Julkaistu: 10.5.2004
Monimutkainen ilmiö, tilastointi vaikeaa
Siirtolaisuus on eräs vaikeimmin tilastoitavista ilmiöistä. Vaikka YK on antanut tilaston laadintaa varten selkeät ohjeet, eri maat noudattavat näitä ohjeita hyvin väljästi.
Tilastoviranomainen tekee tilastonsa tietysti saatavilla olevista tietolähteistä. Näitä tietolähteitä voivat olla passintarkastuksen yhteydessä täytetyt lomakkeet, väestörekisteriviranomaisten vaatimat lomakkeet taikka otostutkimukset siirtolaisuudesta. Nämä kolme erilaista tilaston keruutapaa antavat varmasti kaikki hieman erilaisen tuloksen.
Pohjoismaissa käytössä olevaa väestörekisteriviranomaisten ylläpitämää systeemiä voidaan pitää luotettavimpana, kun taas otoksella kerätyn aineiston luotettavuus on heikoin. Useissa maissa tiedot siirtolaisuudesta kerätään otoksella esimerkiksi työvoimatutkimuksen yhteydessä.
Hallinnointia eri puolilla
Useissa maissa maahanmuuttoasioiden hallinto on hyvin monimutkainen. Esimerkki voidaan ottaa vaikka Suomesta. Ulkomaan kansalaisen muuttaessa Suomeen hänen asioitaan voidaan käsitellä ulkoministeriössä, sisäasianministeriössä, työministeriössä, opetusministeriössä, sosiaali- ja terveysministeriössä, oikeusministeriössä ja ympäristöministeriössä. Erilaiset siirtolaisuuteen liittyvät tilastot tehdään Tilastokeskuksessa, työministeriössä ja ulkomaalaisvirastossa.
Tilastokeskus laatii tilastot siirtolaisten demografisista ominaisuuksista. Ulkomaalaisvirasto ja työministeriö oleskelu- ja työluvista sekä turvapaikanhakijoista ja pakolaisista.
Maahanmuuttoasioiden hallinnosta ja sen monimutkaisuudesta saa hyvän kuvan työministeriön sivulta: www.mol.fi/migration/hallka99.pdf.
Keitä Suomeen muuttaa?
1980-luvun lopulla Suomessa asuvien ulkomaan kansalaisten määrä oli noin 21 000 henkilöä. Sitten alkoivat nopean kasvun vuodet. Suurimpana yksittäisenä maahanmuuttajaryhmänä tulivat 1990-luvulla inkeriläiset paluumuuttajat ja heidän perheenjäsenensä. Heitä on tähän mennessä tullut noin 30 000. Seuraavaksi suurin ryhmä olivat pakolaiset, joita tällä hetkellä asuu Suomessa noin 25 000 - heistä noin 5 000 on syntynyt Suomessa.
Kolmanneksi suurin ulkomaan kansalaisten ryhmä ovat ulkomaalaiset puolisot, joita tällä hetkellä on noin 18 000. Tässä luvussa ei ole mukana niitä seka-avioliittoja, joissa avioliiton solminut ulkomaan kansalainen on saanut Suomen kansalaisuuden.
On kuitenkin muistettava, että joka vuosi suurin Suomeen muuttava maahanmuuttajaryhmä ovat Ruotsista palaavat Suomen kansalaiset, joita on ollut vuosittain noin 2 500.
Kuuluuko pakolainen Suomen väestöön?
Tuohon kysymykseen joutuu hyvin usein vastaamaan. Vastaus on usein kyllä, mutta se voi olla myös kielteinen.
Suomeen saapuneet pakolaiset vuosina 1979-2002
Pakolainen voi tulla Suomeen kolmella tavalla: (1) hän hakee turvapaikkaa rajalla (tai päästyään Suomeen jättää turvapaikkahakemuksen jollekin poliisiasemalle) tai (2) hän tulee niin sanottuna kiintiöpakolaisena Suomeen. Lisäksi Suomesta turvapaikan saaneiden perheenjäsenet voivat niin sanotun (3) perheenyhdistämisen kautta saada turvapaikan Suomesta.
Kiintiöpakolainen on henkilö, jolla on YK:n pakolaisasiain päävaltuutetun (UNHCR) myöntämä pakolaisen asema ja joka saapuu maahan tietyn pakolaiskiintiön puitteissa. Suomen pakolaiskiintiö vahvistetaan valtion budjetissa vuosittain. Tällä hetkellä pakolaiskiintiö on 750 henkilöä vuodessa.
Kiintiöpakolaisena tulleella on Suomessa kotipaikka, ja hän kuuluu Suomessa vakituisesti asuvaan väestöön. Näin hänellä on myös samanlaiset oikeudet erilaisiin yhteiskunnan palveluihin kuin Suomen kansalaisella.
Sen sijaan turvapaikanhakijana Suomeen tullut henkilö joutuu käymään läpi usein pitkänkin prosessin saadakseen oikeuden asua Suomessa. Useimmissa tapauksissa turvapaikan myöntämiseen suhtaudutaan kielteisesti. Esimerkiksi vuonna 2003 turvapaikkapäätöksiä oli 3 320, näistä 2 443 (74 %) oli kielteisiä.
Pakolaisista, pakolaisten vastaanotosta ja turvapaikkapäätöksistä löytyy tietoja työministeriön sivulta www.mol.fi/migration/index.html ja ulkomaalaisviraston sivulta www.uvi.fi/pdf/vuosiker2002.pdf .
Mauri Nieminen
Päivitetty 10.5.2004
Lisätietoja:sähköposti: tietoaika@tilastokeskus.fi