Julkaistu: 29.6.2004

Mökkiläisissä on ostovoimaa

Merkittävä osa mökkitalouksien lähes 3 miljardin euron vuosittaisesta kokonaisrahankäytöstä jää mökkikuntiin. Mahdollisuuksia asiakaskunnan kasvattamiseen olisi vielä esimerkiksi nuohoojilla.

Asta Junnila

Suomalaiset viettävät vuodessa keskimäärin 72 vuorokautta eli reilut kaksi kuukautta kesämökillä. Tämä käy ilmi Tilastokeskuksen ja Saaristoasiain neuvottelukunnan Kesämökkibarometrista 2003. Omistajien lisäksi mökeillä on myös muita käyttäjiä, jotka oleskelevat mökillä joko omistajien vieraina tai erikseen. Muun kuin oman kotitalouden jäsenten käytössä kesämökki on vuoden aikana keskimäärin 16 vuorokautta. Mökillä vietetty aika vaihtelee vuodenaikojen mukaan. Mökki on sanansa mukaisesti kesämökki: kesä- ja heinäkuu ovat yleisimpiä mökkeilykuukausia. Kesämökin käyttöaste on korkein Etelä-Suomessa, alhaisin taas Lapissa ja Pohjanmaalla. Lapissa käyttöasteen alhaisuus johtuu osaltaan pitkistä mökkimatkoista. Suurin osa mökkiläisistä arvioi mökin käytön pysyvän seuraavan kahdentoista kuukauden aikana ennallaan.

Kesämökin käyttömahdollisuus vaihtelee nykyään enää varsin vähän työssäkäyvien sosioekonomisen aseman mukaan. Suhteellisesti eniten vapaa-ajan asuntoja on kuitenkin yrittäjillä ja ylemmillä toimihenkilöillä. Mökillä vietetty aika lisääntyy iän myötä ja on korkeimmillaan, kun perheen lapset ovat aikuistuneet. Eniten aikaansa kesämökillä viettävät eläkeiässä olevat miehet.

Ajankäyttö on mökillä arkea vapaampaa. Mökillä nukutaan tavallista pitempään, vietetään vapaa-aikaa ja tehdään kotitöitä. Työt jaetaan mökillä ollessa melko tasaisesti sukupuolten kesken. Miehet tosin käyttävät kotitöiden tekoon enemmän aikaa kuin tavallisesti. Mökkipäivinä myös luetaan, liikutaan ja saunotaan tavanomaista ahkerammin.

Hyvin varusteltuja kakkosasuntoja

Kesämökit ovat nykyisin yhä paremmin varusteltuja. Kesämökkibarometrin mukaan 29 prosenttia kesämökeistä on omistajiensa arvioiden mukaan talviasuttavia. 70 prosentissa mökeistä on verkkosähkö, viemäri ja vesijohto sen sijaan ovat harvinaisempia varusteita. Jonkinlainen lämmitys on 99 prosentilla mökeistä. Lähes 19 prosenttia mökeistä on valmistunut 1970-luvulla. Puolet mökin omistajista harkitsee kohottavansa mökin varustetasoa seuraavan 12 kuukauden aikana.

Kesämökkibarometrin mukaan vain 11 prosenttia mökkiläisistä saa talousvetensä vesilaitoksen tai vesiosuuskunnan verkosta. Juoma- ja ruokavesi saadaan omasta tai naapurin kaivosta tai tuodaan astioissa muualta. Pesuvesi otetaan yleisimmin järvestä, joesta tai merestä. Vedet suodatetaan pääasiassa maahan, suoraan tai saostuskaivon kautta. Jäteveden johtaminen kunnan viemäriverkostoon oli hyvin harvinaista. Maatuvia jätteitä kompostoi yli puolet mökkiläisistä. Reilu kolmannes vie jätteensä vakituisen asuntonsa jäteastiaan. Vain joka viidennen mökin jäteastiat tyhjentää kunnallinen jätehuolto. Yleisin käymälätyyppi mökeillä on edelleen perinteinen ulko-puucee. Tällainen "ulkohuussi" on 70 prosentilla mökkitalouksia.

Kesämökeillä olevia varusteita

kuva

Mökkitalouksien päivittäistavaroihin käyttämä rahamäärä/päivä

kuva

Kesämökin lähiseudulta ostettujen tavaroiden ja palveluiden osuus kulutuksesta

kuva

Mökkiläisten kiinnostus ostaa tiettyjä palveluja mökin lähiseudulta, % mökkiläisistä

kuva

Mökkeily on merkittävää liiketoimintaa

Kesämökkibarometrin mukaan mökkeilyssä liikkuu vuosittain yhteensä noin 2,9 miljardia euroa. Summa koostuu sekä yksityisten mökkitalouksien että yritysten ja yhteisöjen omistamien yksityisten vapaa-ajanasuntojen rahankäytöstä. Suurimpia menoeriä ovat päivittäistavaraostot, joihin rahaa kuluu vuodessa yhteensä noin 780 miljoonaa euroa, rakentaminen ja korjaus (861 miljoonaa euroa vuodessa), tontti- ja mökkikaupat (497 miljoonaa euroa) sekä matkakustannukset (309 miljoonaa euroa). Lisäksi rahaa käytetään muihin tavaroihin, kuten koneisiin, polttoaineeseen, kalusteisiin ja puutarhanhoitoon (207 miljoonaa euroa), erilaisiin käyttömaksuihin (173 miljoonaa euroa) ja ulkokuntalaisten palveluostoihin (67 miljoonaa euroa).

Mökillä ollessaan kotitaloudet käyttävät päivittäistavaroihin, eli ruokaan, juomaan ja taloustavaroihin, keskimäärin 21 euroa päivässä. Kertakäyttötavaroihin, joihin sisältyy päivittäistavaraostojen lisäksi myös muun muassa sähkö ja polttopuut, kotitaloudet käyttävät vuoden aikana päivittäin noin 20 euroa. Summat eivät ole täysin vertailukelpoisia, mutta voisi sanoa, että mökillä ollessa ei ainakaan nuukailla, vaan eletään yhtä leveästi kuin arkena.

Rakentamiseen ja korjaamiseen yhdellä mökkitaloudella kuluu vuodessa keskimäärin 1 500 euroa. Suuria menoeriä mökkiläisille ovat myös erilaiset käyttömaksut, joihin barometrissä kuuluivat kiinteistövero sekä sähkö- yksityistie-, laituri-, jätehuolto- ja vesimaksut.

Suuri osa vapaa-ajan asumiseen käytettävistä rahoista jää mökkikuntiin. Mökkiläiset ovatkin Kesämökkibarometrin mukaan tyytyväisiä mökkikuntansa palveluihin. Eniten mökkiläiset käyttävät paikallisten ruokakauppojen palveluja. 90 prosenttia mökkiläisistä asioi paikkakunnan ruokakaupoissa, ja 80 prosenttia heistä on erittäin tai melko tyytyväinen kyseisiin palveluihin. Lähimpään ruokakauppaan kesämökiltä on matkaa keskimäärin 10 kilometriä. Varsinkin pidempien mökkimatkojen päivittäistavarat sekä mökin kunnostamiseen liittyvät tavarat ostetaan usein mökin lähiseudulta.

Tyytymättömyyttä mökkiläisissä aiheutti lähinnä julkinen liikenne. Julkiseen liikenteeseen tyytymättömiä oli kolmannes ulkopaikkakuntalaisista.

Mökkiläiset kasvattavat kuntien ostovoimaa sesonkiaikoina

Mökkikuntien palveluntarjoajilla olisi mahdollisuus kasvattaa asiakaskuntaansa ainakin sesonkien aikana, vaikka paikallinen ostovoima vähenisikin. Kolme neljäsosaa barometriin vastanneista mökkiläisistä oli kiinnostunut ostamaan piipun nuohouspalveluja kesämökkinsä lähiseudulta. Mökkikuntien nuohoojille olisi 217 000 kiinnostunutta asiakasta. Kiinnostukseen tosin vaikuttaa merkittävästi vuoden 2000 lopulla voimaan astunut uusi pelastustoimilaki, jonka mukaan vapaa-ajan asunnon ja sen saunan tulisija hormeineen on nuohottava kolmen vuoden välein.

Myös kesämökin korjaus- ja rakennuspalveluiden osto mökkikunnan alueelta kiinnosti mökkiläisiä. Viidesosa vastaajista oli myös kiinnostunut ostamaan vartiointipalveluita. Palveluista, joilla mökki olisi "käyttövalmis" asukkaiden saapuessa, kuten siivouksesta tai mökin tai saunan lämmittämisestä, ei monikaan mökkiläinen ole vielä valmis maksamaan.

Tieto- ja viestintätekniikan kehittymisen myötä ansiotyön paikkasidonnaisuus on vähentynyt. Palkkaa ei mökillä vielä kuitenkaan paljon ansaita. Kesämökkibarometrin mukaan vain viisi prosenttia mökkiläisistä oli tehnyt ansiotöitä mökillään viimeksi kuluneen 12 kuukauden aikana. Etätyöksi Kesämökkibarometrissa laskettiin kenen tahansa kotitalouteen kuuluvan vähintään tunnin kestänyt työskentely mökillä. Etätöitä tehtiin keskimäärin 23 työpäivää vuodessa. 17 prosenttia kesämökin omistajatalouksista kulki mökiltä töihin ainakin kerran viimeksi kuluneen vuoden aikana.

Mökin varustelutason parantamisen ja palveluiden käytön lisääntymisen myötä mökkeily voi muuttua osalle mökkiläisistä ympärivuotiseksi kakkosasumiseksi. Lähimmän kolmen vuoden aikana 25 000 mökin omistajaa ainakin harkitsee muuttavansa pysyvästi mökkipaikkakunnalleen.

Tilastokeskuksen ja Saaristoasiain neuvottelukunnan yhteistyössä luoma Kesämökkibarometri on vapaa-ajan asumisen kehitystä kuvaava seurantajärjestelmä. Barometri perustuu loka-marraskuussa 2003 kerättyyn postikyselyaineistoon sekä erilaisiin muihin tilasto- ja tutkimustietoihin. Kyselylomake lähetettiin 5 000 vapaa-ajan asunnon omistajalle. Barometrin rahoitti Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä Maa- ja metsätalousministeriön varoista. Barometri on jatkossa tarkoitus toteuttaa kolmen vuoden välein.

Kesämökkibarometrin keskeisimmät tulokset ovat nähtävissä Internetissä osoitteessa
http://www.intermin.fi/suomi/saaristo.

Lähteet: Kesämökit 2002. SVT. Tilastokeskus.
Kaupan keskusliitto, www.kaupankl.fi
Kauppa- ja teollisuusministeriö, www.ktm.fi
Kulutustutkimus, Tilastokeskus.
Nieminen, Markku: Kesämökkibarometri 2003. Tilastokeskus ja Sisäasiainministeriö.
Pääkkönen, Hannu & Niemi, Iiris: Suomalainen arki. Ajankäyttö vuosituhannen vaihteessa. Tilastokeskus 2002.

Mökin käyttäjiä lähes pari miljoonaa


Päivitetty 29.6.2004

Jaa