Julkaistu: 7.6.2004
Maailman mahtavin matemaatikkosuku
Bernoullien suku oli alun perin kotoisin Alankomaista mutta siirtyi Sveitsiin uskonsotien takia. Espanja oli 1500-luvun toiselle puoliskolle tultaessa suurvalta. Hallitsija Philip II pyrki alistamaan koko Euroopan Espanjan ja katolisen kirkon valtaan. Hän lähetti Alban herttuan kukistamaan silloisessa Alankomaissa puhjennutta kapinaa. Loppukesällä 1567 herttua saapui Brüsseliin. Hirmuhallituksellaan hän ajoi suurin joukoin kalvinisteja ja valtiollisia vastustajiaan maasta pois. Nämä pakenivat uskonveljiensä hugenottien luo Ranskaan tai Englantiin tai Saksaan.
Vuonna 1576 tapahtuneen väkivaltaisen Antverpenin ryöstön, niin sanotun espanjalaisen raivon, pelottamina Bernoullit muuttivat Baseliin vuonna 1583. Sittemmin Nicholas Bernoulli (1623 - 1708) sai kaksi poikaa, joista alkaa Bernoullin suvun hegemonia matematiikassa. Jacob (1654 - 1705) oli perheen viides lapsi ja Johann (1667 - 1748) kymmenes. Jacobista piti tulla pappi ja Johannista kauppias tai lääkäri. Molemmat kuitenkin kiinnostuivat matematiikasta ja erityisesti Leibnizin infinitesimaalilaskennasta, joka likimain tarkoittaa nykyistä differentiaali- ja integraalilaskentaa.
Bernoullien sukupuu
Elettiin aikaa, jolloin Newton oli oivaltanut Keplerin lakien välisen syy-yhteyden ja keksi johtaa ne yhdestä maailmankaikkeudessa voimassa olevasta vetovoimalaista. Samat lait ovat voimassa yhtä hyvin taivaankappaleiden kuin meidän maapallommekin suhteen. Kun tämä näkemys hyväksyttiin, erkaannuttiin keskiajan ajatusmaailmasta, joka erotti toisistaan maanpäälliset ilmiöt ja avaruuden ilmiöt pitäen avaruuden ilmiöitä joidenkin salaperäisten vaikuttimien aiheuttamina. Näiden teorioiden todistaminen ei olisi ollut mahdollista ilman Newtonin ja Leibnizin keksimää differentiaali- ja integraalilaskentaa
Sekä Jacob että Johann Bernoulli tekivät tiivistä yhteistyötä Leibnizin kanssa. Jacob muun muassa ehdotti Leibnizille sanaa integraali, joka on edelleen käytössä. Veljesten yhteistyö katkesi, kun Jacob nimitettiin matematiikan professoriksi Baseliin. Nuorempi veli Johann, joka oli hyvin taipuvainen kateellisuuteen katkaisi välinsä Jacobiin loppuiäkseen. Myöhemmin Johann hoiti matematiikan professorin virkaa Groningenissa ja palasi Baseliin matematiikan professorin oppituolille Jacobin kuoltua vuonna 1705. Molemmat tekivät omalla tahollaan merkittävää työtä erityisesti differentiaali- ja integraalilaskennan kehittämisessä. Jacobin merkittävin saavutus oli kuitenkin suurten lukujen lain keksiminen ja sen matemaattinen todistaminen.
Johann Bernoullilla oli kolme poikaa, jotka myös tekivät merkittävää työtä matematiikan alueella: Nicolaus (1695 - 1726), Daniel (1700 - 1782) ja Johann (1710 - 1790). Nicolaus ja Daniel toimivat matematiikan professoreina Pietarin tiedeakatemiassa ja Johann Baselin yliopistossa. Nicolaus toimitti muiden matemaattisten ansioidensa ohessa loppuun isänsä veljen Jacobin todennäköisyyslaskentaa koskettelevan teoksen "Ars Cojectandi". Hän oli myös se, joka esitti veljelleen Danielille Pietarin paradoksin, josta Daniel kehitti alenevan rajahyödyn oppinsa. Nicolaus työskenteli differentiaaliyhtälöiden ja todennäköisyyslaskennan parissa. Hän kuoli Pietarissa vain 8 kuukautta nimityksensä jälkeen.
Daniel toimi Pietarissa vuodesta 1724 vuoteen 1733, jolloin palasi Baseliin ja hoiti Baselin yliopistossa lääketieteen ja luonnonfilosofian tuolia. Pietarissa ollessaan hän teki merkittävän hydrodynamiikkaan liittyvän keksinnön, jota kutsutaan Bernoullin periaatteeksi. Tämä on nesteen paineen, tiheyden, painovoiman kiihtyvyyden, putoamiskorkeuden ja nesteen nopeuden välillä vallitseva yhtälö.
Kolmas Johannin pojista oli nimeltään myös Johann. Hänen työnsä keskittyi lähinnä fysiikkaan. Hän peri isänsä viran tämän kuoltua.
Merkittävimmät matemaatikot löytyvät näistä kahdesta sukupolvesta, mutta merkittäviä löytyy vielä seuraavastakin sukupolvesta niin, että kaiken kaikkiaan yhdeksän Bernoullia on tehnyt huomattavaa työtä matematiikan alueella. Heidät on lihavoitu oheisessa sukupuussa, jonka vertaista saa hakea matematiikan tai minkä tahansa tieteen alalta.
Ismo Teikari
Päivitetty 7.6.2004
Lisätietoja:sähköposti: tietoaika@tilastokeskus.fi