14.2.1997
Inflaatio 0,6 prosenttia tammikuussa
Kuluttajahinnat nousivat viime vuoden tammikuusta tämän vuoden tammikuuhun 0,6 prosenttia. Joulukuusta tammikuuhun kuluttajahintaindeksin pisteluku laski 0,1prosenttia. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen kuluttajahintaindeksistä. Kuluttajahintaindeksin laskentamenetelmään tammikuussa tehty muutos alensi vuosi- ja kuukausimuutosta 0,1 prosenttiyksikköä.
Kuluttajahintaindeksin (1990=100) vuosimuutos 1990 - 1997 (%)
Kuluttajahintaindeksin pääryhmistä vuoden aikana kallistui eniten terveyden- ja sairaudenhoito, 1,8 prosenttia. Lähes samaan hinnannousuun ylsivät koulutus ja virkistys sekä juomat ja tupakka. Vaatteiden ja jalkineiden hinnat laskivat.
Hyödykekohtaiset suuretkaan hintojen muutokset eivät välttämättä vaikuta kokonaishintatasoon kovin paljon. Merkittävin hintatasoa nostava tekijä oli asuntojen hintojen yli 12 prosentin nousu. Suurin inflaatiota vähentävä tekijä oli korkojen lasku. Asuntojen hinnat lisäsivät inflaatiota 0,4 prosenttiyksikköä ja korot laskivat sitä 0,6 prosenttiyksikköä. Myös polttoaineiden hinnat pyrkivät nostamaan kuluttajahintaindeksin pistelukua, käytettyjen henkilöautojen hinnat taas vaikuttivat vastakkaiseen suuntaan.
Joulukuusta tammikuuhun vaatetuksen ja jalkineiden hinnat laskivat alennusmyyntien ansiosta 7,6 prosenttia. Eniten nousivat juomien ja tupakan hinnat, 1,2 prosenttia. Keski- ja Etelä- Euroopan kylmät säät nostivat vihannesten hintoja. Yleistä hintatasoa pyrki kuitenkin nostamaan eniten asuntojen ja kevyen polttoöljyn kallistuminen.
Kuluttajahintaindeksiä varten kerätään yli 40 000 hintaa noin 2 000 liikkeestä aina kuukauden puolivälissä. Sen lisäksi kerätään noin 600 hintatietoa keskitetysti. Sekä elinkustannusindeksi, yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi että pohjainflaatioindikaattori pohjautuvat kuluttajahintaindeksin tiedonkeruuseen.
Yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi
Tammikuusta 1997 alkaen Euroopan unionin jäsenvaltioissa, Norjassa ja Islannissa aletaan laskea yhdenmukaistettua kuluttajahintaindeksiä (YKHI 1996=100). Uusi indeksi korvaa aiemman ns. väliaikaisen yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin.
Yhdenmukaistetut kuluttajahintaindeksit perustuvat yhteisesti sovittuun hyödykkeiden luokitteluun ja indeksin laskentamenetelmään. Suomessa YKHI kattaa noin 83 prosenttia siitä yksityisestä kulutuksesta, jonka hintakehitystä mitataan kansallisella kuluttajahintaindeksillä.
Indeksien yhdenmukaistamisen yhteydessä Suomessa on muutettu myös kansallisen kuluttajahintaindeksin laskentatapaa. Vuoden 1996 alussa siirryttiin geometristen keskiarvojen käyttämiseen tarkimman tason hintasuhteiden laskennassa. Tammikuussa 1997 muutettiin puuttuvien hintatietojen käsittelyä. Hintatieto voi puuttua siksi, että hyödykettä, jonka hintaa indeksissä seurataan, ei ole hintatietojen keruuajankohtana myynnissä. Aiemmin laskennassa käytettiin edellisen kuukauden hintaa. Uudessa menetelmässä tällainen puuttuva hyödyke ja sen hintatieto jätetään laskennan ulkopuolelle. Menetelmämuutos alensi inflaatiota tammikuussa 0,1 prosenttiyksikköä.
EU:n komissio julkistaa eri maiden yhdenmukaistettujen kuluttajahintaindeksien pisteluvut 7.3.1997.
Lähde: Kuluttajahintaindeksi, tammikuu 1997
Lisätietoja: Arja Kinnunen (09) 1734 3479,
Juhani Pekkarinen (09) 1734 3476
Lisätietoja saa myös indeksipuhelimesta 0100-1734 (5,80
mk/min+ppm)