Keski-iän tulkinta on ongelmallista

Tarkasteltaessa kaikkia väestöilmiöitä - niin syntyvyyttä, kuolevuutta kuin muuttoliikettä - ikä on keskeinen tekijä. Keski-ikä on myös luku, jota useimmin tulkitaan väärin, sillä keski-ikä heijastelee ikärakenteessa tapahtuvia muutoksia. Lisäksi keski-ikä sotketaan usein elinajanodotteen kanssa.

Väestötieteessä keski-ikä merkitsee lukua, joka on ikärakenteesta riippuvainen ja varsinkin eri väestöjen keski-ikien vertailu tarvitsee tuekseen aina joukon selityksiä. Ja kun tarvitaan selityksiä, niin lukua on vaikea tavallisen käyttäjän ymmärtää.

Aritmeettinen keskiarvo

Keski-ikä on kaikkien ihmisten iän aritmeettinen keskiarvo. Keski-ikä lasketaan siten, että tapahtumahetken iällä kerrotaan jonkin tapahtuman (esim. väestö iän mukaan) kokeneiden lukumäärä. Nämä summataan ja jaetaan kaikkien henkilöiden määrällä. Tulokseksi saadaan keski-ikä.

Tilastoissa ikä ilmoitetaan täysinä vuosina, joten keski-ikää laskettaessa henkilön ikä ei ole ihan tarkka. Henkilö voi olla vuotta nuorempi juuri ennen tapahtumahetkeä tai sitten hän on juuri täyttänyt seuraavan ikävuotensa. Tämän vuoksi keski-ikää laskettaessa on oletettu, että henkilöt olisivat keskimäärin puolta vuotta vanhempia keski-ikää laskettaessa. Tällöin ikäluokittaiset luvut lasketaan x+0,5-vuotiaille, jossa x = ikä.

Keski-iän tulkintaan voi ottaa esimerkin koulutodistuksen keskiarvosta. Jos lukuaineiden keskiarvo oli heikko, niin voimistelun ja urheilun kympit nostivat sen tasolle, jota kelpasi kotonakin näyttää. Tällöin muutama luku nosti keskiarvon huomattavasti korkeammalle tasolle.

Väestön keski-ikä ei ole riippuvainen väestön koosta vaan sen ikärakenteesta. Ikärakenne taas on seurausta syntyvyyden, kuolevuuden ja muuttoliikkeen kehityksestä. Lisäksi naisten keski-ikä on korkeampi kuin miesten. Näin koko väestön keski-ikä ei kerrokaan koko totuutta keski-iän suuruudesta.

Kehitysmaissa, jossa lapsia on paljon, väestön keski-ikä on alhainen. Teollistuneissa maissa väestön keski-ikä on korkeampi. Täten korkea syntyvyys alentaa keski-ikää, kun taas alhainen syntyvyys ja pitempi elinaika nostavat keski-ikää.

Suomalaisten keski-ikä ja suuret ikäluokat

Kuviossa oleva keski-iän kehitys vuodesta 1950 aina ennustettuun kehitykseen vuoteen 2040 saakka osoittaa selvästi, mitä Suomen ikärakenteessa on tapahtunut. On selvääkin, että vuosi vuodelta eletään yhä pitempään, ja se tietysti nostaa myös keski-ikää, mutta suurin vaikutus tulee kuitenkin ikärakenteessa tapahtuvista muutoksista.

Suomen väestön keski-ikä ja mediaani-ikä vuosina 1950-2040

Kun 1950-luvun alussa suuret ikäluokat olivat nuoria, väestön keski-ikä oli myös alhainen: miehillä vähän alle 30 vuotta ja naisilla hieman päälle. Hedelmällisyyden aletessa ja väestön ikääntyessä, väestön keski-ikä alkoi hiljalleen nousta ja vuonna 2003 oltiin tilanteessa, jossa miesten keski-ikä oli noussut 38,5-vuoteen ja naisten 41,6-vuoteen.

Tulevaisuudessa väestön keski-ikä tulee nousemaan samalla kun sodan jälkeen syntyneet ikäluokat vanhenevat. Vuonna 2040 keski-iät olisivat 44,1 vuotta miehillä ja 46,6 naisilla. Kun suurten ikäluokkien vaikutus on poistunut, ikäpyramidi on vuonna 2040 muuttunut muodoltaan "tuhkauurnaksi" ja ikäluokat ovat lähes yhtä suuria aina 70-80 ikävuoteen saakka. Tällöin myös keski-ikä pysyy vuodesta toiseen samalla tasolla - tietysti olettaen, että nykyinen väestöennuste toteutuu. Sitähän me emme tiedä.

Mediaani jakaa väestön kahtia

Tilastotieteessä on kehitetty monia tunnuslukuja, joita myös väestötieteilijät ovat ottaneet käyttöön. Yksi yleisesti käytetty väestön keski-ikää estimoiva luku on mediaani. Mediaani jakaa tutkittavan aineiston kahteen yhtä suureen osaan. Tällä hetkellä Suomen väestön mediaani-ikä ja väestön keski-ikä ovat lähes samat, kuten oheisesta kuviosta voi havaita.

Myös mediaani-iän suuruus riippuu väestön ikärakenteesta - vielä selvemmin kuin aritmeettisen keski-iän. Kuviosta havaitaan, kuinka mediaani-ikä seuraa suurten ikäluokkien vanhenemista. 1950-luvun alussa mediaani-ikä oli selvästi alhaisempi kuin keski-ikä mutta läheni keski-ikää 1990-luvulle tultaessa. Jatkossa niiden ero on hyvin pieni.

Moodissa eniten havaintoja

Kolmas luku, jota käytetään on moodi. Se on jakautuman yleisin arvo. Eli ikään sovellettuna se ikä, jossa on eniten tapauksia. Vuoden 2003 lopulla Suomen väestön ikämoodi oli 55-vuotiaat - sekä miehet että naiset. He olivat syntyneet vuonna 1948 ja heitä oli vielä 86 131.

Näistä keskiluvuista ja niiden laskemisesta löydät enemmän tietoa Tilastokeskuksen verkkokoulun sivulta: http://tilastokeskus.fi/tup/verkkokoulu.

Mauri Nieminen

Päivitetty 25.11.2004

Jaa