Työvoima ikääntyy

Sivun alkuun

Eniten työllistävillä toimialoilla eniten ikääntyneitä

Työllisyyden ikäryhmittäinen tarkastelu paljastaa eroja toimialojen välillä (kuvio 4). Suomessa päätoimialoista merkittävin työllistäjä on julkiset ja muut palvelut. Vuonna 2006 yksin tämä toimiala työllisti 801 000 henkilöä eli joka kolmas työllinen Suomessa ansaitsi elantonsa tällä toimialalla. Julkisissa ja muissa palveluissa valtaosa työllisistä on melko iäkkäitä, sillä lähes puolet toimialan työllisistä oli 45-vuotiaita tai sitä vanhempia.

Kuvio 4. Työlliset ikäryhmittäin ja toimialoittain vuonna 2006.

Lähde: Työvoimatutkimus, Tilastokeskus

Toiseksi merkittävin työllistäjä maassamme on teollisuus. Vuonna 2006 teollisuudessa työskenteli 465 000 henkilöä eli noin 19 prosenttia maamme koko työllisyydestä. Myös koko teollisuudessa työlliset ovat suhteellisen iäkkäitä; reilut 41 prosenttia alan työllisistä koostuu vähintään 45-vuotiaista. Rakennemuutoksen toimialana myös maa- ja metsätalouden työlliset ovat keskimääräistä iäkkäämpiä.

Sitä vastoin kotimarkkinoiden yksityisissä palveluissa työskentelee paljon nuoria. Kaupan-, majoituksen- ja ravintola-alan kaikista noin 381 000 työllisestä suurin osa eli 67 prosenttia oli alle 45-vuotiaita vuonna 2006. Tällä toimialalla on runsaasti myös aivan nuorimpia työntekijöitä, sillä joka viides toimialalla työskentelevä oli alle 25-vuotias. Myös liike-elämän palvelut edustavat toimialaa, jossa on melko runsaasti nuoria. Nuoret työntekijät ovatkin perin tuttu näky kotimarkkinoiden yksityisissä palveluissa.

Kansantalouden koko työpanosta ja työllisten ikärakennetta ajatellen kiinnittyy huomio väistämättä julkisiin ja muihin palveluihin. Toimialan tärkeyttä voidaan perustella myös siksi, että se sisältää julkiset hyvinvointipalvelut. Julkiset hyvinvointipalvelut ovat pääosin kunnallisia koulutus-, terveys-, sosiaalipalveluita, kuten koulut, terveyskeskukset, vanhainkodit ja lasten päivähoidon palvelut. Seuraavaksi katsotaan tämän palvelutoimialan ikärakennetta tarkemmin työnantajatyypin mukaan (kuvio 5).

Kuvio 5. Julkisten ja muiden palveluiden työlliset ikäryhmittäin ja työnantajatyypin mukaan vuonna 2006; kunta tai kuntaliitto, yksityinen ja valtio.

Lähde: Työvoimatutkimus, Tilastokeskus

Määrällisesti kunta on suurin palvelualan työnantaja. Vuonna 2006 julkisten ja muiden palveluiden työllisistä oli kunta-työnantajan palveluksessa 450 000 henkilöä eli noin 56 prosenttia koko toimialan työllisistä. Koko maan työllisistä lähes joka viides tekee töitä kunnallisissa palveluissa.

Kunta-työnantajan palveluksessa työskentelevien ikärakenne poikkeaa merkittävästi yksityisen sektorin ja valtion palveluksessa olevien ikärakenteesta. Kunnallisissa palveluissa noin 53 prosenttia eli yli puolet oli 45-vuotiaita ja sitä vanhempia. Vähintään 50 vuotta täyttäneitä oli vajaa 37 prosenttia. Yli 54-vuotiaita oli 89 000 eli noin 20 prosenttia kunnallisten palveluiden kaikista työllisistä.

Suomessa eniten työllistävien toimialojen eli julkisten ja muiden palveluiden sekä koko teollisuuden työntekijät ovat varsin ikääntyneitä. Varsinkin kunnallisissa hyvinvointipalveluissa henkilöstö on keskimääräistä varttuneempaa, ja heitä alkaakin siirtyä 2010-luvulla runsain joukoin eläkkeelle. Hyvinvointipalveluiden tuottamisen kannalta tämä voi olla ongelma, sillä itse palveluiden kysyntä tuskin vähenee jatkossa.

Sivun alkuun

Kohti uutta työllisyyden rakennemuutosta 2010-luvulla?

Kansantalouden kannalta tärkeänä työllistäjänä palveluiden roolia voi 2000-luvun Suomessa verrata teollisuuden tai maa- ja metsätalouden rooliin vuosikymmeniä sitten. Erityisesti kunnallisten palveluiden piirissä työskentelevien määrä on suuri. Monilla paikkakunnilla kunta onkin suurin työnantaja. Esimerkiksi Espoossa, joka on kuulu korkean teknologian työpaikoistaan, Espoon kaupunki on silti suurin yksittäinen työnantaja yli 13 000 työpaikallaan.

Tarkastellaan työllisyyden ikärakennetta rakennemuutoksen näkökulmasta. Kuvioon 6 on tarkoituksellisesti valittu kaksi toimialaa, jotka talouden rakennemuutoksen kannalta poikkeavat mahdollisimman paljon toisistaan. Maa- ja metsätalous edustaa historiallista Suomea ja toimialaa, jonka merkitys työllistäjänä on vähentynyt aina 1960-luvulta lähtien. Uutta kasvavaa toimintaa ja teknologista kehitystä edustaa informaatiosektorin tavara- ja palvelutuotanto (nk. ICT-sektori), jonka merkitys työllisyydessä on kasvanut voimakkaasti 1990-luvulta lähtien3.

Kuvio 6. Työlliset ikäryhmittäin ICT-sektorilla sekä maa- ja metsätaloudessa vuonna 2006.

Lähde: Työvoimatutkimus, Tilastokeskus

Kun vuonna 2006 työllisiä oli koko maassa 2 444 000, ICT-sektorin osuus oli tästä 136 000 eli noin 5,6 prosenttia koko työllisyydestä. Samana vuonna maa- ja metsätaloudessa työskenteli 114 000 eli 4,7 prosenttia koko maan työllisyydestä. Voimakkaasta rakennemuutoksesta kertoo, että vajaassa 20 vuodessa on maa- ja metsätalouden työllisten määrä vähentynyt puolella, ja että 10 vuodessa on ICT-sektorin työllisten määrä kasvanut lähes 70 prosenttia.

Kuten odottaa sopii, talouden rakennemuutos näkyy myös toimialojen ikärakenteessa. Maa- ja metsätaloudessa työlliset ovat ikääntyneitä, ja toimialan työllisyyden väheneminen tulee jatkumaan eläkkeelle siirtymisen myötä. Sitä vastoin ICT-sektori on onnistunut houkuttelemaan töihin paljon nuoria. Noin 57 prosenttia alan työllisistä oli alle 40-vuotiaita vuonna 2006.

Mahdollisesta tulevasta rakennemuutoksesta kertoo kunnallisten palveluiden ja ICT-sektorin työllisten ikärakenteen vertailu (kuvio 7). Hyvinvointipalveluja tuottavan merkittävän työllistäjän työntekijät ovat Suomessa myös merkittävän ikääntyneitä. Ero suhteellisessa ikärakenteessa on selvä kun kunnallisia palveluita verrataan koko maan keskiarvoon ja erittäin suuri kun sitä verrataan ICT-sektoriin.

Kuvio 7. Työllisten ikärakenne ICT-sektorilla, kunnallisissa palveluissa ja kaikilla toimialoilla vuonna 2006, prosenttia.

Lähde: Työvoimatutkimus, Tilastokeskus

Kuvioiden 5 ja 7 ikärakenne herättää tärkeitä ja hieman hämmentäviäkin kysymyksiä. Miten kunnallisten palveluiden tarjonta toteutuu jatkossa? Löytyykö ratkaisu palveluiden tuottamiseen yksityistämisen ja ulkoistamisen kautta? Kokevatko nuoret ylipäätänsä työskentelyn esimerkiksi terveydenhoidon parissa tarpeeksi mielekkäänä?

Kysyntää palveluille joka tapauksessa on. Terveydenhoidon ja lasten päivähoidon palvelujen saatavuuteen on maassamme totuttu viimeisten vuosikymmenien aikana. Kunnallista ja laajasti koko maahan levittäytynyttä koululaitosta pidetään itsestään selvyytenä. Väestön ikääntyminen ja vanhusten määrän kasvu korostavat jatkossa entisestään hoitopalveluiden tarjonnan toimivuutta.

Nämä palvelut myös pitävät sisällään toimintoja, joita ei voi korvata teknologisella kehityksellä. On äärimmäisen vaikea kuvitella käytännön työelämän tilannetta, jossa terveyden-, lasten- ja vanhustenhoidon sekä koulutuksen henkilöstöä voitaisiin korvata roboteilla. Nykymaailman globalisoituvilla työmarkkinoilla ICT-sektori voi pyrkiä tehostamaan toimintojaan teknologian turvin tai vaikkapa siirtää koko tuotantonsa ulkomaille. Sen sijaan hyvinvointipalveluiden tuottamisen paikka ja niiden kysyntä on - ja myös pysyy - kotimaassa.

_______

1 Suurilla ikäluokilla ymmärretään vuosina 1945-1950 syntyneitä. Lapsia syntyi noina vuosina seuraavasti: (1945) 95 758, (1946) 106 075, (1947) 108 168, (1948) 107 759, (1949) 103 515 ja (1950) 98 065. Vuosina 1990-2005 lasten syntyvyys oli keskimäärin noin 57 000 - 66 000 lasta vuotta kohden.
2 Virta-ominaisuuksien puuttumisen vuoksi ei työvoimatutkimuksessa voida seurata henkilöiden työmarkkina-asemassa tapahtuvia muutoksia. Työvoimatutkimuksen tulkinta perustuu siten vain keskiarvojen vuosimuutoksiin.
3 Tässä tarkastelussa ICT-sektoriin luetaan työvoimatutkimuksesta toimialat Konttori- ja tietokoneiden valmistus, Muu sähkökoneiden ja -laitteiden valmistus, Radio-, TV- ja tietoliikennevälineiden valmistus, Lääkintäkojeiden, kellojen jne. valmistus, Teleliikenne ja Tietojenkäsittelypalvelut. ICT-sektorin määrittelystä ks. OECD (2002) ja Tilastokeskus (2003).

Lähteet:

OECD(2002): Measuring the Information Economy 2002, Paris.
Työministeriö (2007): Työvoima 2025, Täystyöllisyys, korkea tuottavuus ja hyvät työpaikat hyvinvoinnin perustana työikäisen väestön vähentyessä, Työpoliittinen tutkimus 325.
Tilastokeskus (2003): Tiedolla tietoyhteiskuntaan IV.
Valtioneuvoston kanslia (2007): Rekrytointiongelmat, työvoiman tarjonta ja liikkuvuus, Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 5/2007.

Hyvinvointikatsauksen artikkeleita ja muita kirjoituksia saa siteerata lähde mainiten. Kokonaisen kirjoituksen lainaamiseen tulee saada kirjoittajan lupa. Kirjoittajat kirjoittavat omissa eivätkä Tilastokeskuksen nimissä.

Päivitetty 11.10.2007