Rajatapauksia

Asteikoilla, tai laajemmin koordinaattijärjestelmällä, on tietty vakiintunut tulkinta, johon emme voi paljoakaan vaikuttaa, kuten viime kolumnissa kerroin. Tämä vaikuttaa tilastokuvioiden laadinnassa monella tavalla. Muuan keskeisimmistä vaikutuksista on, että vaaka- eli x-akselille sijoitetun asian, muuttujan, pitäisi olla jatkuva-arvoinen. Jos muuttujan arvot ovat epäjatkuvia, se pitäisi panna pysty- eli y-akselille. Jatkuva-arvoisen muuttujan esittämisessä käytetyn asteikon tulee olla tasavälinen. Asteikko on koordinaattiakselin - ei muuttujan - ominaisuus ja se, että tietoja on epätasaisesti ei saa vaikuttaa asteikon laadintaan.

Varsinkin amerikkalaisissa tilastografiikan oppikirjoissa sanotaan suhteellisen tiukasti, että viiva- ja pystypylväskuviossa vaaka-akselilla voi olla vain juokseva aika, eli nämä kuviotyypit soveltuisivat vain aikasarjojen esittämiseen. Itse en kuitenkaan olisi aivan noin jyrkkä, vaan minusta monet muutkin jatkuva-arvoiset ominaisuudet voidaan panna x-akselille. Tosin ymmärrän kyllä vaatimuksen syyn, mutta en pidä väärinkäsityksen riskiä liian suurena.

Kuvion 1 tyyppiset esitykset, joita näkee suhteellisen usein, ovat eräänlaisia rajatapauksia edellä olevan periaatteen suhteen. Siinä on esitetty neljän energialähteen viiden vuoden aikasarja. Minusta esitystapa on rakenteellisesti onnistunut ja perusteltu. Sitä voi ajatella vaikkapa neljän pylväskuvion kollaasina, eli siinä ovat eri energialähteet esitetty ikään kuin omissa paneeleissaan. Pylväsryhmien väliin voisi vielä vetää ohuen viivan korostamaan paneeleja, mutta ilmankin se toimii.

Energian kulutus energialähteittäin Suomessa, kuvio 1

Toinen asia sitten onkin kuvion 1 värien käyttö. Siinä ei ole paljoa ajatusta, vaikka nykyiset grafiikkaohjelmat näin automaattisesti tekevätkin ja vaikka tällaisia esityksiä näkee tuon tuostakin. Väri on laadullinen elementti kuviossa, ja se yhdistää tai erottelee muita elementtejä. Kuviossa 1 saman energialähteen eri vuosia esittävät pylväät ovat eri värisiä, eli se on erotteleva tekijä. Rakenteena se tarkoittaa sitä, että haluamme verrata eri energialähteiden käyttömäärää kunakin vuonna (ja itse asiassa silloin pitäisikin tehdä vaakapylväskuvio), emme siis kunkin energialähteen käytön muutosta.

Tällaisen kuvion ajatuksena on uskoakseni kuitenkin nimenomaan trendien esittäminen eli se, kuinka kunkin energialähteen käyttömäärä on muuttunut viiden vuoden aikana. Jos näin on, pitäisi väritys olla kuvion 2 kaltainen, jossa värit toimivat yhdistävänä elementtinä. Värit tosin voisivat olla muitakin ja kaikki pylväsryhmät vaikka saman värisiä. Oleellista on, että kutakin energialähdettä kuvaavat pylväät ovat saman värisiä, eli yhdessä pylväsryhmässä käytetään vain yhtä väriä - pysyyhän siinä esitettävä asiakin vakiona.

Energian kulutus energialähteittäin Suomessa, kuvio 2

Luottokorttimyynti Suomessa toimialoittain, kuvio 3

Kuviossa 3 on toisenlainen rajatapaus. Siinä esitetään myös aikasarja, mutta vain kahdelta vuodelta. Edellä olevan logiikan perusteella siinäkin voisi ajatella, että käytettäisiin pystypylväitä. Minusta kuitenkin tällaisessa tapauksessa voi yhtä hyvin, ehkä jopa paremmin, käyttää vaakapylväitä. En tosin osaa esittää mitään vankkaa perustelua tälle, vaan kyse on enemmänkin mutu-logiikasta. Samaa logiikkaa noudattaen, olisin valmis hyväksymään myös kuvion 3 värivalinnan. Tosin kuvion 2 logiikka värien valinnassa tuottaisi luultavasti onnistuneemman lopputuloksen tässäkin tapauksessa.

Kuviossa 3 on vielä muuan asia, jota on syytä pohtia. Siinä esitetään luottokorttimyynnin jakauma kahtena vuonna eli se, kuinka monta prosenttia myynnistä tapahtui eri sektoreilla. Yhteensä vuotuiset ostot tekevät siis 100 prosenttia, mutta sitä ei välttämättä huomaa kuviosta. Asian olisi voinut esittää myös kahdella piirakkakuviolla, jolloin edellä mainittua ongelmaa ei esiinny (vrt. kuvio 4). Tosin piirakkakuvioiden vertailu on oleellisesti vaikeampaa kuin pylväskuvioiden. Tästä syystä kuviotyyppiä valittaessa on mietittävä, mitä kuviolla halutaan sanoa ja mitä korostaa.

Luottokorttimyynti Suomessa toimialoittain 1995 ja 2000, kuvio 4

Vesa Kuusela

Päivitetty 9.10.2003

Lisätietoja:
sähköposti: tietoaika@tilastokeskus.fi