Julkaistu: 5.9.2005
Palvelualoista tarvitaan yhä enemmän tilastotieto
Palvelualojen kasvanut merkitys tarkoittaa, että alasta tarvitaan lisää tietoa sekä yrityksissä että julkisessa hallinnossa tehtävien päätösten pohjaksi. Lähitulevaisuudessa saadaankin tietää nykyistä tarkemmin, minkälaisia palveluja yritykset tuottavat.
Ville Koskinen
Viime aikoina ei olla turhaan puhuttu palveluyhteiskunnasta. Palvelualat, joita ovat mm. kauppa, kuljetus, varastointi ja tietoliikenne sekä liike-elämän palvelut, ovat kasvaneet yhdeksi talouden suurimmaksi toimialaryhmäksi. Suomessa palvelualoilla työskentelee jo yli 65% työvoimasta. Teollisuuden liikevaihto ja työllisyys eivät kasva yhtä nopeasti kuin vuosituhannen vaihteessa. Sen sijaan palvelualoista on tullut yhä tärkeämpi liikevaihdon tuottaja ja työllistäjä.
Palvelualojen merkitys näkyy myös arvonlisäyksessä, jolla tarkoitetaan toimialan tuotoksen arvoa, kun siitä poistetaan tuotantoon käytettyjen tavaroiden ja palvelujen arvo. Euroopan unionissa palvelualat muodostavat 54 prosenttia ja teollisuus 34 prosenttia koko talouden arvonlisäyksestä.
Yrittäjien ammattitaidosta ja koulutuksesta tarvitaan tietoa
Edellä mainitut luvut kertovat talouden muutoksista. Tilastotiedon käyttäjät, varsinkin poliittiset päätöksentekijät ja ekonomistit, ovat jo pitkään toivoneet lisää tietoa palvelualoista. Tilastokeskus on useita vuosia työskennellyt yhteistyössä kansainvälisten tahojen kanssa palvelualojen tilastoinnin kehittämiseksi. Parhaillaan käynnissä on esiselvitysprojekti, jossa kotimaisia tietotarpeita ja kehittämismahdollisuuksia kartoitetaan laaja-alaisesti.
Yritystoiminta on entistä verkostoituneempaa, ja yritykset pyrkivät keskittymään ydintoimintoihinsa. Etenkin tietojenkäsittelypalvelun ja liike-elämän palvelujen -mm. konsultti-, asianajo- ja mainospalvelujen - vuorovaikutus muuhun yritystoimintaan herättää kiinnostusta. Nykyistä monipuolisempaa tietoa tarvitaan siitä, mitä palveluja yritykset käyttävät, kuinka paljon niitä hyödynnetään ja miten palvelujen hinnat ovat muuttuneet.
Tilastoja tarvitaan myös, koska palvelualoille syntyneet pienyritykset ovat merkittäviä työllistäjiä. Yhteiskunnallisilla päätöksentekijöillä ei vielä ole käytössään tarkkaa tietoa siitä, mitkä tekijät vaikuttavat yritysten menestymiseen. Euroopan komissio on todennut, että tietoa uusien yrittäjien ammattitaidoista ja työkokemuksesta tarvitaan lisää. Esimerkiksi koulutuksen suunnittelua ja työvoimatarpeiden ennakointia helpottaisi, jos tiedettäisiin nykyistä tarkemmin miten merkittäviä eri palvelut ovat yritysten kannalta.
Aineistojen hyödyntäminen tehostuu
Tiedonkeruun lisääminen aiheuttaa sekä Tilastokeskukselle että tiedon antajille kustannuksia. Uusia tiedusteluja tullaan tekemään jonkin verran, sillä palveluista tarvitaan lisää perustietoja tukemaan tilastojen tuotantoa. Tilastojen laatiminen tulee kuitenkin perustumaan yhä enemmän jo olemassa olevien aineistojen yhdistelemiseen ja uusien menetelmien kehittämiseen.
Jo nyt saatavilla olevien aineistojen tehokkaampi hyödyntäminen parantaa tilastojen käytettävyyttä. Esimerkiksi Tilastokeskuksen kehittämän Kasvukatsauksen avulla voidaan selvittää tarkemmin, mitkä tekijät vaikuttavat yritysten liikevaihdon, viennin, henkilöstömäärän tai palkkasumman muutoksiin. Kasvukatsausta tullaan käyttämään syksystä alkaen myös neljännesvuosittain julkaistavissa toimialakatsauksissa.
Yritysten henkilöstömäärän suhteellinen kasvu eräillä toimialoilla vuosina 1999-2003
Palvelualojen henkilöstömäärä on kasvanut nopeasti viime vuosina, mutta teollisuudessa henkilöstö on vähentynyt (Lähde: Tilastokeskus, Yritys- ja toimipaikkarekisteri)
Yritysten lukumäärien muutokset eräillä toimialoilla vuosina 1999-2003
Uusia yrityksiä syntyy erityisesti palvelualoille. Teollisuusyritysten määrä on hieman laskenut (Lähde: Tilastokeskus, aloittaneet ja lopettaneet yritykset)
Koulutuspalveluista muodostunut liikevaihto eräillä toimialoilla vuonna 2001, miljoona euroa
Tietojenkäsittelypalveluissa ja liikkeenjohdon konsultoinnissa koulutus on tärkeä liiketoiminnan osa, mutta myös mainospalveluja tarjoavat yritykset kouluttavat (Lähde: Tilastokeskus, Liike-elämän palvelut 2002-kysely sekä Yritys- ja toimipaikkarekisteri)
Palvelualojen hyödyketilasto käynnistyy
Lähivuosina käyttöön otettava palvelualojen hyödyketilasto monipuolistaa palvelualojen tilastointia. Tilasto tulee kuvaamaan nykyistä yksityiskohtaisemmin sitä, mitä palveluja yritykset tuottavat. Tilastoa tarvitaan paitsi itsenäisenä tietolähteenä, myös muun tilastoinnin tukena. Hyödyketiedot tukevat esimerkiksi kansantalouden tilinpidon ja hintaindeksien kehittämistä.
Teollisuuden toimialoilla on jo pitkään kerätty tietoa eri hyödykkeiden tuotannosta hyvin tarkalla tasolla. Palvelualoilla hyödykkeet ovat eri tyyppisiä palveluja, esimerkiksi ohjelmointia, konsultointia, tietokoneiden korjausta tai internet-palvelujen isännöintiä. Jatkossa käytössä on parempaa tietoa siitä, miten palvelualat vaikuttavat koko kansantalouden toimintaan.
Tietotekniikan käytön lisääntyminen ja yritysten erikoistuminen ovat merkittävästi vaikuttaneet talouden palveluvaltaistumiseen, joten hyödyketietoja tullaan aluksi kokoamaan tietojenkäsittelypalvelujen ja liike-elämän palvelujen toimialoilta. Liike-elämän palveluista tilasto kattaa lainopilliset palvelut, tilintarkastuksen ja kirjanpidon, markkinatutkimus- ja mielipideselvityspalvelut, liikkeenjohdon konsultoinnin, teknisen palvelun ja arkkitehtipalvelut, teknisen testauksen ja analysoinnin, mainospalvelut ja työnvälityksen. Myöhemmässä vaiheessa on mahdollista, että tilastoon liitetään myös koulutuspalvelut sekä terveys- ja sosiaalipalvelut.
Koetutkimuksista jo tuloksia
Palvelualojen hyödyketilaston käynnistämistä on valmisteltu yhteistyössä EU:n tilastoviraston Eurostatin kanssa toteutetuissa pilottitutkimuksissa. Pilottitutkimukset ovat joko kertaluonteisia tai jopa vuosia kestäviä syvällisiä selvityksiä kiinnostavista teemoista. Selvitykset on toteutettu otantatutkimuksina, joihin yritykset ovat voineet vapaaehtoisesti vastata. Tähän mennessä tutkimuksia on tehty liike-elämän palveluista, palvelujen kysynnästä sekä yritysten liiketoimintasuhteista.
Vuonna 2002 toteutetussa pilottitutkimuksessa selvisi esimerkiksi, miten merkittävä osa koulutuspalveluilla on eri toimialojen myynnissä. Toisaalta konsulttipalveluja tutkittaessa selvisi, että alan liikevaihdosta liki kolmannes muodostuu markkinoinnin konsultoinnista sekä tuotannon ja projektien hallintaan liittyvästä konsultoinnista. Organisaation suunnittelun ja hallinnan konsultointi tuo konsulttipalvelujen liikevaihdosta noin viidenneksen.
Ostopalvelut ovat suosittuja yrityksissä
Viime vuonna Tilastokeskus tutki palvelujen kysyntää. Tutkimuksessa selvitettiin, miten yritykset käyttivät itse tuotettuja tai ostettuja palveluja vuonna 2003. Selvisi, että ostopalvelut ovat varsin suosittuja: vain henkilöstöpalveluissa ja liikkeenjohdon konsultoinnissa oman konsernin tai yrityksen omia palveluja käytettiin ostettuja palveluja enemmän.
Elinkeinoelämän keskusliiton kanssa tehdyssä Yritysten liiketoimintasuhteet -tutkimuksessa selvisi puolestaan, että valtaosalla yrityksistä on vakiintuneita yhteistyösuhteita tavaroiden tai palvelujen tuotannossa tai tukitoiminnoissa. Tyypillisiä liiketoimintasuhteita olivat alihankintaan, myyntiin, markkinointiin, tietotekniikkaan tai tuotekehitykseen liittyvät sopimukset. Liiketoimintasuhteilla yritykset ilmoittivat hakevansa mm. kustannushyötyjä ja joustavuutta, pääsyä uusille markkinoille tai hankalasti saatavilla olevaa osaamista.
Päivitetty 5.9.2005