Tieto- ja viestintätekniikka laajassa käytössä Pohjoismaissa

Pohjoismaissa noin 60 prosentilla 16-74-vuotiaista oli mahdollisuus käyttää Internetiä kotoa käsin vuonna 2002. Useimmin kotikäyttömahdollisuuksia oli islantilaisilla, hieman yli 70 prosentilla, ja toiseksi eniten ruotsalaisilla, lähes 70 prosentilla väestöstä. Suomessa mahdollisuus käyttää Internetiä kotona oli Pohjoismaiden alhaisin, 53 prosentilla kansalaisista. Tiedot käyvät ilmi Pohjoismaiden ministerineuvoston ja pohjoismaisten tilastovirastojen julkaisusta Nordic Information Society Statistics 2002.

Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa 65-70 prosenttia 16-74-vuotiaista käytti vähintään kerran viikossa tietokonetta alkuvuonna 2002. Säännöllisiä Internetissä kävijöitä oli eniten Islannissa, jossa sitä käytti viikoittain 70 prosenttia 16-74-vuotiaista. Seuraavaksi aktiivisin on Ruotsi, jossa Internetin viikoittaisia käyttäjiä oli 63 prosentin osuus. Tanskassa ja Suomessa Internetissä kävijöitä oli vähemmän, 56 ja 52 prosenttia kansalaisista.

Tietokoneen ja Internetin kotikäyttömahdollisuus Pohjoismaissa,
osuus 16-74-vuotiaista.

Miesten ja naisten välillä ei ole tieto- ja viestintätekniikan käytössä olennaisia eroja, vaikka miehet ovatkin hieman aktiivisempia Internetin käyttäjiä. Sen sijaan korkeampi koulutus lisää tietotekniikan käyttämistä. Kaikkein selvin erottava tekijä on kuitenkin ikä, sillä 60-74-vuotiaista selvä enemmistö ei käytä tietokonetta tai Internetiä. Kaikkiaan Pohjoismaat ovat tieto- ja viestintätekniikan käytössä maailman kärkijoukossa.

Pohjoismaissa Internet oli käytössä yli 90 prosentilla yli 10 hengen yrityksistä. Kotisivujen yleisyys vaihteli maittain 55 ja 78 prosentin välillä, ja laajakaistayhteyksiä oli 34 prosentista 65 prosenttiin yrityksistä. Norjalaisissa yrityksissä käytettiin hieman vähemmän tietotekniikkaa kuin muissa Pohjoismaissa. Toisin kuin tietotekniikan käyttö yleensä, yritysten Internet-kauppa ei vielä ole kovin laajaa. Vain noin 10 prosenttia pohjoismaisista, yli 10 työntekijän yrityksistä harjoitti vähintään prosentin osuudella liikevaihdostaan Internet-kauppaa. Tästä poikkesi Islanti, jossa kyseisten yritysten osuus oli 16 prosenttia.

Informaatiosektori merkittävin Suomessa ja Ruotsissa

Informaatiosektorin tavara- ja palvelutuotanto työllisti Pohjoismaissa noin 510 000 henkilöä vuonna 2000, mikä oli lähes 9 prosenttia yksityisen sektorin työvoimasta. Suomessa varsinkin teollisuudessa informaatiosektorilla on merkittävä asema, vuonna 2000 teollisuuden liikevaihdosta neljännes muodostui sen toimialojen tuotannosta. 1990-luvun jälkipuoliskon voimakas kasvu kuitenkin hidastui vuonna 2000, etenkin tavaratuotannossa.

Vieläkin selvemmin informaatiosektorin suhdannemuutos käy ilmi vuoden 2001 tietoteknisten tuotteiden ulkomaankauppatiedoista. Ruotsissa näiden tuotteiden osuus viennistä laski 20 prosentista 13 prosenttiin ja Suomessa 25 prosentista 22 prosenttiin. Sen sijaan vastaavia muutoksia ei tapahtunut muissa Pohjoismaissa, joissa tietoteknisten tuotteiden viennin osuus oli selvästi pienempi. Tanskassa osuus oli
8-10 prosenttia, Norjassa 3-4 prosenttia ja Islannissa vain noin 0,1 prosenttia.

Lähde: Nordic Information Society Statistics 2002. Nordic Council of Ministers, Statistics Denmark, Statistics Finland, Statistics Iceland, Statistics Norway, Statistics Sweden
Julkaisu osoitteessa http://tilastokeskus.fi/tk/yr/tietoyhteiskunta/index.html .

Jaa