Aiheet
Kulttuuri, media ja ajankäyttö

Kulttuurialan työvoimasta ja yritysten toimipaikoista noin puolet Uudellamaalla vuonna 2022

tiedote | Kulttuuri 2022

Korjaus

Julkistusta korjattu
Lue lisää korjauksesta

Tilastokeskuksen mukaan kulttuurin työllinen työvoima keskittyi vahvasti Uudellemaalle, jossa työskenteli lähes 46 000 henkeä eli yli puolet kaikista kulttuurialan työllisistä. Kulttuurialan tutkintoon johtavaa koulutusta oli saatavilla kaikissa maakunnissa, yhteensä kaikkiaan 106 oppilaitoksessa.

Keskeisiä poimintoja

  • Kulttuurirakennuksia oli eniten Uudellamaalla (319) ja Varsinais-Suomessa (254). Kaikkiaan Manner-Suomessa oli 2 199 pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaan luokiteltua kulttuurirakennusta, mikä oli 66 rakennusta enemmän kuin edellisenä vuotena.
  • Kulttuurialan yritysten toimipaikkoja oli kaikkiaan noin 38 000. Lähes puolet toimipaikoista sijaitsi Uudellamaalla.
  • Kuntien kulttuuritoimet käyttivät eniten rahaa asukasta kohden Päijät-Hämeessä (keskimäärin 198 euroa), Kainuussa (189 euroa) ja Pohjanmaalla (186 euroa).
  • Keskimäärin kulttuuritoimet käyttivät Manner-Suomessa 160 euroa asukasta kohden, mikä oli kahdeksan euroa enemmän kuin edellisenä vuotena.
  • Tilastokeskuksen lähteiden lisäksi tiedotteeseen ja tietokantataulukkoon on nostettu myös muiden tiedontuottajien tietoja kulttuurikohteista ja -palveluista maakunnittain.

Kulttuuriympäristöt ja -kohteet painottuvat Uudellemaalle ja Varsinais-Suomeen – Lapissa eniten muinaisjäännöksiä

Valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin luetaan eri osissa maata sijaitsevia kohteita, jotka kuvaavat monipuolisesti rakentamisen kehitystä eri aikakausina. Museoviraston tietojen mukaan vuonna 2022 Manner-Suomessa oli yhteensä 1 258 valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristökohdetta. Määrällisesti eniten kohteita sijaitsi pitkän asutushistorian omaavalla Uudellamaalla (231 kohdetta) ja Varsinais-Suomessa (183 kohdetta). Myös Lapissa oli verraten paljon kulttuuriympäristökohteita (124 kohdetta).

Rakennusperintölain tavoitteena on turvata rakennetun kulttuuriympäristön ajallinen ja alueellinen monimuotoisuus, vaalia sen ominaisluonnetta ja erityispiirteitä sekä edistää sen kulttuurisesti kestävää hoitoa ja käyttöä. Rakennussuojeluslailla, lailla rakennusperinnön suojelusta ja Ahvenanmaan maakuntalailla suojeltuja kohteita oli vuonna 2022 yhteensä 1 169 kohdetta, joista useimmat sijoittuivat Uudellemaalle (251 kohdetta) ja Varsinais-Suomeen (237 kohdetta). (Museovirasto.)

Valtion toimintojen tiloja ja ympäristöjä on rakennettu eri aikakausina ja toimitiloja on ympäri maata. Elinympäristön tietopalvelu Liiterin mukaan asetuksen nojalla suojeltuja valtion omistamia rakennuksia oli vuonna 2022 yhteensä 661. Niistä useimmat sijaitsivat Uudellamaalla (122 rakennusta), Lapissa (111 rakennusta) ja Kanta-Hämeessä (98 rakennusta). Vielä vuonna 2021 valtio omisti 751 suojeltua rakennusta. Valtio on viime vuosina pyrkinyt myymään kiinteistöomaisuuttaan supistaakseen siitä koituvia ylläpitokuluja.

Museoviraston määrittelyn mukaan kiinteä muinaisjäännös on maaperässä tai veden alla oleva muinaisen ihmisen toiminnasta syntynyt rakenne. Muinaisjäännökset jaetaan iän mukaan esihistoriallisiin ja historiallisiin.

Suomessa oli vuonna 2022 yhteensä runsaat 38 000 kiinteää muinaisjäännöstä, joista suurin osa sijaitsi Lapissa (4 799 kpl), Uudellamaalla (4 062 kpl) ja Pohjois-Pohjanmaalla (3 833 kpl). Muinaisjäännöksiä löydetään jatkuvasti lisää. Pinta-alaan nähden tarkasteltuna kiinteitä muinaisjäänteitä oli koko maassa 13 kappaletta sataa neliökilometriä kohden, mutta selvästi tätä tiheämpään Ahvenanmaalla (105 kpl/100 km2). Manner-Suomessa muinaisjäänteitä oli tiheimpään Uudellamaalla (45 kpl/100 km2) ja Varsinais-Suomessa (33 kpl/100 km2).

Kulttuuriperinnön kannalta merkittäviä liikennevälineitä ovat esimerkiksi perinnealukset, museorekisterissä olevat ajoneuvot, museojunat sekä vanhat lentokoneet.

Vuonna 2022 Suomessa oli yhteensä 336 perinnelaivaa, jotka valtaosin keskittyivät Uudellemaalle (104 kpl), Varsinais-Suomeen (81 kpl) ja Kymenlaaksoon (48 kpl). Lukuihin sisältyy perinnealusrekisteriin hyväksytyt ammattikäyttöön rakennetut alukset ja huviveneet. Määritelmämuutoksen vuoksi tiedot vuodesta 2022 lähtien eivät ole vertailukelpoisia aiempiin vuosiin nähden. (Museovirasto.)

Tiemuseokohteisiin kuuluu museoteitä ja -siltoja. Väyläviraston tietojen mukaan Suomessa oli vuonna 2022 yhteensä 55 tiemuseokohdetta. Määrä on pysynyt pitkään samoissa lukemissa, sillä uusia kohteita ei ole perustettu. Lukumääräisesti eniten kohteita oli Kymenlaaksossa ja Lapissa (kuusi molemmissa). Tiehallinnon (nykyinen Väylävirasto) vuonna 2007 julkaiseman selvityksen mukaan tiemuseokohteiksi valitut museotiet ajoittuvat keskiajalta 1910-luvulle ja sillat 1780-luvulta vuoteen 1966.

Joka kolmas museoesine ja taidemuseon teos sijaitsee pääkaupunkiseudulla

Museolain (314/2019) mukaan museo on päätoimisesti ja ammatillisesti hoidettu, kun sillä on vähintään yksi päätoiminen virka tai toimi, jonka haltijalla on ammatillinen perehtyneisyys museon toimialaan. Päätoimisesti hoidettujen museoiden lisäksi Suomessa on useita satoja ei-ammatillisesti hoidettuja museoita: valtaosa niistä on pieniä paikallismuseoita, joista monet ovat auki ainoastaan kesällä. (Museovirasto.)

Museoviraston ja Ahvenanmaan museoiden mukaan Suomessa oli vuonna 2022 yhteensä 153 päätoimisesti hoidettua museota, joista 151 sijaitsi Manner-Suomessa ja kaksi Ahvenanmaalla. Selvästi eniten museoita oli Uudellamaalla (49 museota), joista useimmat sijaitsivat pääkaupunkiseudulla. Varsinais-Suomessa ja Pirkanmaalla oli molemmissa 14 päätoimisesti hoidettua museota.

Manner-Suomen museokokoelmiin lukeutui Museoviraston mukaan vuonna 2022 kaikkiaan lähes viisi miljoonaa esinettä. Yli kolmannes kaikista Suomen museoesineistä sijaitsi pääkaupunkiseudulla, mutta asukasta kohden eniten museoesineitä oli Keski-Suomessa (170 kpl/100 as.).

Manner-Suomen taidemuseoiden kokoelmiin lukeutui kaikkiaan noin 370 000 teosta, joista kolmasosa sijaitsi pääkaupunkiseudulla. Asukasta kohden teoksia oli kuitenkin eniten Satakunnassa ja Keski-Suomessa (10 teosta/100 as.). Keskimäärin Manner-Suomen taidemuseoissa oli seitsemän teosta sataa asukasta kohden.

Luonnontieteellisten museoiden kokoelmiin lukeutui vuonna 2022 kaikkiaan noin 15,5 miljoonaa näytettä, joista valtaosa sijaitsi pääkaupunkiseudulla (13,7 milj. näytettä). Pienempiä kokoelmia oli tämän lisäksi mm. Pohjois-Savossa, Keski-Suomessa, Pirkanmaalla ja Pohjanmaalla.

Manner-Suomen museokokoelmissa oli vuonna 2022 kaikkiaan lähes 24 miljoonaa valokuvaa. Kuvistakin lähes kolmasosa (n. 7,1 milj. kpl) sijaitsi pääkaupunkiseudulla. Tämän lisäksi Pirkanmaalla oli verraten paljon kuvia (n. 3,2 milj. kpl). Asukasta kohden eniten kuvia oli Pohjois-Savossa (858 kpl/100 as.), kun koko maan keskiarvo oli puolet tästä (429 kpl/100 as.).

Kulttuurialan toiminta kattaa pääsääntöisesti koko maan

Tilastot.kirjastot.fi -palvelun päivitetyn tiedon mukaan Suomessa oli vuonna 2022 kaikkiaan 730 yleistä kirjastoa, joiden kokoelmiin sisältyi runsaat 32 miljoonaa teosta – keskimäärin kuusi kappaletta asukasta kohden. 714 kirjastoa sijaitsi Manner-Suomessa ja 16 Ahvenanmaalla. Eniten kirjastoja oli Uudellamaalla (119 kirjastoa), Varsinais-Suomessa (74 kirjastoa) ja Pohjois-Pohjanmaalla (70 kirjastoa).

Kirjastojen kokoelmat olivat suurimmat Uudellamaalla ja erityisesti pääkaupunkiseudulla. Asukasta kohden yleisten kirjastojen kokoelmat olivat kuitenkin suurimmat Etelä-Pohjanmaalla, jossa teoksia oli keskimäärin 10 kappaletta asukasta kohden.

Valtionosuusteatteri eli vos-teatteri on lakisääteisen valtion rahoitusosuuden piiriin kuuluva puhe- tai tanssiteatteri. Vuodesta 2022 lähtien valtion esittävän taiteen rahoitusosuusjärjestelmään luetaan myös sirkuksia. Teatterin tiedotuskeskus TINFOn mukaan valtionosuusteattereita, joihin tässä luetaan myös Suomen Kansallisteatteri, sekä -sirkuksia oli vuonna 2022 Manner-Suomessa kaikkiaan 71, kun edellisenä vuonna vos-rahoitusta sai 58 teatteria. Vuonna 2022 kaikissa maakunnissa oli vähintään yksi teatteri. Toiminta painottui kuitenkin vahvasti pääkaupunkiseudulle, jossa toimi yhteensä 30 vos-teatteria tai -sirkusta.

Tanssin aluekeskukset muodostavat valtakunnallisen tanssin asiantuntijaverkoston. Aluekeskukset pyrkivät parantamaan tanssitaiteen toimintaedellytyksiä, lisäämään tanssitaiteilijoiden työtilaisuuksia sekä laajentamaan tanssiesitysten ja -kurssien tarjontaa valtakunnallisesti. Tanssin aluekeskuksia oli vuonna 2022 yhteensä kuusi. Osa keskuksista toimii useamman maakunnan alueella.

Valtionosuusorkesteri eli vos-orkesteri on lakisääteisen valtion rahoitusosuuden piiriin kuuluva orkesteri. Valtionosuusorkestereita toimi vuonna 2022 yhteensä 31. Manner-Suomessa useimmissa maakunnissa oli vähintään yksi orkesteri, poikkeuksina tästä ainoastaan Kanta-Häme ja Kainuu. Joka neljäs suomalainen valtionosuusorkesteri toimi pääkaupunkiseudulla.

Suomen elokuvasäätiön mukaan Suomessa (ml. Ahvenanmaa) oli vuonna 2022 kaikkiaan 360 elokuvasalia. Kaikissa maakunnissa oli useampia elokuvasaleja, mutta noin kolmasosa kaikista saleista sijaitsi Uudellamaalla.

Alueellinen elokuvakeskus on keskus, jonka tarkoitus on ylläpitää ja kehittää elokuvataiteen toimintaedellytyksiä omalla alueellaan. Keskusten toiminta on luonteeltaan ei-kaupallista, mutta myös kaupallista esitys-, koulutus- ym. toimintaa on. Elokuvakeskusten rahoitus tulee pääosin valtiolta ja kunnilta. Elokuvakeskuksia oli vuonna 2022 kaikkiaan 11.

Alueellinen valokuvakeskus on keskus, jonka tarkoitus on ylläpitää ja kehittää valokuvataiteen toimintaedellytyksiä omalla alueellaan. Valokuvakeskukset toimivat itsenäisinä yhdistyksinä, ja niiden rahoitus tulee pääosin valtiolta, kunnilta ja säätiöiltä. Toiminta on luonteeltaan ei-kaupallista kuten elokuvakeskustenkin. Näyttelyiden ja koulutustilaisuuksien järjestäminen ovat keskeisimmät toimintamuodot. Valokuvakeskuksia oli vuonna 2022 yhteensä kahdeksan. Osa keskuksista toimii useamman maakunnan alueella.

Käsi- ja taideteollisuusyhdistys on alan elinkeino-, kulttuuri- ja koulutustoimintaa harjoittava yhdistys. Toimintaan kuuluu myös näyttelyiden, messujen ym. tapahtumien järjestämistä. Alueellisten käsi- ja taideteollisuusyhdistysten kattojärjestönä toimii Käsi- ja taideteollisuusliitto Taito ry, minkä lisäksi Ahvenanmaalla toimii alueellisena käsi- ja taideteollisuusyhdistyksenä Ålands Slöjd & Konsthantverk r.f. Käsi- ja taideteollisuusyhdistyksiä oli vuonna 2022 kaikkiaan 16. Monilla yhdistyksillä oli toimintaa useamman maakunnan alueella, ja niitä toimi kaikissa muissa maakunnissa paitsi Kainuussa.

Suomessa vierasateljeita ja taiteilijaresidenssejä ylläpitää Suomen Taiteilijaseuran ateljeesäätiö. Säätiön tarkoituksena on taiteilijoiden työskentelyedellytysten parantaminen. Vierasateljee on taiteilijavieraalle tarkoitettu ateljee, jossa hän voi työskennellä vierailun aikana. Taiteilijaresidenssi on vierailevan taiteilijan käyttöön varattu asunto.

Tuorein vierasateljeita ja taiteilijaresidenssejä koskeva tieto on vuodelta 2021. Tuolloin Suomessa (ml. Ahvenanmaa) oli kaikkiaan 58 vierasateljeeta tai taiteilijaresidenssiä. Eniten vierasateljeita ja taiteilijaresidenssejä oli pääkaupunkiseudulla (10 kpl), Varsinais-Suomessa (7 kpl) ja Keski-Suomessa (7 kpl). Muuten vierasateljeita ja taiteilijaresidenssejä oli eri puolilla maata, muttei kuitenkaan Kanta-Hämeessä ja Etelä-Karjalassa, joista nämä puuttuivat.

Tilastokeskuksen rakennukset ja kesämökit -tilastossa rakennukset on luokiteltu niiden pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaan. Kulttuuritilaston tarkastelussa oleviin ns. kulttuurirakennuksiin on luettu teatteri-, ooppera-, konsertti- ja kongressitalot, elokuvateatterit, kirjastot ja arkistot, museot ja taidegalleriat sekä näyttelyhallit. Kaikki kulttuuripalvelut eivät kuitenkaan sijaitse kulttuurirakennuksissa em. määritelmän puitteissa. Esimerkiksi moni kirjasto toimii muualla kuin kulttuurirakennukseksi luokitellussa tilassa.

Em. pääasiallisen käyttötarkoituksen määritelmän mukaan vuonna 2022 Manner-Suomessa oli kaikkiaan 2 199 kulttuurirakennusta, mikä oli 66 rakennusta enemmän kuin edellisenä vuonna. Kulttuurirakennuksia oli kaikissa maakunnissa, mutta eniten Uudellamaalla (319 rakennusta) ja Varsinais-Suomessa (254 rakennusta).

Tilastokeskuksen koulutustilastojen tietojen mukaan vuonna 2022 Manner-Suomessa oli kaikkiaan 106 oppilaitosta, jotka tarjosivat kulttuurialan tutkintoon johtavaa koulutusta. Kulttuurialan koulutusta oli saatavilla kaikissa maakunnissa. Oppilaitoksista 19 sijaitsi pääkaupunkiseudulla ja 9 muualla Uudellamaalla. Varsinais-Suomessa sijaitsi 11 ja Pirkanmaalla 10 oppilaitosta.

Kulttuuritapahtumia tuettiin runsaalla viidellä miljoonalla eurolla

Tilastokeskuksen kulttuuritilastoissa tilastoitaviin kulttuuritapahtumiin kuuluvat Finland Festivalsin jäsentapahtumat sekä sellaiset kulttuuritapahtumat, jotka ovat saaneet opetus- ja kulttuuriministeriön tukea. Finland Festivals ry toimii eri taiteenalojen kulttuuritapahtumia järjestävien jäsentensä yhteiselimenä ja edunvalvojana sekä edistää niiden arvostusta, markkinointia ja tiedotusta kotimaassa ja ulkomailla.

Finland Festivalsin tietojen mukaan vuonna 2022 Manner-Suomessa järjestettiin 83 kulttuuritapahtumaa. Etelä-Karjalaa lukuun ottamatta kulttuuritapahtumia oli kaikissa maakunnissa. Kulttuuritapahtumia oli erityisen runsaslukuisesti Uudellamaalla (16 tapahtumaa) ja Pirkanmaalla (14 tapahtumaa). Tapahtumien yhteismäärä palautui koronapandemiaa edeltäneelle tasolle: vuonna 2021 tapahtumia järjestettiin kaikkiaan vain 68.

Vuonna 2022 opetus- ja kulttuuriministeriö tuki kulttuuritapahtumia yhteensä runsaalla viidellä miljoonalla eurolla. Maakunnista eniten tukea kohdistui Uudellamaalla ja Etelä-Savossa järjestetyille tapahtumille, noin 840 000 euroa molempiin maakuntiin. Etelä-Savon kulttuuritapahtumien saamaa tukea selittää erityisesti Savonlinnan Oopperajuhlien saama tuki.

Vuodesta 2022 lähtien tukisummiin on laskettu sekä opetus- ja kulttuuriministeriön että Taiteen edistämiskeskuksen yleiset avustukset sekä kumpienkin erikseen maksamat tuet lasten kulttuuritapahtumille. Taiteen edistämiskeskuksen tuet lastenkulttuuritapahtumille eivät ole mukana tätä edeltävissä tiedoissa.

Kuntien kulttuuritoimen nettokustannukset keskimäärin 160 euroa/asukas

Kuntien kulttuuritoimet käyttivät vuonna 2022 rahaa keskimäärin 160 euroa asukasta kohden, mikä oli kahdeksan euroa enemmän kuin edellisenä vuotena. Manner-Suomen kuntien kulttuuritoimen nettokustannuksia tehtävittäin on kuvattu myös kulttuuritilaston taulukkopalvelun taulukossa 10.5. Asukasluvultaan suurimpien kuntien kulttuuritoimien nettokustannukset on kuvattu kulttuuritilaston taulukkopalvelun taulukossa 10.6. Tiedot perustuvat Valtiokonttorin ja Kuntaliiton aikasarjapalvelun tietoihin.

Alueittain tarkasteltuna ja eniten asukasta kohden rahaa käytettiin kuntien kulttuuritoimessa vuonna 2022 Päijät-Hämeessä (198 euroa), Kainuussa (189 euroa) ja Pohjanmaalla (186 euroa). Niukimmin kulttuuritoimet käyttivät varoja pääkaupunkiseudun ulkopuolisella Uudellamaalla (129 euroa), Etelä-Pohjanmaalla (135 euroa) ja Etelä-Savossa (136 euroa).

Vuonna 2022 eniten kulttuuritoimen varoja kohdistui koko maassa kirjastotoimeen – keskimäärin 63 euroa asukasta kohti. Museo- ja näyttelytoimen nettokustannus asukasta kohti oli 25 euroa. (Vrt. em. taulukko 10.5.)

Kulttuurialan yritysten toimipaikkoja runsaasti erityisesti pääkaupunkiseudulla

Kulttuurialan yritysten toimipaikkatiedot perustuvat Tilastokeskuksen yritystoimintatilaston tietoihin. Tilastossa vuonna 2023 toteutetun, tilastoyksikköihin liittyvän uudistuksen vuoksi kulttuurialan yritysten lukumäärää koskevat tiedot vuodesta 2018 lähtien eivät ole vertailukelpoisia aiempiin vuosiin nähden. Muutoksesta voi lukea lisää mm. katsauksesta ”Yritysten rakennetilastojen tilastoyksiköiden joukko kasvaa” (Tilastokeskus 3.3.2023). Myös kulttuuritilaston tietokantataulukon vuosia 2018 ja 2019 koskevat tiedot on muutettu uuden tilastointitavan mukaisiksi.

Uuden tilastointitavan mukaisesti vuonna 2022 Suomessa oli lähes 38 000 kulttuurialan yritysten toimipaikkaa. Lähes puolet eli noin 18 000 kulttuurialan yritysten toimipaikkaa sijaitsi Uudellamaalla. Uudenmaan jälkeen seuraavaksi eniten kulttuurialan yritysten toimipaikkoja oli Pirkanmaalla (n. 3 700) ja Varsinais-Suomessa (n. 3 100).

Tässä mainituissa vuosien 2018–2022 koko maata koskevissa luvuissa ei ole mukana niitä kulttuurialan yritysten toimipaikkoja, joiden sijainti on tuntematon.

Vuonna 2022 Suomessa toimi 493 kirjojen kustantamon toimipaikkaa. Vaikka kustantamoja oli jokaisessa maakunnassa, keskittyivät ne melko vahvasti pääkaupunkiseudulle, jossa sijaitsi 222 kustantamoa eli 45 % kaikista kustantamoista.

Vuonna 2022 Suomessa oli kaikkiaan 234 kirjakauppaa (kirjojen vähittäiskauppaa). Vain viisi vuotta aiemmin, vuonna 2018, kirjakauppoja oli vielä 316. Kaikissa maakunnissa oli edelleen kirjakauppoja vuonna 2022. Noin joka viides kirjakaupan toimipaikka sijaitsi pääkaupunkiseudulla.

Antikvariaattien toimipaikkoja oli vuonna 2022 yritystietojen mukaan kaikkiaan 120. Puolet liikkeistä sijaitsi Uudellamaalla ja tässäkin keskittyminen pääkaupunkiseudulle näkyi vahvasti.

Sanomalehtien kustantamojen toimipaikkoja oli vuonna 2022 kaikkiaan 258, ja niitä löytyi kaikkialta maassa. 15 % sanomalehtikustantamoista sijaitsi Uudellamaalla.

Aikakauslehtien kustantamojen toimipaikkoja oli vuonna 2022 kaikkiaan 226. Nämä keskittyivät vahvasti pääkaupunkiseudulle, jossa sijaitsi yli puolet (123 kustantamoa, 54 %) kaikista aikakauslehtikustantamoista.

Äänitteiden kustantamoilla, joihin tässä lasketaan myös äänitysstudiot, oli vuonna 2022 Suomessa kaikkiaan 1 177 toimipaikkaa. Näistä toimipaikoista 522 eli 44 % sijaitsi pääkaupunkiseudulla.

Musiikkiliikkeillä, joihin tässä lasketaan musiikki- ja videotallenteiden vähittäiskauppa ja soittimien ja musiikkitarvikkeiden vähittäiskauppa, oli kaikkiaan 221 toimipaikkaa. Toimintaa oli kaikissa maakunnissa, mutta 20 % musiikkiliikkeistä sijaitsi pääkaupunkiseudulla.

Taideliikkeillä oli yhteensä 252 toimipaikkaa. Toimintaa oli erityisen paljon pääkaupunkiseudulla, jossa sijaitsi joka kolmas taideliike.

Myös antiikkiliikkeet keskittyivät vastaavalla tavalla pääkaupunkiseudulle. Kaikkiaan antiikkiliikkeillä oli vuonna 2022 Suomessa yhteensä 153 toimipaikkaa.

Valokuvausliikkeitä toimi vuonna 2022 kaikkiaan 214 toimipaikassa. Valokuvausliikkeitä eli valokuvausalan vähittäiskauppoja oli kaikissa maakunnissa, mutta selvästi eniten pääkaupunkiseudulla, jossa sijaitsi runsas neljäsosa liikkeiden toimipaikoista.

Kulttuurialan työllinen työvoima keskittyy Uudellemaalle

Kulttuurialan työllinen työvoima käsitti työssäkäyntitilaston tietojen perusteella vuonna 2022 lähes 86 000 työllistä. Työssäkäyntitilaston mukaan kulttuurin tekijät keskittyivät vahvasti Uudellemaalle, jossa työskenteli yli puolet kulttuurialan työllisistä (n. 46 000 henkeä). Uudellamaalla kulttuurityövoima keskittyi erityisesti pääkaupunkiseudulle (n. 38 000 kulttuurialan työllistä). Seuraavaksi eniten kulttuurialan työllisiä oli Pirkanmaalla (n. 7 800) ja Varsinais-Suomessa (n. 6 500).

Kulttuuritilasto kuvaa kulttuurityövoimaa myös erikseen julkaistavassa katsauksessa, joka perustuu työvoimatutkimuksen tietoihin. Vuoden 2023 tietoja koskeva katsaus julkaistaan 23.4.2024.

Työssäkäyntitilaston tietojen julkistuksen yhteydessä 28.5.2024 puolestaan päivitetään kulttuurialan työllistä työvoimaa ammatin (AML 2010), sukupuolen, koulutusasteen ja työnantajasektorin mukaan kuvaavat tietokantataulukot (vrt. StatFin-taulukot 11yl, 11ym ja 11yn).

Kulttuurin alueellisen saatavuuden laskelmat julkaistaan kulttuuritilaston taulukkopalvelussa

Edellä kuvattujen tietojen lisäksi kulttuuritilastoissa tarkastellaan myös kulttuuripalveluiden saatavuutta eri kunnissa. Saatavuudella tarkoitetaan tässä tapauksessa kuinka suuri osa kunkin kunnan asuinväestöstä asuu tietyllä etäisyydellä – 1,5 km, 3 km, 10 km tai 20 km – eri kulttuuripalveluista. Saavutusvyöhykkeet on luotu kulttuuripisteiden ympärille tieverkossa ja saatavuus arvioitu väestörakenneruututietokannasta. Tällä haavaa tuoreimmat saatavuuslaskelmat käsittävät vuotta 2022 koskevat tiedot.

Laskelmat on julkaistu kulttuuritilaston taulukkopalvelun taulukoissa:

Esimerkiksi vuonna 2022 noin kolmasosa helsinkiläisistä asui enintään 1,5 kilometrin päässä elokuvateatterista tai museosta. 85 %:lla oli enintään 1,5 kilometrin matka lähimpään kirjastoon, kun taas 37 % asui enintään kolmen kilometrin etäisyydellä lähimmästä vos-teatterista. Laskelman mukaan kaikilla helsinkiläisillä oli eri kulttuuripalveluihin enintään 20 kilometrin matka.

Kulttuuritilasto käyttää jatkossa em. laskelmista käsitettä "kulttuurin alueellinen saatavuus" (aiemmin saavutettavuus). Tämä vastaa mm. Kulttuuria kaikille -palvelussa esitettyjä käsitesuosituksia.

Tietokantataulukot

Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.

Päivittyneet tietokantataulukot

Tulevat julkaisut

Taustatiedot

Dokumentaatio
Viittausohje

Tilaston asiantuntijat

Tiedustelut ensisijaisesti
Kaisa Saarenmaa
yliaktuaari
029 551 3517
Vastaava osastopäällikkö

Miksi tätä sisältöä ei näytetä?

Tämä sisältö ei näy, jos olet estänyt evästeiden käytön. Jos haluat nähdä sisällön, tarkista evästeasetuksesi.