin. Sallan-Kuusamon alueen eteläosa puolestaan kuuluu Karjalan tasavallan Louhin piiriin ja pohjoisosa Murmanskin alueen Kantalahden kaupunkipiiriin. Petsamo muodostaa Murmanskin alueen Petšengan piiriin.

Luovutettujen alueiden väestö 1939-2002

alue väkiluku muutos-%
  1939 1989 1997 2002 1939-2002 1989-2002
Petsamo 5 100 59 400 47 800 46 400 809,8 -21,9
Salla-Kuusamo 5 400 6 900 .. 7 200 33,3 4,3
Laatokan Karjala 151 300 105 400 103 800 95 600 -36,8 -9,3
Karjalan kannas 295 900 277 500 287 300 274 100 -7,4 -1,2
Luovutettu Karjala yhteensä 447 200 382 900 391 100 369 800 -17,3 -3,4
Luovutetut alueet yhteensä 457 700 449 200 438 9001) 423 300 -6,4 -5,8
1) Pois lukien Sallan-Kuusamon alue, jonka väkilukua ei ollut käytettävissä

Suurimmat kaupungit ja kauppalat (suluissa perustamisvuosi)

  väkiluku muutos-%
  1939 1989 1997 2002 1989-2002 1997-2002
Viipuri (1293) 74 400 80 900 81 200 79 200 -2,1 -2,5
Sortavala (1783) 4 700 22 600 21 400 21 100 -6,6 -1,4
Käkisalmi (Priozjorsk, 1295) 5 100 20 600 20 400 20 500 -0,5 0,5
Zapoljarnyi (1963) - 23 600 20 200 18 600 -21,2 -7,9
Nikel (Kolosjoki; kauppala 1945) - 21 800 17 900 16 500 -24,3 -7,8
Enso (Svetogorsk, 1940) - 15 600 15 500 15 700 0,6 1,3
Pitkäranta (1940) - 14 400 14 600 13 300 -7,6 -8,9
Terijoki (Zelenogorsk, 1946) - 13 000 13 600 12 100 -6,9 -11
Suojärvi (1940) - 11 800 11 500 11 600 -1,7 0,9
Raivola (Roštšino, kauppala 1959) - 8 400 8 500 9 400 11,9 10,6
Lahdenpohja (1945) 1 800 10 400 10 500 8 800 -15,4 -16,2

Luovutetuilla alueilla on nykyisin 12 kaupunkia ja 10 kauppalaa (Suomeen kuuluessaan 3 + 2). Selkeästi suurin kaupunki on Viipuri. Muita Karjalan kannaksen kaupunkeja ovat Käkisalmi (venäjäksi Priozjorsk), Enso (Svetogorsk), Terijoki (Zelenogorsk), Koivisto (Primorsk), Antrea (Kamennogorsk) ja Uuras (Vysotsk) sekä Laatokan Karjalassa Sortavala, Pitkäranta, Suojärvi ja Lahdenpohja. Kahdestoista kaupunki on Petsamon Zapoljarnyi. Suurimmat kauppalat ovat Petsamon Nikel (Kolosjoki) ja Kannaksen Raivola (Roštšino).

Karjalan muuttotappio noussut suurimmaksi

Luovutettujen alueiden nykyväestöä on tarkasteltu Tietoajassa aiemmin vuoden 1989 väestönlaskennan pohjalta kahteen otteeseen: marraskuussa 1992 ja laajemmin helmikuussa 1993. Tarkastelun varsinainen uutinen oli, että Suomen Neuvostoliitolle luovuttamilla alueilla asui huomattavasti luultua enemmän väkeä eli noin 450 000. Määrä oli jokseenkin sama kuin vuonna 1939, jolloin alueet kuuluivat Suomeen. Tällöin asukkaita oli 458 000.

Toinen tarkasteluajankohta osuu vuodelle 1997, jolloin muutos vuodesta 1989 ei ollut kovinkaan suuri - asukkaita oli edelleen yli 440 000. Runsaat 390 000 asui luovutetussa Karjalassa ja noin 48 000 Petsamossa. Alueelliset muutoserot olivat kuitenkin huomattavat ja heijastivat Venäjän luoteisosien voimakasta muuttoliikettä kohti etelää. Petsamon alue menetti kaivostoiminnan taannuttua peräti viidenneksen asukkaistaan. Luovutetussa Karjalassa väki väheni Laatokan Karjalassa, mutta kasvoi Pietarin suotuisamman talouskehityksen ansiosta Kannaksella ja nimenomaan sen maaseudulla. Myös Viipurin asukasluku oli tuolloin hienoisessa nousussa.

Viidessä vuodessa eli vuodesta 1997 vuoteen 2002 väestönmuutokset luovutetuilla alueilla näyttävät ikään kuin kääntyneen päälaelleen. Nyt suurinta muuttotappio on ollut luovutetussa Karjalassa ja pienintä Petsamossa. Karjalassa väestökato on koetellut erityisesti Laatokan Karjalaa mutta myös Kannasta aina Viipuria ja Pietarin esikaupunkialueita myöten. Viimeksi mainitulla esimerkiksi Terijoen asukasluku väheni vuosina 1997-2002 toistakymmentä prosenttia.

Poikkeuksen negatiivisessa väestökehityksessä muodostaa Sallan-Kuusamon alue, jonka väkiluku kasvoi vuosina 1989-2002 runsaat neljä prosenttia. Selitys löytyy sotilastukikohtana toimivasta Alakurtin kylästä, jonne alueen väestö on keskittynyt. Vuonna 1989 Alakurtissa asui 6 349 henkeä ja viittä vuotta myöhemmin 6 671.

Kai Enkama
Tilastokirjasto

Päivitetty 3.3.2005