Muutos
Koulutuksen keskeyttäminen -tilastossa muutoksia
Lue lisää muutoksestaKoulutuksen keskeyttäminen 2022
Tilastokeskuksen mukaan kaikkiaan 6,6 % tutkintoon johtavan koulutuksen opiskelijoista keskeytti opintonsa eikä jatkanut tutkintoon johtavassa koulutuksessa lukuvuonna 2021/2022. Nuorille suunnatussa lukiokoulutuksessa keskeyttämisprosentti oli 3,7, ammatillisessa perustutkintokoulutuksessa 11,0, ammattikorkeakoulutuksessa (ammattikorkeakoulututkinnot) 8,3 ja yliopistokoulutuksessa (alemmat ja ylemmät korkeakoulututkinnot) 6,1.
Koulutuksen keskeyttäminen -tilastossa muutoksia
Lue lisää muutoksestaMiehistä tutkintoon johtavan koulutuksen keskeytti kokonaan 7,8 % ja naisista 5,5 % lukuvuonna 2021/2022. Miehet keskeyttivät kaikilla koulutussektoreilla useammin kuin naiset. Sekä miehet että naiset keskeyttivät useimmiten ammatillisen koulutuksen. Miehillä keskeyttämisprosentti oli ammatillisessa koulutuksessa 11,2 ja naisilla 10,8.
Miehet keskeyttivät kokonaan tutkintoon johtavan koulutuksen eivätkä jatkaneet missään muussa tutkintoon johtavassa koulutuksessa eriytyisesti ammattisessa perustutkintokoulutuksessa (10,7 %) ja ammattikorkeakoulututkintokoulutuksessa (9,4 %). Naisilla kokonaan tutkintoon johtavan koulutuksen keskeyttäminen oli yleisintä samoilla koulutussektoreilla, mutta osuudet olivat pienempiä, ammatillisessa perustutkintokoulutuksessa 9,8 % ja AMK-tutkintokoulutuksessa 5,2 %.
Sekä miehet että naiset keskeyttivät eniten palvelualoilla, miehet 14,8 % ja naiset 14,7 % ja vähiten yleissivistävässä koulutuksessa eli lukiokoulutuksessa, miehet 3,9 % ja naiset 3,6 % lukuvuonna 2021/2022.
Naiset keskeyttivät kaikilla eri koulutussektoreilla vähiten terveys- ja hyvinvointialoilla. Miehillä ei ole vastaavaa yhtä koulutusalaa, jolla keskeyttäminen olisi kauttaaltaan yhtä matalaa. Sen sijaan, kun tarkastellaan kaikkia koulutussektoreita yhteenlaskettuna, miehillä keskeyttäminen oli vähäisintä opiskelijamäärältään kaikkein suurimmalla koulutusalalla eli tekniikan aloilla (11,0 %) .
Ammatillisessa perustutkintokoulutuksessa naiset keskeyttivät koulutuksen vähiten koulutusalalla, jossa opiskeli eniten naisia. Tämä koulutusala oli terveys- ja hyvinvointialat ja siellä keskeyttämisprosentti oli naisilla 11,4. Miehillä vastaavasti suurin opiskelijamäärä oli teknisillä aloilla, siellä keskeyttämisprosentti oli 12,3. Sekä miehillä että naisilla ammatillisen perustutkintokoulutuksen keskeyttäminen oli vähäistä myös kaupan, hallinnon ja oikeustieteiden koulutusalla, miehillä 12,2 % ja naisilla 12,1 %. Kaikkein pienin keskeyttämisprosentti oli miehillä maa- ja metsätalousaloilla, 10,3.
Ammattikorkeakoulutuksessa (ammattikorkeakoulututkinnot) miehet keskeyttivät kaikilla koulutusaloilla naisia useammin. Miehillä koulutuksen keskeyttäminen oli vähäisintä kasvatusaloilla (8,2 %) ja naisilla terveys- ja hyvinvointialoilla ( 6,0 %).
Yliopistokoulutuksessa miehet keskeyttivät lähes jokaisella koulutusalalla useammin kuin naiset. Ainostaan palvelualoilla naiset keskeyttivät enemmän kuin miehet. Sekä miehet että naiset keskeyttivät vähiten terveys– ja hyvinvointialoilla, miehet 3,3 % ja naiset 3,1 %. Opiskelijamäärältään suurimmalla koulutusalallaan eli tekniikan aloilla miehet keskeyttivät huomattavasti vähemmän opintojaan (7,5 %) kuin kaikilla koulutusaloilla keksimäärin (10,3 %). Naisilla vastaavasti monilla koulutusaloilla keskeyttäminen oli yleisesti ottaen paljon maltillisempaa. Naiset opiskelivat eniten humanistisilla ja taidealoilla, siellä keskeyttämisprosentti oli naisilla 9,4.
Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina tai lataa dataa käyttöösi.
Tämä sisältö ei näy, jos olet estänyt evästeiden käytön. Jos haluat nähdä sisällön, tarkista evästeasetuksesi.