Tilastokeskuksen työvoimatutkimus ja työolotutkimus osoittavat:
Ikääntyvien työpanos on vahvassa kasvussa

  1. Ikääntyneiden työllisyys kasvanut EU-maista eniten
  2. Halukkuus jatkaa työssä 63 ikävuoden jälkeen yleistynyt
  3. Ketkä haluavat jatkaa työskentelyä 63 ikävuoden jälkeen?
  4. Mikä selittää jatkamishalukkuutta?
  5. Eläkkeellä työskentelyyn valmis joka toinen yli 45-vuotias
  6. Jatkamishalukkuuteen voidaan vaikuttaa

Koko dokumentti yhdellä sivulla


Mikä selittää jatkamishalukkuutta?

Aineistossa halukkaimpia jatkamaan töitä 63 ikävuodenkin jälkeen ovat muun muassa ne vastaajat, jotka pitävät työtään tärkeänä ja merkittävänä, ovat tyytyväisiä työtehtäviensä sisältöön ja joille työssä kehittyminen on tärkeää. Kiinnostus jatkaa on keskimääräistä yleisempää myös heillä, jotka osallistuvat oman työnsä suunnitteluun ja joilla työssä viihtymistä lisäävät työn mielenkiintoisuus, aikaansaamisen ja hyödyllisyyden tunne, uusien asioiden oppiminen sekä mahdollisuus toteuttaa itseään.

Monet edellä mainituista työn piirteistä ovat tyypillisiä nimenomaan korkeasti koulutetuille ja ylemmissä toimihenkilöasemissa toimiville palkansaajille. He taas ylipäänsäkin osoittautuvat muita halukkaammiksi jatkamaan 63 ikävuoden jälkeen.

Työtehtävien piirteiden yhteyttä työssäjatkamishaluun ja jatkon mahdollisena pitämiseen 3 tarkasteltiin kuitenkin myös logistisessa regressioanalyysissä. Tällöin vakioitiin vastaajien ikä, sukupuoli, koulutustaso sekä työnantajasektori. Kävi ilmeiseksi, että lähes kaikki edellä luetellut työn piirteet olivat tilastollisesti merkitsevässä yhteydessä korkeampaan työssä jatkamishalukkuuteen myös taustamuuttujien vakioinnin jälkeen.

Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että vaikka ylemmissä toimihenkilöissä on selvästi enemmän työtehtäviensä sisältöön tyytyväisiä kuin työntekijöiden joukossa, molemmat ryhmät - niin ylemmät toimihenkilöt kuin työntekijätkin - ovat halukkaita jatkamaan töissä 63 ikävuoden jälkeen nimenomaan silloin, jos he ovat tyytyväisiä työtehtäviensä sisältöön.

Vastaavasti muita todennäköisempänä jatkamistaan pitävät ne, joiden työpaikalla on kannustava ilmapiiri ja avoin tiedonvälitys ja joiden työpaikalla eri-ikäisten kykyjä käytetään tasapuolisesti hyväksi, vanhempien työkokemusta arvostetaan ja ikääntyneiden työssä pysymistä edistetään. Myös mahdollisuus käyttää työajan joustoja riittävästi omiin tarpeisiin lisää todennäköisyyttä jatkaa töissä. Kaikki nämä työyhteisötason tekijät ovat tilastollisesti merkitsevässä yhteydessä työssä jatkamisen haluun ja jatkamisen mahdollisena pitämiseen taustamuuttujien vakioinninkin jälkeen.

Kaikkein epätodennäköisimpänä työssä jatkamistaan 63 ikävuoden jälkeen pitävät ne palkansaajat, jotka kokevat kehittymismahdollisuutensa huonoiksi, joille kiire aiheuttaa työssä paljon haittaavaa rasitusta ja jotka eivät voi pitää riittävästi taukoja työssään tai vaikuttaa työtahtiinsa. Haluttomia jatkamaan löytyy erityisesti myös niiden vastaajien joukosta, joiden työ on henkisesti tai fyysisesti raskasta, samoin kuin heistä, jotka kokevat esimiesten lupaavan johdolle liikaa tai johdon pyrkivän vain säästöihin välittämättä työntekijöistä.

Kaikkein voimakkaimmin työssä jatkamishaluja selittää kuitenkin koettu terveydentila. Terveytensä kohtalaiseksi tai huonoksi kokevien "riski" (odds ratio) lopettaa työnteko viimeistään 63 vuoden iässä on nelinkertainen verrattuna terveytensä hyväksi kokevien vastaavaan riskiin 4.

Alkuun Edellinen Seuraava


Päivitetty 15.4.2010