Myös leveydellä on merkitystä

Pylväskuvioiden pylväät tehdään melkein aina saman levyisiksi. Toisin sanoen ainoastaan pylväiden pituuden ajatellaan kantavan informaatiota. Tämä ei ole kuitenkaan ainoa mahdollisuus, vaan myös pylväiden leveyteen voidaan liittää määrätietoa. Yksi esimerkki tästä oli tällä palstalla pari kuukautta sitten (Tietoaika 12/2002). Siinä oli esillä yksi kuvio vuonna 1899 julkaistusta Suomen Tilastoatlaasta. Siinä pylväiden leveydet olivat suhteessa väestömääriin Suomen eri alueilla. Toinen aikaisemmin esillä ollut esimerkki on laatikko ja viikset -kuvio, jonka kohdalla suhteellisen yleisesti laatikon leveys kuvaa sen piirtämiseen käytettyjen havaintojen määrää (ks. esim. Tietoaika 2/2002).

Joissain tilanteissa pylväiden leveyden käyttäminen havainnollistaa oleellisesti esitettävää asiaa tai lisää kuvion informaatiota. Kuviossa 1 on esitetty kuluttajahintaindeksin vuosimuutos Suomessa 2001-2002. Kokonaisindeksin muutos lasketaan kahdentoista hyödykeryhmän vuosimuutoksen painotettuna keskiarvona. Painoina ovat kunkin hyödykeryhmän, tutkimuksen avulla lasketut, osuudet kotitalouksien kokonaiskulutusmenoista. Suurin painokerroin on asumisella, lämmöllä ja valolla, toiseksi suurin liikenteellä ja pienin arvo koulutuksella.

Kuvio 1 on tehty niin, että pylväiden leveydet ovat suhteessa hyödykeryhmien suhteelliseen merkitykseen: mitä leveämpi pylväs sitä suurempi osuus kyseisellä hyödykeryhmällä on talouksien kulutuksessa. Esimerkiksi koulutuksen paino on vajaat kolme prosenttia asumisen painosta ja siksi koulutusta kuvaava pylväs on hyvin ohut. Pylväiden pituudet puolestaan kuvaavat kyseisen hyödykeryhmän indeksin vuosimuutosta.

Indeksin kokonaismuutos saadaan hyödykeryhmien painotettuna keskiarvona tai kuviosta laskemalla pylväiden pinta-alat yhteen. Kuviosta voi nähdä esimerkiksi, että kokonaisindeksiä kasvatti eniten elintarvikkeiden hintojen nousu, vaikka niiden hintojen nousu oli vähäisempää kuin terveyden- ja sairaanhoidon hintojen nousu, jonka paino on pienempi.

Näin tehtynä pylväskuvion määrällinen sanoma syntyy pylväiden pinta-alasta. Tosin pinta-ala on pylväskuviossa aina voimakkaimmin vaikuttava elementti, mutta jos pylväät ovat saman levyisiä, pylvään pituus on suoraan suhteessa pylvään pinta-alaan ja silloin huomio kiinnittyy ensisijaisesti pituuksien vertailuun.

Tällaisessa kuviossa pylväät voi järjestää kahdella eri periaatteella. Esimerkin kuviossa pylväät ovat pituuden mukaan suuruusjärjestyksessä. Pylväät voisi järjestää myös niiden leveyden mukaan suuruusjärjestykseen. Pidän kuitenkin kuvion 1 tapaa parempana. Toinen huomionarvoinen rakenneominaisuus on, että tällaisen kuvion voi tehdä joko pysty- tai vaakapylväinä. Tosin vaakapylväisiin on paljon helpompi sijoittaa pylväiden nimiöt.

Kuvio 1.

Kuvio 2.

Kuvio 3.

Pylväiden leveyttä voidaan käyttää hyväksi myös monimutkaisemmissa kuviotyypeissä. Kuviossa 2 on summapylväillä kuvattu Suomen talouksien puhelinpeittävyyden rakennetta. Pylväiden leveys kuvaa talouksien jakautumista erilaisille asuinalueille. Pylväiden välit ovat kuviossa eri levyisiä, mikä ei ole ihanteellinen ratkaisu. Kuvio on tehty DeltaGraph-ohjelmistolla ja pylväsvälien erisuuruisuus johtuu siitä, että ohjelmistossa on varauduttu myös kuvion 3 tyyppisiin esityksiin, jossa kaikki pylväiden osat ovat eri levyisiä. Tällaisella kuviotyypillä voi olla käyttöä, ainakin teoreettisesti, mutta minusta tulos näyttää niin erikoiselta, että itse tuskin sellaista käyttäisin. Kuviossa 3 on myös näkyvillä tulkinta-avain, jonka avulla pylväiden leveyteen liittyvää määrää voi arvioida.

Eri levyisten pylväiden käytöllä voidaan lisätä kuvion informaatiosisältöä joissain tapauksissa olennaisesti. Ongelmana on se, että sellaisia voidaan tuottaa vain muutamalla ohjelmistolla (esimerkiksi DeltaGraph ja SigmaPlot). Yleisimmät grafiikkaohjelmistot eivät tätä mahdollisuutta sisällä, mutta ainahan kuvion voi toteuttaa myös piirroksena.

Päivitetty 7.5.2003

Lisätietoja:
sähköposti: tietoaika@tilastokeskus.fi