Röyhkeä ryöstö Göttingenissä

Sana 'Statistik' saksan kielessä tarkoitti aikoinaan lähinnä valtio-oppia pitäen sisällään myös jotakin poliittisesta taloustieteestä. Sanan alkuperä on ollut sana 'statista', joka tulee italian kielestä, ja tarkoitti valtiomiestä. Samassa merkityksessä Shakespeare on käyttänyt sanaa 'statist'. Yllättäen 1700-luvun lopulla sana ´statistics' ilmaantuu englannin kieleen tarkoittaen aivan muuta kuin valtio-oppia. Sitä käytettiin nyt poliittisen aritmetiikan aineistojen ja menetelmän yhteydessä. Poliittinen aritmetiikka on John Grauntin (1620-74) ja Sir William Pettyn (1623-87) luoma oppisuunta, jota pidetään yleisesti tilastotieteen alkuna. Mitä oikein tapahtui, kun sana sai täysin uuden merkityksen?

Aikoinaan sana 'statista' levisi Saksaan, missä Hermann Conring (1606-81) piti valtio-opin luentoja ja Caspar Thurmann (1641-1705) kirjoitti käsikirjasarjaa, josta yksi osa sai nimen "Bibliotheca Statistica". Conring näyttäisi olevan ensimmäinen, joka piti valtio-opin luentoja Helmstadtin yliopistossa. Häntä on luonnehdittu hyvin kyvykkääksi mieheksi, joka harrasti vuoroin teologiaa, luonnontieteitä ja lääketiedettä. Caspar Thurmann oli oikeustieteen asiantuntija, joka Hampurissa kirjoitti taskukokoista sanakirjasarjaa, jossa kirjataan kansalaisten erilaisia oikeuksia ja velvollisuuksia aakkosjärjestyksessä. Lopulta Gottfried A. Achenwall (1719-92) antoi nimen 'statistik' tiedon alueelle, jota sisältyy lähinnä valtio-oppiin nykyään. Achenwallin opeista kehittyi statistiikan saksalainen koulukunta Göttingeniin. Sitä on luonnehdittu lähinnä poliittisen taloustieteen koulukunnaksi.

Viisi vuotta Achenwallin kirjan ilmestymisen jälkeen syntyi Thurson linnassa Skotlannissa John Sinclair (1754-1835). Hän sai koulutuksensa Edinburghissa, Glasgow'ssa ja Oxfordissa. Hän toimi asianajajana sekä Skotlannissa että Englannissa sekä maatalousneuvoston ensimmäisenä presidenttinä. Hänen päätyönsä oli "Statistical account of Scotland", joka julkaistiin 21 osana vuosina 1791-99.

Sinclair, joka tunsi hyvin yllä mainitun saksalaisen koulukunnan varasti termin 'statistik' ja käytti sitä aivan uuteen tarkoitukseen. Poliittisen aritmetiikan koulukunnan metodi sai nyt nimekseen 'statistics'. Karl Pearson kirjoittaa tilastotieteen historian teoksessaan tapauksesta seuraavasti:

"Skotti varastaa sanat 'statistik' ja 'statistics' ja soveltaa niitä poliittisen aritmetiikan aineistoon ja menetelmään. Se oli röyhkeä ryöstö, joka vastaisi samaa kuin jos joku varastaisi sanan biometria ja käyttäisi sitä johonkin aivan eri tarkoitukseen."

Mutta Pearson jatkaa:
"Meidän tulee ylistää Sinclairia, sillä samalla kun sana aritmetiikka osoittaa tieteemme matemaattisen luonteen sana poliittinen on ollut täysin sopimaton koulukunnan tarkoitukseen."

Sinclair itse esitti asian seuraavasti:
"Monet ihmiset olivat aluksi yllättyneitä käyttämästäni uudesta sanasta, koska ajateltiin, että jokin englannin kielen sana voisi toimia samassa tarkoituksessa. Kuitenkin laajalla matkallani Euroopan pohjoisosissa vuonna 1786 huomasin, että Saksassa harjoitettiin jonkinlaista poliittista tutkimusta, jolle he antoivat nimen 'statistics'. Tuolloin ajattelin käyttää sanaa toiseen merkitykseen. Saksassa poliittisen tutkimuksen tavoitteena oli selvittää maiden poliittinen voima. Minun tarkoitukseni taas on viitata sillä maan tilan selvittämiseen, tarkoituksena selvittää kansalaisten hyvinvoinnin tila ja keinot sen parantamiseen. Koska kuitenkin ajattelin, että uusi sana voisi vetää puoleensa julkista huomiota, päätin ottaa sen käyttöön ja toivon, että se nyt on täysin hyväksytty ja sulautettu kieleemme."

Sinclairin lanseeraama ulkomainen sana menetti aikaa myöten kokonaan alkuperäisen merkityksensä ja sitä alettiin käyttämään pelkästään poliittisen aritmetiikan yhteydessä. Sinclairin tekemä rikos oli siis hyvin menestyksekäs. Myös Saksassa poliittisen aritmetiikan koulukunta alkoi käyttää tätä termiä, mikä aiheutti kitkerän riidan. Voitto oli kuitenkin täydellinen. Sanan käyttö Göttingenin koulukunnan merkityksessä katosi täysin ja poliittisesta aritmetiikasta tuli statistiikkaa.

Ismo Teikari

Päivitetty 14.11.2003

Lisätietoja:
sähköposti: tietoaika@tilastokeskus.fi