16.11.1999
Lisätietoja: Mikko Mankki (09) 1734 3460, Seppo
Kouvonen (09) 1734 3452
Vastaava tilastojohtaja: Jarmo Hyrkkö
Työtunnin kustannus nousi 8,8 prosenttia vuosina 1995-98
Tehdyn työtunnin kustannus oli yksityisellä alalla vuonna 1998 keskimäärin 8,8 prosenttia korkeampi kuin vuonna 1995. Teollisuudessa kustannukset nousivat hieman nopeammin kuin yksityisillä palvelualoilla keskimäärin. Noin 60 prosenttia kustannusten bruttonoususta perustui sopimuskorotuksiin. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen työvoimakustannusindeksistä.
Keskimääräisten tuntikustannusten kasvu nopeutui tarkasteluajanjakson eli vuosien 1995-98 kuluessa. Vuonna 1996 kustannukset kohosivat edellisvuodesta 2 prosenttia, mutta vuonna 1998 jo yli 4 prosenttia. Vuonna 1996 työtunnin kustannuksen nousua hidastivat palkansaajan keskimääräisen työpanoksen kasvu sekä sosiaalikustannustariffien lasku.
Säännöllisen työajan keskiansiot nousivat vuonna 1998 noin 4 prosenttia edellisvuodesta. Palkansaajien keskimääräinen tehty työaika ja sosiaalikustannustariffit säilyivät edellisen vuoden tasolla. Niinpä työtunnin kustannuksen todellinen nousu vuodesta 1997 vuoteen 1998 vastasi keskiansioiden muutosta. Tämän vuoden alkupuoliskolla työvoimakustannusten kasvu on jonkin verran hidastunut. Tehty työtunti maksoi kuluvan vuoden toisella neljänneksellä runsaat 3 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin.
Kokoaikaisen palkansaajan tekemä työtunti maksoi yksityisen alan työnantajalle vuonna 1998 noin 121 markkaa. Tästä sosiaalikustannusten osuus oli 24,30 markkaa. Teollisuudessa tehty työtunti maksoi suunnilleen yhtä paljon kuin koko yksityisellä alalla keskimäärin.
Suomen työvoimakustannusten nousuvauhti lähestynyt EU:n keskiarvoa
Tehdyn työtunnin kustannus on noussut Suomessa vuoden 1997 jälkeen nopeammin kuin Euroopan unionin maissa keskimäärin. Vuoden 1998 loppupuolelta lähtien Suomen kustannusnousu on kuitenkin lähestynyt EU:n keskiarvoa.
EU-maista kustannukset ovat viime aikoina kohonneet nopeimmin Irlannissa, Britanniassa ja Tanskassa. Keskimääräinen kustannuskehitys on ollut yhteisvaluutta-alueella hieman hitaampaa kuin koko EU:ssa.
Tiedot perustuvat Tilastokeskuksessa kehitettyyn neljännesvuosittaiseen työvoimakustannusindeksiin. Kansainväliset vertailutiedot ovat Eurostatin tilastoista. Luvut ovat ennakkotietoja, joten ne voivat vielä tarkentua. Laskentamenetelmät ja indeksin peittävyys vaihtelevat eri maissa.
Lähde: Työtunnin kustannus 1995-1998. Tilastokeskus