Julkaistu:7.6.2004
Maastamuuton tilastointi on ongelmallisinta
Siirtolaisuuden tilastoinnissa on vaikeinta maastamuuton tilastointi. Henkilö muuttaa maasta pois pysyvästi, jos hän aikoo asua muualla ainakin vuoden (12 kuukautta). Näin maastamuuton määrittelee YK:n ja Eurostatin tilastointisuositukset. Tällöin puhutaan pysyvästä muutosta (long-term) ulkomaille.
Tilastosuosituksissa määritellään myös lyhyempiaikainen muutto (short-term). Tuolloin aikaraja on vähintään kolme kuukautta mutta lyhyempi kuin vuosi. Tällöin voidaan puhua myös tilapäisestä muutosta. On kuitenkin huomattava, että monissa maissa on käytössä vain tuo kolmen kuukauden sääntö, jonka perusteella myös tehdään tilastot pysyvästä muutosta.
Kuten jo aikaisemmin on todettu, kansainvälisiä suosituksia noudatetaan hyvin kirjavasti ja siitä koituu myös eri maiden tilastojen vertailulle haittaa. Lisäksi eri tietolähteet, kuten väestörekisterit, rajatutkimukset ja muut otantatutkimukset, vaikuttavat siirtolaisuuslukujen eroavuuksiin maittain.
Seuraavassa on otettu esimerkki maastamuuton tilastoinnista Suomessa. Muiden Pohjoismaiden kanssa Suomen siirtolaisuustilasto kuuluu maailman luotettavimpien tilastojen joukkoon. Jos kuitenkin jotain negatiivista voi väestötilastosta sanoa, niin se löytyy kyllä maastamuuton rekisteröinnistä, joka heijastuu myös tilaston laatuun.
Vuonna 2003 Suomesta muutettiin eniten Ruotsiin, Britanniaan ja USA:han
| EU-maat | 7 729 |
| Ruotsi | 3 428 |
| Britannia | 1 070 |
| Espanja | 792 |
| Saksa | 761 |
| Tanska | 397 |
| Ranska | 284 |
| Muut EU-maat | 997 |
| Muu Eurooppa | 2 178 |
| Norja | 931 |
| Viro | 311 |
| Venäjä | 295 |
| Muut maat | 641 |
| Afrikka | 159 |
| Pohjois-Amerikka | 1 139 |
| USA | 972 |
| Muu Pohjois-Amerikka | 167 |
| Etelä-Amerikka | 101 |
| Aasia | 589 |
| Oseania | 182 |
| Tuntematon | 6 |
| Yhteensä | 12 083 |
Poissaoleva väestö
Suomalaiset ovat olleet kautta aikojen ahkeria muuttajia. 1800-luvun lopulla alkanut siirtolaisuus Amerikkaan pysähtyi 1930-luvulla. Ruotsiin muutto vilkastui sodan jälkeen ja sai 1960-70-luvuilla aivan omat mittasuhteensa. Lisäksi 1950-luvun työvoimapulasta kärsivät Australia ja Uusi-Seelanti saivat pienen osansa suomalaisten muuttoinnosta.
Maastamuutto oli alusta lähtien vaikeasti tilastoitava ilmiö. Tilastot tehtiin kirkonkirjojen perusteella, ja niistä seurakunnat eivät kovin helposti poistaneet jäseniään. Jo 1900-luvun alussa havaittiin, että seurakuntien ilmoittamat väkiluvut olivat liian suuria. Tuolloin alettiinkin tilastoja tehdä maassa läsnäolevista ja toisaalta maasta poissaolevista. Poissaolevaan väestöön kuuluivat ne, joiden tiedettiin muuttaneet maasta ja jotka olivat kuitenkin kirkonkirjoissa mukana.
Vielä tällä hetkelläkin puhutaan läsnäolevista ja poissaolevista. Väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmässä poissaolevaan väestöön siirretään ne Suomen kansalaiset, jotka muuttavat vakituisesti (yli vuodeksi) pois maasta. Säilyttäessään Suomen kansalaisuuden he ovat muun muassa Suomen valtiollisissa vaaleissa äänioikeutettuja.
Muuttoilmoitus perustana
Tilastokeskus saa maasta muuttaneiden tiedot viikoittain muiden väestönmuutosten kanssa väestötietojärjestelmästä. Kaikkien muuttajien on ilmoitettava yli kolme kuukautta kestävät muutot maistraatille. Ilmoitus tapahtuu yhdellä lomakkeella, jolla ilmoitetaan myös maahan muutot ja maassamuutot.
Lisäksi jos Pohjoismaiden kansalainen muuttaa toiseen Pohjoismaahan, häneltä vaaditaan niin sanottu yhteispohjoismainen muuttokirja, joka toimitetaan uuden asuinpaikkakunnan rekisteriviranomaiselle.
Satoja ulkomaan kansalaisia "katoaa" vuosittain
Maasta muuttaneista ulkomaan kansalaisista osa ei tee ilmoitusta muuttaessaan maasta. Vuosittain tapauksia on muutama sata. Nämä tulevat ilmi, kun kunnallisvaaleja varten lähetetään ilmoitusta äänioikeudesta. Näistä ilmoituksista osa palautuu ja todetaan, että henkilö on muuttanut maasta pois. Tällaiset tapaukset - vanhat muutot - tilastoidaan ilmoitushetken mukaan. Näin kunnallisvaalivuosien luvut ovat todellisia lukuja suurempia.
Kunnallisvaaleissa ovat äänioikeutettuja kaikki EU-kansalaiset, Islannin ja Norjan kansalaiset sekä ennen vaaleja kaksi vuotta Suomessa asuneet muiden maiden kansalaiset.
Suomesta muuttaneet Suomen ja ulkomaan kansalaiset vuosina 1987-2003
Oheinen kuvio kertoo, kuinka kunnallisvaalivuosina 1996 ja 2000 maasta muuttaneiden ulkomaan kansalaisten määrä poikkeaa edellisten vuosien kehityksestä.
Mauri Nieminen
Päivitetty 7.6.2004
Lisätietoja:sähköposti: tietoaika@tilastokeskus.fi