Työllisyysaste laski hieman

15–74-vuotiaita työllisiä oli vuoden 2023 syyskuussa 2 628 000 (virhemarginaali ±31 000), mikä oli 15 000 enemmän kuin vuosi sitten. Työllisiä miehiä oli saman verran ja työllisiä naisia 15 000 enemmän edellisvuoden syyskuuhun verrattuna.

20–64-vuotiaiden työllisyysaste eli työllisten osuus 20–64-vuotiaista oli syyskuussa 77,8 %, kun se vuotta aiemmin oli tässä ikäryhmässä 78,0 %. 20–64-vuotiaiden miesten työllisyysaste laski 0,4 prosenttiyksikköä 78,6 %:iin, kun taas naisten työllisyysaste oli 76,9 % eli se pysyi lähes ennallaan vuoden takaiseen verrattuna.

20–69-vuotiaiden työllisyysaste laski viime vuoden syyskuusta 0,3 prosenttiyksikköä 72,1 %:iin.

Työttömyysaste nousi hieman

15–74-vuotiaita työttömiä oli Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan vuoden 2023 syyskuussa 198 000 (virhemarginaali ±20 000), mikä oli 9 000 enemmän kuin vuosi sitten. Työttömiä miehiä oli 108 000 ja työttömiä naisia 90 000.

15–74-vuotiaiden työttömyysaste, eli työttömien osuus työvoimasta, oli syyskuussa 7,0 %, mikä oli 0,3 prosenttiyksikköä enemmän vuosi sitten. Miesten työttömyysaste oli 7,4 %, mikä oli 0,7 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuosi sitten. Naisten työttömyysaste oli 6,6 %, mikä oli 0,2 prosenttiyksikköä vähemmän vuoden takaiseen verrattuna.

15–24-vuotiaiden työttömyysaste oli syyskuussa 13,8 %, mikä oli 1,2 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuosi sitten. Nuorten työttömyysasteen trendiluku oli 16,6 %. 15–24-vuotiaiden nuorten työttömien osuus saman ikäisestä väestöstä oli 6,7 %.

Työvoiman ulkopuolella olevien määrä väheni

Työvoiman ulkopuolella olevia 15–74-vuotiaita oli vuoden 2023 syyskuussa 1 308 000, mikä oli 9 000 vähemmän kuin vuosi sitten.

Kausitasoitettu trendi

Työllisyys ja työttömyys vaihtelevat kuukausittain varsin paljon, ja muutos edellisen kuukauden havaintoon kertoo lähinnä kausi-ilmiöstä eikä suhdannekehityksestä. Tämän johdosta tuoreinta tilastotietoa verrataan edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan. Sen sijaan trendisarjan luvut, joista on poistettu kausi- ja satunnaisvaihtelu, ovat keskenään vertailukelpoisia, ja näin aikasarjan trendistä on helpompi havaita pitkän aikavälin kehitykseen ja suhdannevaihteluihin liittyviä ilmiöitä.

Trendi muuttuu yleensä jonkin verran, kun seuraavan kuukauden tiedot tulevat mukaan aikasarjaan. Tämän vuoksi trendilukuja käytettäessä tulee käyttää ainoastaan viimeksi julkaistua aikasarjaa. Viimeisimpien trendilukujen ennakollinen luonne on syytä ottaa huomioon päätelmiä tehtäessä. Vuoden 2020 keväällä tapahtunut työllisyyden pudotus on tulkittu kausitasoitusmallissa tasomuutokseksi. Tässä julkistuksessa ilmoitetut luvut ovat kausitasoittamattomia, ellei erikseen mainita, että kyse on trendistä.

Linkit

Kausitasoitettu trendi ja sen käytön rajoitukset (pdf)

Työ- ja elinkeinoministeriön Työllisyyskatsaus

Tilastokeskuksen ja työ- ja elinkeinoministeriön työttömyystilastojen vertailu (pdf)