Julkaistu: 29.6.2004

Monien ammattiryhmien palkkauksessa on merkittäviä alueellisia eroja

Lääkäreiden palkoissa on merkittäviä alueellisia eroja, sairaanhoitajien palkoissa ei. Erikoiskoulutetun työvoiman houkuttelu rahan voimalla näkyy alueiden eroissa.

Seppo Kouvonen - Antti Katainen

Keskimääräinen tuntiansio on Uudellamaalla selvästi muuta maata korkeampi, mikä johtuu osin alueiden erilaisesta tehtävärakenteesta (ks. artikkeli maakuntien välisistä palkkaeroista, Tietoaika 2/2004). Työehtosopimusten perusteella maksettavat kalliinpaikanlisät nostavat ansioita runsaat pari prosenttia muun muassa pääkaupunkiseudulla, Lapin läänissä ja monissa kasvukeskuksissa. Lisäksi vanhat syrjäseutulisät nostavat edelleen julkisen sektorin palkkatasoa Pohjois-Suomessa.

Uudenmaan ansiotaso on samoissa tehtävissä noin yhdeksän prosenttia korkeampi kuin matalapalkkaisimmissa maakunnissa. Tässä artikkelissa arvioidaan eron taustalla olevia tekijöitä tarkastelemalla sekä maakuntien sisäisiä palkkaeroja että erilaisten tehtävien palkkausta maan eri osissa, erityisesti Uudellamaalla.

Tuntiansioiden vaihtelu suurin Uudellamaalla ja pienin Kainuussa

Maakunnan sisäiset palkkaerot tuntiansioilla mitattuna ovat selvästi suurimmat Uudellamaalla ja pienimmät Kainuussa. Kuukausiansioita koskeva vertailu voidaan ulottaa koskemaan myös opettajia. Näin mitattuna kokoaikaisten palkansaajien palkkahajonta on vähäisintä Pohjois-Karjalassa ja Etelä-Savossa. Ansioiden hajonta on yleensäkin Lapissa ja Itä-Suomessa selvästi muuta maata vähäisempää.

Palkkaerojen erilaisuus on pitkälti seurausta alueiden erilaisesta tehtävärakenteesta. Itä- ja Pohjois-Suomessa julkisen sektorin työpaikkojen suurempi osuus supistaa alueiden sisäisiä palkkaeroja. Uudellamaalla sisäisten palkkaerojen suuruus liittyy pitkälti yksityiseen palvelusektoriin. Palkkahajontaa näyttäisi kasvattavan sekä yksityisen palvelusektorin koko, tehtävien hierarkkinen eriytyminen että osittain myös ammattien sisäinen palkkaero.

 

Työvoiman kysyntä heijastuu Uudenmaan palkkatasoon

Työehtosopimukset harmonisoivat alueiden välisiä palkkaeroja. Toisaalta työehtosopimuksissa säädetty kalliinpaikanlisä kasvattaa Uudenmaan suhteellista palkkatasoa lähes kaksi prosenttia. Monissa ammattiryhmissä työvoiman kysyntään liittyvät tekijät näyttäisivät vaikuttavan erityisesti Uudenmaan palkkatasoon.

Uudenmaan suhteellinen palkkataso eri ammattiryhmissä muuhun maahan verrattuna - samassa ammatissa toimiva, ominaisuuksiltaan vastaava

Suuret
alueelliset
palkkaerot
  Uudenmaan ansiot 10 prosenttia muuta maata korkeammat

1 Johtavassa asemassa olevat

34 Liike- ja palvelualojen asiantuntijat

21 Tekniikan ym. alojen erityisasiantuntijat

24 Muiden alojen erityisasiantuntijat

71 Rakennustyöntekijät yms.

83 Kuljettajat yms.

52 Myyjät ja tuote-esittelijät

Keskitason
alueelliset
palkkaerot
  Uudenmaan ansiot 5 - 10 prosenttia muuta maata korkeammat

74 Muut valmistustyöntekijät

42 Asiakaspalvelutyöntekijät

41 Toimistotyöntekijät

32 Terveydenhuollon ym. asiantuntijat

31 Tekniikan ym. asiantuntijat

73 Hienomekaniikan ym. työntekijät

93 Teollisuuden ja rakentamisen avustavat työntekijät

Pienet
alueelliset
palkkaerot
  Uudenmaan ansiot korkeintaan 5 prosenttia muuta maata korkeammat

82 Teollisuustuotteiden valmistajat ja kokoonpanijat

72 Konepaja- ja valimotyöntekijät, asentajat

81 Prosessityöntekijät

51 Palvelu- ja suojelutyöntekijät

91 Muut palvelutyöntekijät, mm siivoojat

22 Terveydenhuollon erityisasiantuntijat, esim. lääkärit

0 Sotilaat

Uudenmaan suhteellinen ansio muihin maakuntiin verrattuna on korkein monissa toimihenkilöammateissa - johtotehtävissä (ammattien pääluokka 1), akateemista koulutusta edellyttävissä teknisissä tehtävissä (ammattiryhmä 21) sekä liikealan ja hallinnon asiantuntijatehtävissä (34, 24). Näiden ammattien muuta maata korkeammat ansiot todennäköisesti heijastavat tehtävien sisällöllisiä eroja, esimerkiksi suurempiin yksiköihin liittyvää vastuuta. Ammattiryhmien työpaikoista noin puolet sijoittuu Uudellemaalle, jolloin myös työvoiman suuremman kysynnän voidaan olettaa vaikuttaneen näiden ammattien palkkatasoon.

Tarkasteltaessa ns. tuntipalkka-alojen ansioita, Uudenmaan suhteellinen ansiotaso on vuonna 2001 noin kymmenen prosenttia muuta maata korkeampi mm. kuljettajilla sekä rakennustyössä (71, 83). Myös näissä ammattiryhmissä korkeampien ansioiden taustalla lienee ainakin osittain tarve ammattitaitoisesta työvoimasta.

Monissa perinteisissä työntekijäammateissa, kuten prosessityössä, konepaja- ja kokoonpanotyössä (72, 81, 82) - ammattiryhmissä jotka tyypillisesti sijoittuvat muualle kuin Uudellemaalle - maakunnan tuntiansio on vain 4 -5 prosenttia muuta maata korkeampi. Huomattava osa tästä erosta aiheutuu kalliinpaikanlisästä.

Terveydenhoitoalan erityisasiantuntijoiden (22), mm. lääkärien, ansiotaso on Uudellamaalla lähes sama kuin maassa keskimäärin, kun taas sairaanhoitajien ansiot ovat Uudellamaalla selvästi korkeammat kuin muualla maassa. Ainoastaan sotilailla (ammattien pääluokka 0) on Uudellamaalla toimivan keskiansio matalampi kuin maassa keskimäärin.

Uudellamaalla työskentelevän siivoojan tuntiansio on vain hieman muuta maata korkeampi, eli markkinatekijät eivät ole ilmeisesti juurikaan vaikuttaneet alan palkkasuhteisiin. Tämä saattaisi olla seurausta esimerkiksi siitä, että vierastyövoiman ja työvoiman vuokraustoiminnan yleistyminen ovat vaikuttaneet alan palkkaukseen pääkaupunkiseudulla.

Sopimusjärjestelmä harmonisoi palkkatasoa vain osassa ammateista

Alla olevassa kuviossa on verrattu kuudessa eri ammatissa maakunnan keskimääräistä tuntiansiota Uudenmaan ansioon. Maakunnat on asetettu suhteellisen palkkatason mukaiseen järjestykseen.

Maakuntien suhteellinen palkkataso Uusimaahan verrattuna

kuva

kuva

kuva

kuva

kuva

Vertailluista ammateista alueiden välinen palkkaero on suurin akateemista koulutusta edellyttävissä ammateissa - lääkäreillä sekä atk-suunnittelijoilla ja ohjelmoijilla. Muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta lääkärien ansiotaso on matalin niissä maakunnissa, missä on saatavilla yliopistotason lääketieteellistä koulutusta. Monissa keskisen Suomen maakunnissa lääkärien ansiotaso on keskimääräistä korkeampi, mikä saattaa hyvin johtua työvoiman tarpeesta. Syrjäisen sijainnin perusteella maksetut lisät nostavat lisäksi lääkärien ansioita Lapissa ja Kainuussa.

Tampereella, Joensuussa, Kuopiossa ja Vaasassa maksettava kalliinpaikanlisä nostaa maakunnan palkkatasoa ammateissa (mm. atk-suunnittelija, myyjä, asentaja), jotka tyypillisesti sijoittuvat aluekeskuksiin.

Uuttamaata lukuun ottamatta sairaanhoitajien ja siivoojien alueelliset palkkaerot ovat vähäiset. Osa mitatuistakin sairaanhoitajien palkkaerosta on seurausta ns. epämukavan työajan johdosta maksetuista lisistä. Myös satunnaistekijöiden merkitys jää näin yleisissä ammateissa vähäiseksi.


Päivitetty 29.6.2004