Julkaistu: 3.3.2005

Tieteilijöitten ja hallinnon välimies loi perustan tilastopalveluille

Adolphe Quetelet syntyi Gentissä vuonna 1796. Hänen isänsä toimi kunnan virkamiehenä. Isän kuoleman jälkeen perhe joutui taloudellisiin vaikeuksiin, ja jätettyään lyseon Adolphe välittömästi ryhtyi matematiikan tuntiopettajaksi. Myöhemmin hänet nimitettiin matematiikan opettajaksi Gentin kunnalliseen oppilaitokseen. Adolphe omasi hyvin varhain taipumusta taiteisiin. Hän maalasi, kirjoitti runoja ja kirjoitti jopa libreton oopperaan yhteistyössä aikaisemman opiskelijakaverin kanssa. Ooppera myös menestyksellisesti esitettiin Gentissä. Kiinnostus taiteisiin jäi kuitenkin pian matematiikan varjoon.

Kun Gentin yliopisto perustettiin, Quetelet kirjautui sinne ja suoritti ensimmäisenä tohtorin tutkinnon kaksi vuotta myöhemmin. Pian hänet 24-vuotiaana nimitettiin professoriksi Brysselin tiedeinstituutioon ja valittiin jäseneksi kaupungin Akatemiaan. Hän oli erinomainen opettaja, ja opiskelijoita ympäri Eurooppaa tuli kuuntelemaan hänen luentojaan. Hän oli myös ahkera kirjoittaja ja tuotti suuren määrän tutkielmia ja kirjoja. Hän toimi myös editoijana johtavissa aikakauskirjoissa.

Pian Akatemiaan valintansa jälkeen Quetelet kiinnostui astronomiasta. Tämä kiinnostus sekä hänen kasvava maineensa vei hänet kosketuksiin opetusministerin kanssa vuonna 1823. Ministeri tarjosi tukensa projektille, jonka tarkoituksena oli perustaa kaupunkiin observatorio astronomisen harrastuksen kehittämiseksi. Tämän seurauksena Quetelet lähetettiin Pariisiin oppimaan astronomian taitoja. Pariisissa hän tapasi lukuisia matemaatikoita, mutta erityisesti tapaamiset Fourierin ja Laplace'n kanssa kohdistivat hänen mielenkiintonsa todennäköisyyslaskennan kysymyksiin.

Palattuaan Brysseliin Quetelet alkoi rakentaa observatotiota, ja neljän vuoden ajan hän kiersi eri maissa keräämässä tietoja ja välineitä. Vuonna 1828 Quetelet nimitettiin astronomiksi Brysselin observatorioon, missä ominaisuudessa hän matkusteli paljon. Hän sattui olemaan Italiassa, kun kuuli Belgian itsenäistymisestä. Belgian uusi hallinto nimitti hänet pian observatorion johtajaksi. Samaan aikaan hän jatkoi luentoja tiedeakatemiassa. Hän organisoi julkisia luentoja astronomiasta ja kirjoitti kansantajuisia tiedejulkaisuja. Todennäköisyyslaskennasta hän kirjoitti mm. seuraavasti:

Minusta näyttää siltä, että todennäköisyyden teorian pitäisi toimia perustana tutkimukselle kaikissa tieteissä.....Koska absoluuttinen varmuus ei ole mahdollista ja me voimme puhua vain todennäköisistä toteutumista, tämän teorian tutkiminen pitäisi olla osa jokaisen ihmisen koulutusta.

Keskiarvoihmisen keksijä

Vuodesta 1830 Quetelet'n mielenkiinto keskittyi tilastotieteeseen ja sosiologiaan. Hän uskoi, että keskimääräiset fyysiset, henkiset ja sosiaaliset piirteet voitiin määrätä normaalikäyrän avulla. Syntyi kuuluisa keskiarvoihmisen käsite, josta kirjoitin enemmän edellisessä numerossa.

Quetelet'n laaja kiinnostus empiirisen datan kokoamiseen johti Hollannin (ennen Belgian itsenäistymistä) ensimmäisen väestölaskennan suorittamiseen vuonna 1829, Belgian tilastoviraston perustamiseen vuonna 1834 sekä Lontoon tilastoseuran perustamiseen (nykyisin Royal Statistical Society) vuonna 1841.

Adolphe Quetelen kontribuutio tilastotieteessä näyttää paljon heikommalta kuin esimerkiksi Gaussin ja Laplacen häntä ennen sekä Pearsonin ja Fisherin hänen jälkeensä. Hänen merkittävä kontribuutionsa muodostuu kuitenkin siitä, että keksimänsä keskiarvoihmisen käsitteen lisäksi hän rakensi laajan kansainvälisen sosiaalipoliittisen verkoston. Hän otti aluksi ranskalaisten probabilistien työt perustaksi, ottaen niistä kuitenkin vain ne työt, jotka koskivat suurten numeroiden lakeja sekä binomijakauman konvergenssia. Itse hän sitten loi perustan tilastollisille palveluille ja organisoi väestötiedustelun. Lisäksi hän keräsi tilastoja eri maista konferenssiin "International Congress of Statistics". Näin hän rakensi linkin hallintoihmisten ja tiedeihmisten välille sekä kansainvälisen tilastoverkoston, josta International Statistical Institute (ISI) on suora seurannainen. Kansainväliset kontaktit, jotka saivat säännöllisen perustansa vuonna 1878 helpottivat yleisen tilastollisen kielen leviämistä. Lisäksi häntä pidetään sosiologian kvantitatiivisten menetelmien isänä.

Ismo Teikari

Päivitetty 3.3.2005