Miljoona muuttoa vuodessa

  1. Kansainvälinen muutto lisääntyy
  2. Kuntien välinen muuttoliike seuraa suhdanteita
  3. Suhdanteet ja kansainväliset kriisit vaikuttavat kansainväliseen muuttoliikkeeseen
  4. Nuoret aikuiset muuttavat eniten
  5. Suomalaiset ovat jälleen liikkeellä

Koko dokumentti yhdellä sivulla


Kirjoittaja: Matti Saari on yliaktuaari Tilastokeskuksen Henkilötilastot-yksikössä. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen Hyvinvointikatsauksessa 3/2010.

Suomalaiset muuttavat ahkerasti. Erityisen innokkaita muuttajia ovat nuoret, joiden muuttaminen liittyy useimmiten asumiseen, opiskeluun tai työpaikan hankintaan. Suhdanteet vaikuttavat herkästi sekä maan sisäiseen että kansainväliseen liikkuvuuteen.

Suomalaiset vaihtavat vakinaista asuinpaikkaa noin miljoona kertaa vuodessa. Nämä muutot ovat harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta vapaaehtoisia. Läntisissä teollisuusmaissa on ylipäätään vähän sellaisia muuttoja, jotka olisivat välttämättömiä hengenvaaran tai muun sen kaltaisen syyn vuoksi (Lewis 1982).

Suuren muuton vuosikymmenellä 1970-luvulla ihmiset olivat joukkomäärin liikkeellä, kun suuriin ikäluokkiin kuuluvat olivat nuoria. Myös 1990-luku ja vuosituhannen alun niin sanottu nollavuosikymmen olivat vilkkaan liikkuvuuden aikaa, vaikka nuorten ikäluokat olivat pieniä. Eniten muuttoja oli vuonna 2005, ja sen jälkeen kokonaismuutto on jonkin verran vähentynyt. Ennakkotietojen mukaan kokonaismuutto vähenee myös vuonna 2010.

Kotikuntalain voimaantulon jälkeen vuodesta 1994 opiskelijat ovat voineet päästä kirjoille opiskelukuntaansa, ja se on lisännyt muuttojen määrää (kuvio 1). Kotikuntalain aiheuttama lisäys - 10 000-20 000 muuttoa vuodessa - ei kuitenkaan kovin paljon vaikuta liikkuvuudesta syntyvään kokonaiskuvaan.

Tarkastelen artikkelissani 1990-luvun jälkeistä muuttoliikettä kunnassamuuttoa, kuntamuuttoa ja kansainvälistä muuttoliikettä kuvaavien tilastojen avulla.

Kuvio 1. Kokonaismuuton määrä vuosina 1974-2009.

Lähde: Väestö- ja kuolinsyytilastot. Tilastokeskus.

Kansainvälinen muutto lisääntyy

Kunnassamuutto ja kuntien välinen muutto sekä kansainvälinen muutto ovat trendinomaisesti lisääntyneet 1990-luvulta alkaen.

Vuosina 2006-2008 kuntien sisäisiä muuttoja oli noin puolet enemmän kuin muuttoja kunnasta toiseen vuosina 1996-1998 (kuvio 2). Kymmenessä vuodessa kunnassamuutot lisääntyivät 5 ja kuntamuutot 21 prosenttia. Samana aikana kansainvälisiä muuttoja eli maahan- ja maastamuuttoja oli vain seitsemäsosa kuntamuuttojen määrästä. Kansainvälisten muuttojen määrä on kuitenkin lisääntynyt peräti 60 prosenttia kyseisenä aikana.

Kuvio 2. Kuntien sisäisen, kuntien välisen ja kansainvälisen muuton vuosikeskiarvot vuosina 1996-1998 ja 2006-2008.

Lähde: Väestö- ja kuolinsyytilastot. Tilastokeskus.

Vuosina 1995-2000 kasvoi sekä maahan- että maastamuutto, mutta sen jälkeen vain maahanmuutto on lisääntynyt (kuvio 3). Laskusuhdanteen vuoksi kansainvälinen muuttoliike on vähentynyt vuosina 2009-2010.

Maahanmuutto on muuttunut valtaosaltaan ulkomaalaisten muuttoliikkeeksi. Vielä 1980-luvun lopulla Suomen kansalaisten osuus maahanmuutosta oli kaksi kolmasosaa, mutta nykyisin vain joka kolmas maahanmuuttaja on Suomen kansalainen.

Kuvio 3. Maahanmuutto, maastamuutto ja Suomen kansalaisten maahanmuutto vuosina 1987-2009.

Lähde: Väestö- ja kuolinsyytilastot. Tilastokeskus.

Alkuun Edellinen Seuraava


Päivitetty 27.9.2010