Pääjohtaja Marjo Bruunin puhe Tilastokeskuksen 150-vuotisjuhlassa

Säätytalolla 29.10.2015

Arvoisa ministeri, hyvät kutsuvieraat,

On suuri ilo ja kunnia olla täällä tänään kanssanne, juhlimassa ja juhlistamassa suomalaisen kansallisen tilastolaitoksen 150-vuotista taivalta. Samalla juhlimme sitä, että luotettavaa tietoa tuotetaan, arvostetaan ja käytetään laajasti suomalaisessa yhteiskunnassa.

Tänään on julkistettu tilastotietoa mm. tutkimus- ja kehittämistoiminnasta, aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä ja sähkön ja lämmön tuotannosta viime vuonna.

Kesällä 1866, vuosi tilastoviraston perustamisen jälkeen, kun ensimmäinen kauppatilastokatsaus oli julkaistu, sai sen laatija henkilökohtaista palautetta senaattori J. V. Snellmanilta. Snellman kritisoi sitä, että katsauksessa oli luvattu tutkia syitä tavaraliikenteen muutoksiin. Hän kirjoitti: ”…sen kaltaiset tarkastelut eivät kuulu viralliseen tilastoon…..ja että esityksessä pitäisi ilmoittaa vain numeroita tarpeellisin selityksin vailla kaikenlaisia pohdintoja.”

Edelleen keskustellaan siitä, kuinka paljon tilastojen yhteydessä tulisi tehdä analyysiä ja pohdintoja. Kaivataan selityksiä muutoksille, joita tilastoissa on nähtävissä. Mistä muutokset johtuvat, mitä niiden taustalla on, mitä johtopäätöksiä ja ennusteita, tilastojen perusteella voidaan tehdä.

Rajanveto siitä, mikä on tilastoinnin ja tilastotoimen rooli, ei aina ole helppo. Tilastot osoittavat tapahtuneen kehityksen, mutta ennusteiden laatiminen ja asioiden välisten vaikutusmekanismien analysointi jätetään pääosin tilastojen monien käyttäjätahojen tehtäväksi. Tilastotieto itsessään ei riitä. Tarvitaan osaavia tilastotiedon käyttäjiä, jotka ymmärtävät sekä tilastoituja asioita että tilastojen logiikkaa. Tarvitaan mediaa, joka välittää ja tulkitsee tilastotietoa laajaan käyttöön. Tarvitaan tutkijoita, jotka syventävät analyysiä ja yhdistelevät tietoa.  Tarvitaan päättäjiä, jotka hyödyntävät tilastotietoa tulevaisuuteen suuntaavien ratkaisujen ja päätösten pohjaksi.

Tilastotoimen riippumattomuus ei ole sitä, ettei voida käydä keskustelua tavasta julkistaa tietoja, tai siitä, mistä aiheista tilastoja olisi tarpeellista ja hyödyllistä laatia. Ammatillinen riippumattomuus on sitä, että tilastoja laadittaessa noudatetaan olemassa olevia yhteisesti sovittuja ja vahvistettuja menetelmiä ja toimintatapoja. Tilastolaitoksen johtajalla on vastuu päättää uusista standardeista ja menettelytavoista tarvittaessa. Tämän prosessin horjuttaminen olisi uhka riippumattomuudellemme.

Tilastovirasto perustettiin 1865 aluksi väliaikaisena toimistona, johon palkattiin johtaja, yksi avustaja ja joitakin apulaisia. Johtaja kanslianeuvos Rein valitsi avustajakseen Karl Erik Ferdinand Ignatiuksen, ja lähetti hänet puoleksi vuodeksi Euroopan matkalle tutustumaan muiden maiden tilastotyöhön sekä luomaan yhteistyösuhteita. Kun Ignatiuksesta oli tullut Reinin äkillisen kuoleman jälkeen viraston johtaja, hän osallistui, vielä melko kokemattomana virkamiehenä, kansainvälisen tilastokongressin istuntoon Haagissa. Siellä hän aiheutti hämminkiä venäläisten keskuudessa saapumalla erheellisesti kuninkaan esittelyyn muiden virallisten kansallisten edustajien kanssa. Tapauksen johdosta lähetettiin sähkeitä, sitä käsiteltiin Finlands allmänna tidning -lehdessä ja Ignatius joutui antamaan selvityksiä senaatille, jossa tilanne oli aiheuttanut hämmästystä.

Tänä päivänä Suomen asema kansainvälisillä tilastofoorumeilla on kiistaton ja osaamistamme arvostetaan. Suomi on ollut yksi edelläkävijöistä rekisteripohjaisen tilastotuotannon kehittäjänä, ja meillä luottamus tilastoihin ja tilastotoimeen on vahva. Asiantuntijamme ovat myös haluttuja osaajia ja aikaansaavia tekijöitä kansainvälisissä yhteisprojekteissa ja tilastotoimen kehittämishankkeissa ympäri maailmaa.

Ajankohtainen hallinnollisten rekisterien käyttöönottoa vastaava haaste ja mahdollisuus tilastoinnin kehittämisessä on niin kutsuttu Data Revolution. Tarjolla on eksponentiaalisesti kasvavat määrät eri lähteistä syntyviä sähköisiä tietoaineistoja, big dataa. Kansainvälisesti on menossa useita kehittämishankkeita ja mahdollisuudet tilastoinnille nähdään huikeina, sekä työn tehostamisen, nopeuttamisen että uusien tilastojen muodossa. Toki työtäkin on paljon tehtävänä tietoaineistojen saatavuuden, käytettävyyden, teknologian ja osaamisen suhteen.

Toisaalta tätä dataa on runsaasti tarjolla myös muiden kuin virallisen tilaston tuottajien käyttöön. Virallisten tilastojen rinnalla käyttäjille on tarjolla uusia eri tavoin tuotettuja tietolähteitä ja – kokonaisuuksia, joiden lähtökohdat, luotettavuus ja laatu vaihtelevat.

Erilaisten rekisterien ja uusien aineistolähteiden rinnalla tilastojen luotettavuus riippuu jatkossakin myös siitä, että tiedonantajamme – kansalaiset, yritykset, yhteisöt, kunnat – toimittavat meille tietoja tilastointia varten ja vastaavat kyselyihimme. Tiedonantajien luottamus toimintaamme on mahdollistanut Suomen virallisen tilaston laadun ja jatkuvuuden. Tästä haluan esittää tässä yhteydessä lämpimät kiitokset kaikille meille tietoa toimittaville.

Jo paljon ennen suomalaisen tilastoviraston perustamista oli Suomenkin alueella kerätty tietoja väestöstä. Ruotsin kuningas Fredrik I päätti helmikuussa 1748 taulukkolomakkeiden painamisesta ja tietojen keräämisestä niiden avulla ”kansan lukuisuudesta koko Valtakunnassa ynnä muusta”. Ensimmäiset vuoden 1749 valtakunnalliset taulut saatiin valmiiksi vihdoin vuonna 1755 ja ne lähetettiin kuninkaalle, valtioneuvostolle ja salaiselle valiokunnalle. Niiden sisältöä varjeltiin tärkeänä valtakunnan salaisuutena.

Tänä päivänä avoin tiedonvälitys, tiedon saatavuus, mahdollisuus nähdä tiedon ja päätösten taakse – miten tieto on syntynyt, mihin tietoon päätökset perustuvat – ovat olennainen osa demokratiaa. Kuten Olavi E. Niitamo, Tilastokeskuksen entinen pääjohtaja, on todennut: Tieto on valtaa, tilastotieto on kansanvaltaa.

Vuonna 2011 hyväksytyt Euroopan tilastojärjestelmän käytännesäännöt määrittelevät tietojen julkistamisesta seuraavaa:

  • Tilastojen julkistamispäivät ja -ajat ilmoitetaan ennalta.
  • Julkistetut tilastot ovat yhtäläisesti ja samanaikaisesti kaikkien käytössä.

Huomenna jännitetäänkin neljää julkistettavaa tilastokokonaisuutta: suuryritysten tämän vuoden syyskuun liikevaihtoennakkoa, väestöennustetta, vuoden 2014 ulkomaisia suoria sijoituksia ja vuoden 2013 kasvihuonekaasujen tarkistettuja tietoja.

Hyvät juhlavieraat

Toivotan teille iloista ja tilastorikasta Suomen tilastoviraston 150-vuotisjuhlaseminaaria.

Muistutuksena vielä:

Luota tietoon – tartu tilastoon.