Julkaistu: 9.10.2003
Kaupankäyntiä, musiikkia, lääkärintyötä - ja taloustilastoja
Anne Green toimi vuonna 1650 piikana Oxfordshiressä, Etelä-Englannissa. Tilan isännän pojanpoika vietteli Annen, joka tuli raskaaksi. Anne yritti salata raskautensa, joka päättyi ennen aikojaan. Hän kätki kuolleen poikalapsen, mutta ruumis löydettiin. Onneton äiti joutui oikeuteen syytettynä lapsensa murhasta ja tuomittiin silloisen käytännön mukaan kuolemaan hirttämällä. Puoli tuntia hirttämisen jälkeen köysi katkaistiin, ja hirtetty otettiin alas. Ruumis pantiin arkkuun, joka kuljetettiin tohtorin, sir William Pettyn työhuoneeseen anatomista tutkimusta varten. Petty toimi silloin anatomian opettajana Oxfordin yliopistossa. Arkkua avatessaan hän kuuli korahduksen ruumiin vetäessä henkeä. Anne oli rakenteeltaan vanttera, ja paksu niska oli ilmeisesti suojannut häntä kaularangan murtumiselta. Anne elvytettiin, ja hirttämistä valvonut oikeusviskaali kääntyi Oxfordin vankilanjohtajan ja rauhantuomareiden puoleen esittäen, että hänet armahdettaisiin. Vapauduttuaan Anne muutti maaseudulle ystäviensä luokse ja vei muistoksi arkun, jossa hän oli maannut hirtettynä. Anne avioitui myöhemmin, synnytti kolme lasta ja eli 15 vuotta kuuluisaksi tulleen hirttämisensä jälkeen.
Sir William Petty (1623-1687), englantilainen lääkäri josta tuli kansantalous- ja tilastotieteen uranuurtaja, julkaisi tapahtumaa koskevan kertomuksen joulukuussa 1650. Petty syntyi Rumseyssä, lähellä Lontoota, kangaskauppiaan poikana. Noin 15 vuoden ikäisenä siirtyi Ranskaan Normandian Caeniin. Siellä hän kävi kauppaa mukaansa ottamillaan kauppatavaroilla ja opiskeli jesuiittojen ylläpitämässä koulussa ranskan, kreikan ja latinan kieltä sekä matematiikkaa ja muita tieteitä. Englantiin palattuaan Petty oli jonkun aikaa kuninkaallisen laivaston palveluksessa. Vuonna 1643 hän lähti jälleen ulkomaille ja opiskeli lääketiedettä Pariisissa ja Alankomaissa.
Vuonna 1648 Petty nimitettiin anatomian professorin sijaiseksi Oxfordiin, jossa hän antoi opetusta anatomiassa ja kemiassa. Hän laati latinankieliset tutkimukset niveltulehduksesta ja kuppataudista ja sai vuonna 1649 lääketieteen tohtorin arvon. Pian sen jälkeen hänet valittiin Oxfordin Brasenose Collegen jäseneksi. Anna Greenin elvyttämisen jälkeen hänestä tuli vuonna 1651 Oxfordin yliopiston anatomian professori ja sen lisäksi myös Lontoossa toimivan Gresham Collegen musiikin professori.
Vuonna 1652 Petty luopui tiedemiehen urastaan ja siirtyi Englannin armeijan lääkärinä Irlantiin. Siellä hän totesi, että maaomaisuuden lahjoittaminen sotilaille sekä siinä käytetty maiden jako ja kartoitus oli toteutettu heikosti ja järjettömästi. Petty teki hallituksen kanssa sopimuksen maanjaon tarkistamisesta ja uudelleen kartoittamisesta. Hän laati runsaan vuoden kuluessa kokonaan uuden suunnitelman sekä piirrätti siihen liittyvät kartat, jotka olivat harvinaisen korkeatasoisia. Hän sai palkkiona 9 000 puntaa, sijoitti rahat tuottavasti sotilaille annettuihin velkakirjoihin ja lunasti niillä itselleen 50 000 eekkeriä maata Kerryn kreivikunnasta.
Petty oli John Grauntin (ks. ed. Tietoaika) hyvä ystävä. Kun Petty kärsi köyhyydestä 1640-luvun lopulla, Graunt avusti häntä taloudellisesti ja hankki hänelle musiikin professorin viran Gresham Collegeniin. Grauntin teosta "Observations on the London Bills of Mortality" pidetään yleisesti ensimmäisenä tilastotieteellisenä tutkimuksena. Niin aivan ilmeisesti onkin huolimatta mielenkiintoisesta episodista. Elämänsä loppuvaiheessa Graunt kääntyi roomalaiskatoliseen uskontoon ja sai näin paljon vihamiehiä. Kuolemansa jälkeen Grauntilta - paitsi että häntä syytettiin Lontoon palon sytyttämisestä ja sammuttamisen vaikeuttamisesta - riistettiin lisäksi kunnia kirjansa kirjoittamiseksi. Grauntin kuoleman jälkeen hänen hyvää ystäväänsä William Pettyä väitettiin teoksen kirjoittajaksi. Petty itse antoi tähän aihetta, koska hän omissa käsikirjoituksissaan mainitsee kirjoittamiensa kirjojen joukossa tämän teoksen. Tosiasia joka tapauksessa on, että Petty on kehittänyt edelleen Grauntin ajatuksia ja antanut menetelmälle nimen poliittinen aritmetiikka. Tämä on ensimmäinen menetelmä, jota voidaan kutsua tilastotieteeksi. Miksi sitten tilastotiede ei nykyään ole poliittista aritmetiikkaa, on kysymys, joka vaatii oman tarkastelunsa. Itse poliittinen aritmetiikka kehittyi sittemmin poliittiseksi taloustieteeksi.
John Grauntin tavoin Petty oli erittäin kiinnostunut tekemään johtopäätöksiä olemassa olevista rekisteritiedoista. Kirjassaan "Verbum sapienti" hän arvioi Ison-Britannian varallisuuden, mikä perustuu Grauntin arvioille Lontoon väestömäärästä. Varallisuuden arvioinnin tarkoituksena oli jakaa verotus järkevästi. Verotusta varten hän arvioi jokaisen varallisuuden lähteen erikseen. Samalla hän näki niihin liittyvän verotuksen tilastotieteellisesti hyödylliseksi. Veroja kerätessä syntyy tietoa ulkomaankaupasta, kansalaisten ja valtion varallisuudesta jne. Koska silloinen rekisteritieto oli hyvin vajavaista, hän ehdotti perustettavaksi toimiston, jossa kerättäisiin tietoa syntymistä, avioliitoista, kuolemista, asukkaiden taloista, palvelijoista, tulisijojen lukumääristä, maaomaisuudesta, tuloista, koulutuksesta ja ammateista. Hän ei kuitenkaan koskaan kirjoittanut kirjaa väestölaskennan tarpeellisuudesta, mikä nykytilastotieteen merkittävän rakentajan Karl Pearsonin (1857-1936) mielestä olisi tehnyt Pettystä tilastotieteen isän. Petty anoi ensin kuningas Kaarle II:a ja sittemmin Jaakko II:a perustamaan tällaisen toimiston ja nimittämään hänet sen johtajaksi. Kummallakin kerralla hänen anomuksensa torjuttiin.
Ismo Teikari
Päivitetty 9.10.2003
Lisätietoja:sähköposti: tietoaika@tilastokeskus.fi