Kaikki mielipiteet kunniaan!

Joitakin aikoja sitten silmiini sousi Helsingin Sanomista oheinen kuvio (kuvio 1), jossa esitettiin Itä-Helsingissä tehdyn kyselytutkimuksen tuloksia. Kuvion perusteella minä en kuitenkaan päässyt perille siitä, mitkä kyseisen tutkimuksen tulokset olivat, vaikka minun pitäisi olla asiantuntija - monessakin mielessä. Tarkoittaako esimerkiksi ylin pylväs, että suurin osa vastaajista oli täysin samaa mieltä väittämästä "Esikaupunkialueet tulee säilyttää väljinä ja vihreinä tulevaisuudessa"? Vai tarkoittaako se, että enemmistö vastaajista oli osittain tai täysin samaa mieltä? Ensimmäisen väitteen kohdalla kysymys ei ehkä ole niin hankala, mutta mitä kertovat keskimmäiset pylväät?

Kuvio 1.

Kuviossa esitetään kyselytutkimuksissa usein käytettyä tapaa esittää vastaajille väitteitä, joista vastaajia pyydetään ilmoittamaan, ovatko he väitteen kanssa täysin eri mieltä, osittain eri mieltä, osittain samaa mieltä vai täysin samaa mieltä. Monasti näiden neljän vaihtoehdon lisäksi annetaan neutraali vaihtoehto, esimerkiksi "ei kantaa" tai "ei samaa eikä eri mieltä". Yleensä tällaisen kyselyn vastaukset talletetaan tutkimustiedostoon numeroina esimerkiksi niin, että "täysin samaa mieltä" saa arvon 1, "osittain samaa mieltä" arvon 2 jne. Puhdas arvaukseni on, että esimerkkikuvion taustalla on juuri tällainen tilanne ja että pylväät kuvaavat vastausten keskiarvoa.

Keskiarvon käyttö tällaisessa tilanteessa ei ole kovin havainnollinen. Se ehkä kuvaa mielipiteiden painopistettä mutta jättää mielipiteiden jakauman esittämättä, vaikka se monessa tapauksessa olisi vähintään yhtä oleellinen. Varsinkin asteikon keskipaikkeille asettuvat keskiarvot voivat syntyä hyvinkin erilaisen mielipidejakauman tuloksena. Suurin piirtein samaan keskiarvoon nimittäin päädytään silloin, kun vastaukset ovat pääsääntöisesti neutraaleja ja silloin, kun vastaukset keskittyvät kumpaankin ääripäähän.

Muuan, mielestäni aika hyvä, tapa edellä kuvattujen väittämien esittämiseen on kuviossa 2. Se on periaatteessa sama kuviotyyppi kuin väestöpyramidissakin. Pylväät tosin ovat kaikki saman mittaisia (100 %) ja ne on aseteltu niin, että perusviivan vasemmalla puolella ovat negatiivisesti suhtautuvien osuudet ja oikealla positiivisesti suhteutuvien osuudet. Kuviosta näkee sekä mielipiteiden painopisteen että jakauman. Huomaa, että kahden keskimmäisen pylvään "keskiarvo" olisi suurin piirtein sama, mutta niiden jakaumat ovat varsin erilaiset.

Kuvio 2.

Kuviossa 3 on toinen vaihtoehto. Rakenteellisesti erona on, että pylväitä ei ole keskitetty, vaan kuviossa on vain yksi asteikko, joka kulkee nollasta sataan prosenttiin. Näin tehtynä kuvio ei tuo esiin jakauman painopistettä yhtä selkeästi kuin kuvio 2. Kuvio 3 ei ole tarkalleen sama kuin kuvio 2, sillä siinä on mukana myös "Ei kantaa" -vaihtoehto. Neutraali vaihtoehto tekee tilanteen kuvaamisen jonkin verran mutkikkaammaksi. Kuvio 3 on mielestäni kelvollinen ja varsin helposti toteutettava vaihtoehto. Kolmas vaihtoehto on kuviossa 4. Siinä perusviiva on asetettu neutraalin vaihtoehdon keskelle. Menettely on hieman keinotekoinen, mutta tulos on kyllä havainnollinen. Tosin sen tuottaminen vaatii vähän näpertelyä.

Kuvio 3.

Kuvio 4.

Kuviossa 5 on vielä yksi mahdollinen vaihtoehto. Se poikkeaa kuviosta 4 siinä suhteessa, että siitä on jätetty neutraali "Ei kantaa" -vaihtoehto kokonaan pois. Sen seurauksena pylväät ovat keskenään eri mittaiset. Joissain tilanteissa tällainen ääripäiden korostaminen on perusteltua, mutta se pitää aina tuoda lukijoille selvästi esille.

Kuvio 5.

Vesa Kuusela

Päivitetty 15.12.2003

Lisätietoja:
sähköposti: tietoaika@tilastokeskus.fi