11.7.2002

Lisätietoja: Olli Savela (09) 1734 3316, Raimo Nurminen (09) 1734 3367, Aili Simpanen (09) 1734 3338, skt.95@tilastokeskus.fi
Vastaava tilastojohtaja: Markku Suur-Kujala

Bruttokansantuote kasvoi viime vuonna 0,7 prosenttia

Bruttokansantuotteen määrä kasvoi viime vuonna 0,7 prosenttia Tilastokeskuksen tarkistettujen ennakkotietojen mukaan. Kasvu on sama kuin Tilastokeskuksen arvio helmikuussa. Talouden kasvu miltei pysähtyi seitsemän nopean kasvun vuoden jälkeen. Vuonna 2000 bruttokansantuote kasvoi 6,1 prosenttia, kun kasvuksi oli aiemmin arvioitu 5,6 prosenttia.

Bruttokansantuote oli viime vuonna 136 miljardia euroa ja kansantulo oli henkeä kohti 21 700 euroa. Palkansaajakorvausten osuus kansantulosta nousi edellisestä vuodesta runsaan prosenttiyksikön, 58,7 prosenttiin. Omaisuus- ja yrittäjätulojen osuus kansantulosta aleni prosenttiyksikön, 27,2 prosenttiin.

Pitkään jatkunut työn tuottavuuden kasvu pysähtyi viime vuonna, koska tuotanto kasvoi suunnilleen saman verran kuin tehtyjen työtuntien määrä.

Kasvu kotimaisen kysynnän varassa

Talouden kasvu oli viime vuonna kotimaisen kysynnän varassa. Vuosia jatkunut viennin kasvu pysähtyi, kun sen määrä väheni 2 prosenttia. Tuonnin määrä pysyi edellisen vuoden tasolla.

Yksityiset kulutusmenot lisääntyivät viime vuonna runsaan prosentin. Hidas kasvu oli seurausta autokaupan selvästä supistumisesta. Huomattavaa kasvua oli sen sijaan muun muassa tietoliikenne- ja terveydenhuoltomenoissa sekä alkoholin, vaatteiden ja jalkineiden hankinnoissa. Julkiset kulutusmenot nousivat 2 prosenttia. Valtion kulutusmenot vähenivät toista vuotta peräkkäin, mutta kuntayhteisöjen kulutusmenot kasvoivat lähes 4 prosenttia.

Investoinnit lisääntyivät 4 prosenttia. Kone- ja kalustoinvestointien määrä kasvoi runsaat 14 prosenttia, asuinrakennusinvestoinnit sen sijaan vähenivät vajaat 11 prosenttia. Muita taloja rakennettiin yli 5 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin.

Palvelualoilla kasvua

Palvelualojen tuotanto lisääntyi viime vuonna 2,1 prosenttia. Eniten kasvoi teleliikenne, 10 prosenttia. Liike-elämän palvelut lisääntyivät 7,6 prosenttia, erityisesti tietojenkäsittelypalvelut kasvoivat. Kauppa kasvoi 3 prosenttia ja julkinen toiminta 2 prosenttia. Sen sijaan kuljetukset vähenivät 2 prosenttia. Rahoitus- ja vakuutustoiminnan arvonlisäys aleni yli 11 prosenttia.

Jalostustoimialojen tuotanto väheni 0,7 prosenttia. Tehdasteollisuuden tuotanto pieneni puolisen prosenttia. Aiemmin nopeasti kasvaneen sähköteknisen teollisuuden tuotanto nousi vain puolitoista prosenttia. Puu- ja paperiteollisuuden tuotanto väheni 7 prosenttia. Energiahuollon tuotanto sen sijaan kasvoi 6 prosenttia. Rakentaminen pieneni 4 prosenttia.

Alkutuotanto väheni 3,5 prosenttia. Maatalouden sato oli normaali eikä yltänyt edellisen vuoden erittäin hyvälle tasolle. Metsien hakkuita vähensi metsäteollisuuden supistunut puun kysyntä.

Yritysten toimintaylijäämä aleni kaksi prosenttia

Yritysten tulokset heikkenivät hieman edellisen vuoden ennätystasosta. Yritysten toimintaylijäämä aleni viime vuonna 2 prosenttia ja oli 22 miljardia euroa. Liikekirjanpidossa toimintaylijäämän käsitettä vastaa karkeasti liikevoitto. Yritysten kiinteät investoinnit kasvoivat viime vuonna 14 prosenttia ja olivat yli 15 miljardia euroa.

Rahoituslaitosten saama korkokate aleni edellisestä vuodesta 2,6 prosenttia. Myös pankkien muut tuotot vähenivät 6 prosenttia.

Kotitalouksien reaalitulot kasvoivat 3,6 prosenttia

Kotitalouksien käytettävissä oleva tulo kasvoi viime vuonna nimellisesti 6,6 prosenttia ja reaalisesti 3,6 prosenttia. Tuloihin ei kansantalouden tilinpidossa lueta luovutusvoittoja eikä työsuhdeoptioita, mutta niistä maksetut verot sisältyvät veroihin. Optiotuloja arvioidaan kertyneen viime vuonna puoli miljardia euroa, kun niitä edellisenä vuonna kertyi miljardi euroa.

Palkkatulot kasvoivat yli 6 prosenttia, mikä johtui lähinnä ansiotason kohoamisesta sekä osittain myös työllisyyden parantumisesta. Kotitalouksien yrittäjätulo oli edellisen vuoden suuruinen, mutta osinkotulot kasvoivat viidenneksen. Kotitalouksien saamat sosiaalietuudet kasvoivat 5 prosenttia. Eläkesumma kasvoi yli 8 prosenttia.

Kotitalouksien kulutusmenot kasvoivat nimellisesti 3,9 prosenttia eli vähemmän kuin käytettävissä oleva tulo. Säästämisaste eli säästön suhde käytettävissä olevaan tuloon nousi 2,4 prosenttiin, kun se edellisenä vuonna oli vain 0,3 prosenttia.

Kotitalouksien velkaantumisaste kasvoi edelleen hieman ja oli 64,6 prosenttia. Velkaantumisaste on vuoden lopun luottokannan suhde vuoden käytettävissä olevaan tuloon.

Julkisyhteisöjen ylijäämä 4,9 prosenttia bruttokansantuotteesta

Julkisyhteisöjen rahoitusasema oli viime vuonna lähes 7 miljardia euroa ylijäämäinen eli 4,9 prosenttia bruttokansantuotteesta, kun ylijäämä edellisenä vuonna oli jopa 7 prosenttia.

Valtiontalous oli viime vuonna ylijäämäinen toista vuotta peräkkäin, ylijäämä oli lähes 3 miljardia euroa. Kuntien ja kuntayhtymien rahoitusasema sen sijaan muuttui puoli miljardia euroa alijäämäiseksi, kun se edellisenä vuonna oli ylijäämäinen. Työeläkelaitosten ylijäämä oli yli 4 miljardia euroa.

Verotulot jäivät viime vuonna 2,4 prosenttia alhaisemmiksi kuin edellisenä vuonna, jolloin verotulot olivat ennätysmäisen suuret. Yhteisöveron tuotto aleni 23 prosenttia, mutta kotitaloudet maksoivat välittömiä veroja 2,4 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Valtion tulovero aleni 8 prosenttia, mutta kunnallisvero kasvoi 11 prosenttia. Välillisiä veroja maksettiin 1,5 prosenttia enemmän kuin vuonna 2000.

Veroaste eli verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen suhde bruttokansantuotteeseen aleni viime vuonna 45,9 prosenttiin. Edellisenä vuonna veroaste oli 46,8 prosenttia.

Sen sijaan julkisten menojen suhde bruttokansantuotteeseen kohosi hieman ja oli 49,1 prosenttia. Edellisenä vuonna osuus oli 48,7 prosenttia. Valtion kulutusmenot kasvoivat nimellisesti 2 prosenttia, mutta kuntayhteisöjen yli 7 prosenttia.

Lähde: Kansantalouden tilinpito 2000-2001. Tilastokeskus