13.6.2002

Lisätietoja: Hilkka Kousa (09) 1734 3568, oppilaitostilastot.tilastokeskus@tilastokeskus.fi;
Opetushallitus, Pirkko Virtanen (09) 7747 7225; opetusministeriö, Touko Hilasvuori (09) 1607 7413
Vastaava tilastojohtaja: Riitta Harala

Joka viides poika ja joka kymmenes tyttö osa-aikaisessa erityisopetuksessa

Syyslukukauden alussa vuonna 2001 joka viides poika ja joka kymmenes tyttö sai peruskoulussa osa-aikaista erityisopetusta. Kaikkiaan heitä oli 95 400 eli 16 prosenttia oppilaista. Osa-aikaista erityisopetusta annetaan oppilaalle, jolla on lieviä oppimis- tai sopeutumisvaikeuksia. Tällainen erityisopetus annetaan yleisopetuksen yhteydessä. Yleisin syy osa-aikaiseen erityisopetukseen oli luku- ja kirjoitushäiriö, joka oli ensisijaisena syynä runsaalla 7 prosentilla oppilaista. Toiseksi yleisin syy oli puhehäiriö, lähes 4 prosentilla oppilaista. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen peruskoulujen erityisopetustilastoon, joka laadittiin nyt ensimmäisen kerran 1.1.1999 voimaan tulleiden koululakien jälkeen.

Osa-aikaisessa erityisopetuksessa oli eniten peruskoulun alkuvaiheen oppilaita. Heistä joka neljäs sai osa-aikaista erityisopetusta, johon useimmiten oli ensisijaisena syynä luku- ja kirjoitushäiriö tai puhehäiriö. Peruskoulun viimeisillä luokilla lähes joka kymmenes sai osa-aikaista erityisopetusta. Tuolloin ensisijaisena syynä oli useimmiten vieraan kielen tai matematiikan oppimisen vaikeudet.

Osa-aikaista erityisopetusta saaneiden osuus oppilasmäärästä vaihteli eri maakunnissa. Osuus oli alhaisin Kymenlaaksossa, jossa 12 prosenttia peruskoululaisista sai osa-aikaista erityisopetusta, ja korkein Varsinais-Suomessa, jossa vastaava osuus oli 19 prosenttia. Kaikissa maakunnissa poikia oli osa-aikaisessa erityisopetuksessa selvästi tyttöjä enemmän.

Osa-aikaiset erityisoppilaat ensisijaisen syyn ja vuosiluokan mukaan syyslukukauden alussa 2001



Peruskoululaisista 5,2 prosenttia erityisoppilaita

Syyslukukaudella 2001 oli 30 800 oppilasta eli 5,2 prosenttia peruskoululaisista otettu tai siirretty erityisopetukseen yhdessä tai useammassa oppiaineessa. Pojista 7 ja tytöistä 3 prosenttia oli erityisoppilaita. Oppilas otetaan tai siirretään erityisopetukseen, jos hänelle ei esimerkiksi vammaisuuden, sairauden, kehityksen viivästymisen tai tunne-elämän häiriön vuoksi voida muuten antaa opetusta.

Kolmannes erityisoppilaista sai opetuksen joko kokonaan tai osittain muun opetuksen yhteydessä ja kaksi kolmannesta erityisluokassa tai erityisryhmässä. Erityisopetusta muun opetuksen yhteydessä saaneiden osuus vaihteli eri maakunnissa 12 ja 55 prosentin välillä. Vähiten erityisopetusta yleisopetuksen yhteydessä saaneita oli Kymenlaaksossa ja eniten Pohjanmaalla.

32 prosenttia erityisoppilaista opiskeli yleisopetuksen opetussuunnitelman mukaisesti, 23 prosenttia siten, että osa oppimääristä oli mukautettu, ja 45 prosenttia siten, että kaikki oppimäärät oli mukautettu.

Kehitysviivästymä oli joka kolmannen erityisoppilaan otto- tai siirtopäätöksen peruste. Toiseksi eniten perusteena oli käytetty vaikeaa kehitysvammaa, joka oli 14 prosentilla erityisoppilaista.

Erityisopetukseen otetut tai siirretyt otto- tai siirtopäätöksen perusteen mukaan 2001, %

Lähteet: Peruskoulutilastoaineisto 2001. Tilastokeskus
Erityisopetustiedot julkaistaan tämän vuoden lopussa Tilastokeskuksen Oppilaitostilastot-julkaisussa. Peruskoulujen vuoden 2001 oppilasmäärä ja erityisopetukseen otetut ja siirretyt on julkaistu vuosiluokittain ja kunnittain Internetissä osoitteessa
http://www.tilastokeskus.fi/tk/he/perusk.html