Tekstit tekevät kuvion

Olen tällä palstalla useampaan kertaan kirjoittanut tilastokuvion tekstien tärkeydestä. Siitä huolimatta aina vaan silmiin sattuu esityksiä, joiden laadinnassa ei ole yhtään ajateltu sitä, voiko kuviota ylipäätään ymmärtää, koska tekstit puuttuvat tai ne ovat epämääräisiä. (Yksi vaihtoehto tosin on se, että tätä palstaa ei lueta, mutta kieltäydyn uskomasta sitä.)

Kuviossa 1 (lähde: Therapia, 1/2003) on muuan esimerkki kuviosta, jonka ymmärtäminen on vaikeata. Kuvio oli kolmen sivun artikkelin yhteydessä juuri tällaisena kuin se on tässäkin. Miettikääpä hetki, mitä kuvio mielestänne kertoo. Minä en ymmärtänyt kuvion sanomaa (miten esimerkiksi lääkärit ja hoitajat voivat arvioida yöllisiä heräämisiä?), ja siksi luin myös siihen liittyvän artikkelin. Näinhän ei pitäisi käydä, sillä kuvion tulisi välittää sanomansa itsenäisesti ilman, että sen ymmärtämiseen vaadittaisiin oheislukemistoja. Tällä kertaa en tullut paljoa viisaammaksi edes luettuani artikkelin, koska kuvioon viitattiin vain ohimennen. Itse asiassa tulin entistä epävarmemmaksi. Esimerkiksi artikkelin mukaan "...jopa 30 % vastanneista aikuispotilaista ilmoitti astman oireiden herättävän yöllä". Tällaista tietoa en löydä kuviosta.

Kuvio 1.

Kuvion tulkintaa vaikeuttaa sen kolmiulotteinen rakenne. Pylväät eivät ole kiinni "taustassa", johon on merkitty hilaviivat. Pylväiden pituus pitää siis arvioida projisoimalla ne taustaansa. Tämä ei kuitenkaan selitä edellä olevaa eroa.

Tilastokuvion tekstien tarkoitus on liittää symbolinen kuvio todellisuuteen. Yksi viivan pätkä ei vielä kerro kenellekään mitään, mutta jos sen viereen on kirjoitettu esimerkiksi myynti, viivalle syntyy merkitys. Jos kuviosta puuttuvat tekstit tai ne on epämääräisesti laadittu, on kuvion ymmärtäminen vaikeata tai mahdotonta. Kuvion tekstien laadinta saattaa joskus olla suhteellisen työlästä, mutta siitä ei voi kuitenkaan tinkiä.

Kun katsoo kuviota 1, ei voi välttyä kysymästä, miksi kuvio on esitetty ja mitä kuvion tekemisessä on ajateltu. Erityisesti kuvion tekstit henkivät sitä, millä mielellä kuvio on tehty. Ei voi välttyä ajatukselta, että tällainen kuvio on jonkinlainen pakkopulla: onhan artikkelissa nyt yksi kuviokin oltava! Sitä ei enää pidetäkään tärkeänä, että kuvio välittäisi tietoa. Näin tehtynä kuvio on ajan ja palstatilan haaskausta ja osoittaa jonkin asteista lukijoiden aliarvioimista - jopa halveksimista.

Toisentyyppinen esimerkki epäonnistuneesta otsikoinnista on kuviossa 2. Siinä öljy-yhtiö mainoksessaan yrittää kovasti väittää oman öljynsä olevan paremman kuin muiden. Otsikon mukaan kuvio esittää polttoaineen säästöä. Itse kuvion mukaan kuitenkin kyseisen yhtiön öljy säästää polttoainetta vähiten! Otsikon oli ilmeisesti tarkoitus väittää, että kuvio esittää polttoaineen kulutusta.

Kuvio 2.

Kuvion 2 otsikon vuoksi voi osittain antaa anteeksi kuvion rakenteen. Määräasteikon katkaisemisen vuoksi se antaa virheellisen - liian optimisten - käsityksen asiantilasta. Äärimmäisten pylväiden välinen valekerroin on 20! Toisin sanoen kuvio liioittelee eron 20-kertaisena. Kuviossa 3 on uusi esitys samasta aiheesta, ja siitä huomaa nopeasti, että ei tämä yksi öljy niin hirveän ylivoimainen ole.

Kuvio 3.

Päivitetty 21.5.2003

Lisätietoja:
sähköposti: tietoaika@tilastokeskus.fi