Kummia kuvioita

Kaiken kaikkiaan Suomen lehdistössä julkaistavat tilastokuviot ovat nykyään kohtuullisen hyviä. Tosin poikkeuksiakin löytyy lähes päivittäin, mutta ne näyttävät olevan enemmänkin poikkeuksia kuin pysyvä käytäntö. Selvän poikkeavan kokonaisuuden kuitenkin muodostavat ATK-alan lehdet. Yhden kuukauden aikana niistä pystyisi luultavasti paikallistamaan kaikki pahimmat virheet, mitä pystyy tekemään, mutta innovaatiot - niin hassulta kuin se saattaa tuntuakin - ovat harvassa.

Olen tähän poiminut muutaman esimerkin. Piirakkakuviot tosin jätin kokonaan pois, vaikka niiden kohdalla väärin tehtyjä kuvioita esiintyy eniten. Piirakkakuvio tuntuu herättävän suuria intohimoja niin, että yhdessä kuviossa saattavat esiintyä kaikki virheet, mitä piirakkakuviossa on mahdollista tehdä.

Kuvio 1.

Kuviossa 1 (ITViikko 27.2.2003) on hahmosymbolikuvio, johon on ympätty vielä kolmiulotteisuuskin. Tätä kuviotyyppiä näkee käytettävän suhteellisen harvoin. Onneksi näin, koska sen tekeminen oikein on liki mahdotonta. Tällaista kuviota käytetään useimmiten tuomaan esiin jotakin dramaattista, mutta useimmiten dramaattinen vaikutelma syntyy väärin tehdystä kuviosta, ei tiedosta itsestään. Virhe syntyy siitä, että hahmoja suurennetaan kumpaankin suuntaan, jotta ne näyttävät luonnollisilta, mutta näin menetellen niiden pinta-ala kasvaa kahden potensseissa. Tosin sanoen kaksi kertaa korkeamman hahmon pinta-ala tulee nelinkertaiseksi. Muistutettakoon, että pinta-ala on voimakkaimmin informaatiota kantava elementti. Niinpä kuviossa 1 vasemman puoleisten hahmojen kohdalla valekerroin on suurin piirtein kymmenen.

Kuvio 2.

Kuviossa 2 ovat samat luvut kuin kuviossa 1. Onhan naisten ja miesten koulutuspaikkojen määrissä eroja, mutta ei niin paljon kuin kuvio 1 antaa ymmärtää. Joskus on kysytty, onko kuvion 1 tapainen esitys niin paha, koska siinä annetaan todelliset luvut. Vastaus on, että kyllä se on. Lukuja nimittäin ei muisteta kauan, mutta kuvio muistetaan. Toisin sanoen kuvio on tärkeämpi kuin luvut.

Kuvio 3.

Kuviossa 3 (ITViikko 8.5.2003) on vaikea ymmärtää, minkä ihmeen takia tällainen on tehty. Kolmiulotteisuus on yksi ongelma, mutta kuvion rakenne on vielä suurempi ongelma. Pylväskuvioon on istutettu värien kautta toimiva erillinen selite. Jokainen pylväs esittää samaa asiaa (ongelmien suhteellista määrää), joten niiden kuuluisi olla saman värisiä. Vaakapylväskuvion etuna on, että siihen voidaan sijoittaa pitkätkin nimiöt pylväiden kohdalle, jolloin ne on helppo kohdistaa oikeaan paikkaansa. Näin kuin kuvio 3 on tehty, syntyy niin sanottu visuaalinen labyrintti, jossa silmän pitää kierrellä ristiin rastiin kuva-alaa, jotta käsitys asiasta syntyisi. Itse asiassa kyse on lukijoiden kiusaamisesta.

Kuvio 4.

Kuvio 4 (Tietokone 5/2003) liittyy artikkeliin, jossa opastettiin verkkovastaavia raportoimaan työstään. En tiedä, mikä kuvion tarkoitus on. Kenties tavoitteena on saada tilanne näyttämään entistä epämääräisemmältä? Toisaalta voi ihmetellä, mitä voi odottaa, jos opastuksetkin ovat tätä luokkaa.

Vesa Kuusela

Päivitetty 14.8.2003

Lisätietoja:
sähköposti: tietoaika@tilastokeskus.fi