tk-icons
Sivuston näkymät

Suomalaiset aikuiset Euroopan kärkeä koulutukseen osallistumisessa

22.11.2018
Timo Ruuskanen
Kuva: Shutterstock

Suomi kuuluu edelleen Euroopan kärkipäähän aikuisten koulutukseen osallistumisessa, vaikka osallistumis­aste onkin hieman laskenut vuodesta 2012.  Koulutuksen tasa-arvoinen toteutuminen sen sijaan on meillä keski­määräistä kehnompaa.

Vuonna 2000 Lissabonin Eurooppa-neuvostossa asetettiin Euroopan unionin strategiseksi päämääräksi tehdä unionista maailman kilpailu­kykyisin ja dynaamisin tietoon perustuva talousalue.

Päämäärän saavuttamisen tärkeimmäksi välineeksi julistettiin elinikäinen oppiminen, joka nähtiin keinona parantaa unionin kilpailu­kykyä ja työllisyyttä. Se nähtiin myös keinona ehkäistä sosiaalista syrjintää ja edistää aktiivista kansalaisuutta, mikä on toimivan demokratian kannalta olennaista.

Lissabonin strategian toteutumisen seuraamisessa panostettiin aikuisten koulutuksen tutkimiseen. Ensimmäisen Eurostatin koordinoiman AES:n (Adult Education Survey) tiedonkeruut toteutettiin vuosina 2005−2007, toisen vuosina 2011−2012 ja kolmannen vuosina 2016–2017.

Tämän artikkelin tiedot perustuvat vuosien 2016 ja 2017 tiedonkeruihin. Mukana on yhteensä 34 maata: 27 EU-maata (Irlannista ei tietoja ole saatavilla), 4 ehdokasmaata (Albania, Makedonia, Serbia, Turkki) ja 1 mahdollinen ehdokas­maa (Bosnia Hertsegovina). Lisäksi mukana ovat Schengen-maista Sveitsi ja Norja. Osa tiedoista on niin epäluotettavia, että joidenkin maiden osalta ne on jätetty julkaisematta.

Lissabonin strategiassa olennaisena asiana nähtiin koulutuksen tasa-arvo: koulutuksen tuli olla kaikkien saatavilla etnistä syntyperää, ikää, sukupuolta, pohja­koulutusta tai sosiaalista taustaa katsomatta.

Vuonna 2010 Lissabonin strategia korvattiin Eurooppa 2020-strategialla. Uudessa strategiassa koulutukseen liittyvät tavoitteet painottuivat korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden väestö­osuuksiin ja koulutuksen keskeyttäneiden määrän vähentämiseen.

Tässä artikkelissa arvioin, miten koulutuksen tasa-arvo toteutuu tämän päivän Euroopassa. Tarkastelen koulutukseen osallistumista ja koulutusmääriä sosio­demografisten tausta­muuttujien – sukupuoli, koulutus­aste, työllisyys­tilanne ja ikä – mukaan.

Suomalaisten osallistumisaste laskenut hieman

Suomalaisista 25–64-vuotiaista aikuisista useampi kuin joka toinen, eli noin 54 prosenttia, osallistui johonkin koulutukseen vuonna 2017. Osallistuneiden määrä on viiden vuoden aikana hieman vähentynyt, sillä vuonna 2012 osallistuneita oli noin 56 prosenttia.

EU-maiden keskimääräinen osallistumisaste on samalla aika­jänteellä pysynyt ennallaan 41 prosentissa. Suomessa aikuisten koulutukseen osallistuminen on siis hyvin yleistä muihin EU-maihin verrattuna (kuvio 1). Suomi sijoittuu 30 maan rankingissa sijalle seitsemän, mikä on täsmälleen sama kuin viisi vuotta aiemmin.

Koulutukseen osallistumisen asteet vaihtelevat Euroopan maissa hyvinkin suuresti. Sveitsissä tutkimusta edeltävän vuoden aikana lähes seitsemän kymmenestä 25–64-vuotiaasta osallistui koulutukseen. Suomen edelle sijoittuivat myös Ruotsi, Norja, Alankomaat, Itävalta ja Unkari.

Maiden välisen vertailun toisessa päässä ovat Albania, Bosnia-Hertsegovina ja Romania. Näissä maissa koulutukseen osallistuneita oli harvempi kuin yksi kymmenestä.

Kuvio 1. Koulutukseen vuoden aikana (12 kk) osallistuneiden aikuisten osuus 2016/2017*
Kuvio 1. Koulutukseen vuoden aikana (12 kk) osallistuneiden aikuisten osuus  2016/2017*. Lähde: Adult Education Survey. *AES:n (Adult Education Survey) tiedonkeruut toteutettiin vuosien 2016 ja 2017 aikana eri maissa eri aikoina.  **EU-keskiarvo on Euroopan unioniin kuuluvien maiden keskiarvo, mukana eivät ole kaikki kuviossa esiintyvät maat.
Lähde: Adult Education Survey (AES). * Tiedonkeruut toteutettiin vuosien 2016 ja 2017 aikana eri maissa eri aikoina. **EU-keskiarvo on Euroopan unioniin kuuluvien maiden keskiarvo, mukana eivät ole kaikki kuviossa esiintyvät maat.

Suomi ykkönen tutkintoon johtavaan koulutukseen osallistumisessa

Suomi sijoittuu vertailun kärkeen, kun tarkastelun kohteena on tutkintoon johtava (formaali) koulutus (kuvio 2). Noin 14 prosenttia 25–64-vuotiaista suomalaisista osallistui tutkintoon johtavaan koulutukseen vuonna 2017. Viisi vuotta aiemmin Suomen osallistumis­aste oli noin kaksi prosentti­yksikköä alhaisempi.

Suurin piirtein yhtä suuri osallistumisaste saavutettiin Ruotsissa ja Tanskassa. Norjassa osallistuneita oli noin 12 prosenttia aikuis­väestöstä. Pohjoismaiden lisäksi yli 10 prosentin osallistumis­asteeseen päästiin Britanniassa.

Suomen sijoitukseen vaikuttaa jonkin verran myös se, että Suomessa valmistumis­ajat ovat jonkin verran keskimääräistä pidempiä, eli valmistuminen venyy monilla vähintään 25-vuotiaaksi. Nämä pitkään opiskelevat tulevat tässä yhteydessä luokitelluiksi formaaliin koulutukseen osallistuneiksi aikuisiksi.

Suomessa ensimmäinen korkea-asteen tutkinto suoritetaan keskimäärin 27-vuotiaana, kun koko EU:ssa keskiarvo on 25 vuotta. Keskimääräistä myöhäisempi valmistumisikä on myös Ruotsissa (28 v.), Tanskassa (26 v.), Norjassa (26 v.), Luxemburgissa (28 v.) ja Sveitsissä (28 v.) (OECD, 2016).

Kaikkea myöhäinen valmistuminen ei kuitenkaan selitä. Vaikka 25–34-vuotiaat jätettäisiin huomioimatta, ei kuvion sanoma juurikaan muutu.

Vähiten tutkintoon johtavaan koulutukseen osallistuttiin Slovakiassa, Romaniassa ja Albaniassa. Näissä maissa osallistumisaste jäi alle kahden prosentin.

Kuvio 2. Tutkintoon johtavaan koulutukseen vuoden aikana (12 kk) osallistuneiden aikuisten osuus 2016/2017*
Kuvio 2. Tutkintoon johtavaan koulutukseen vuoden aikana (12 kk) osallistuneiden aikuisten osuus eräissä Euroopan maissa 2016/2017*   Lähde: Adult Education Survey. *AES:n (Adult Education Survey) tiedonkeruut toteutettiin vuosien 2016 ja 2017 aikana eri maissa eri aikoina.  **EU-keskiarvo on Euroopan unioniin kuuluvien maiden keskiarvo, mukana eivät ole kaikki kuviossa esiintyvät maat.
Lähde: Adult Education Survey (AES). *Tiedonkeruut toteutettiin vuosien 2016 ja 2017 aikana eri maissa eri aikoina. **EU-keskiarvo on Euroopan unioniin kuuluvien maiden keskiarvo, mukana eivät ole kaikki kuviossa esiintyvät maat.

Muuhun kuin tutkintoon johtavaan (non-formaaliin) koulutukseen osallistuttiin vertailu­maista eniten Sveitsissä (kuvio 3). Siellä koulutukseen osallistui noin kaksi kolmesta 25–64-vuotiaasta.

Alankomaissa osallistuneita oli reilut kuusi kymmenestä. Pohjoismaista Ruotsissa ja Norjassa yli puolet aikuisista opiskeli muuhun kuin tutkintoon liittyen.

Suomalaisista non-formaaliin koulutukseen osallistui hivenen alle puolet, 48 prosenttia, vuonna 2017. Osallistumisaste on laskenut vuodesta 2012 noin kolme ja puoli prosenttiyksikköä. Tämä oikeuttaa vertailu­maiden joukossa yhdeksännelle sijalle.

Alhaisimman osallistumisasteen maat olivat Romania, Bosnia-Hertsegovina ja Albania. Näissä maissa muuhun kuin tutkintoon johtavaan koulutukseen osallistui harvempi kuin yksi kymmenestä aikuisesta.

Kuvio 3. Muuhun kuin tutkintoon johtavaan koulutukseen vuoden aikana (12 kk) osallistuneiden aikuisten osuus  2016/2017*
Kuvio 3. Muuhun kuin tutkintoon johtavaan koulutukseen vuoden aikana (12 kk) osallistuneiden aikuisten osuus eräissä Euroopan maissa 2016/2017*. Lähde: Adult Education Survey. *AES:n (Adult Education Survey) tiedonkeruut toteutettiin vuosien 2016 ja 2017 aikana eri maissa eri aikoina.  **EU-keskiarvo on Euroopan unioniin kuuluvien maiden keskiarvo, mukana eivät ole kaikki kuviossa esiintyvät maat.

Lähde: Adult Education Survey (AES). *Tiedonkeruut toteutettiin vuosien 2016 ja 2017 aikana eri maissa eri aikoina. **EU-keskiarvo on Euroopan unioniin kuuluvien maiden keskiarvo, mukana eivät ole kaikki kuviossa esiintyvät maat.

Suurin osa non-formaalista koulutuksesta on työhön tai ammattiin liittyvää. Näin ollen, jos tutkitaan työhön tai ammatilliseen koulutukseen osallistumista, eivät tulokset juuri poikkea kaikkeen non-formaaliin koulutukseen osallistumisen tuloksista (kuvio 4).

Vertailun kärkipaikkaa pitää edelleen Sveitsi, jossa lähes kuusi kymmenestä aikuisesta opiskeli työhön tai ammattiin liittyen. Myös Alankomaissa osallistuneita oli useampi kuin joka toinen.

Pohjoismaista Ruotsissa ja Norjassa osallistuneita oli hieman alle puolet. Suomessa osallistuneita oli noin neljä kymmenestä, millä heltisi maiden välisessä vertailussa kahdeksas sija.

Romaniassa, Bosnia-Hertsegovinassa, Albaniassa ja Makedoniassa työhön tai ammattiin liittyvään non-formaaliin koulutukseen osallistui harvempi kuin joka kymmenes.

Kuvio 4. Työhön tai ammattiin liittyvään koulutukseen vuoden aikana (12 kk) osallistuneiden aikuisten osuus 2016/2017*
Kuvio 4. Työhön tai ammattiin liittyvään koulutukseen vuoden aikana (12 kk) osallistuneiden aikuisten osuus eräissä Euroopan maissa 2016/2017*. Lähde: Adult Education Survey. *AES:n (Adult Education Survey) tiedonkeruut toteutettiin vuosien 2016 ja 2017 aikana eri maissa eri aikoina.  **EU-keskiarvo on Euroopan unioniin kuuluvien maiden keskiarvo, mukana eivät ole kaikki kuviossa esiintyvät maat.
Lähde: Adult Education Survey (AES). *Tiedonkeruut toteutettiin vuosien 2016 ja 2017 aikana eri maissa eri aikoina. **EU-keskiarvo on Euroopan unioniin kuuluvien maiden keskiarvo, mukana eivät ole kaikki kuviossa esiintyvät maat.

Saatujen opetustuntien määrä muuttaa kuvaa

Saatujen opetustuntien määrä koulutukseen osallistunutta kohden piirtää varsin erilaisen kuvan aikuisten koulutuksesta kuin osallistumis­aste (kuvio 5). Alhaisen osallistumis­asteen maat Bosnia-Hertsegovina, Albania ja Turkki nousevat nyt maiden välisen vertailun kärkikuusikkoon.

Selvästi eniten opetustunteja koulutukseen osallistunut 25–64-vuotias sai kuitenkin Sloveniassa, peräti 180 opetustuntia. Tanskassa keskimääräinen opetustuntien määrä per osallistuja oli 167 tuntia.

Suomessa keskimääräinen saatujen opetustuntien määrä, 156, yltää vertailussa peräti viidennelle sijalle. Opetustuntien määrä per koulutukseen osallistunut on noussut vuodesta 2012 jopa 17 tunnilla. Kasvua selittää osaltaan tutkintoon johtavan koulutuksen osallistumis­asteen nousu. Tutkintoon johtava koulutus on pitkäkestoista, ja tämä näkyy myös opetustuntien määrän nousuna.

Vähiten opetustunteja osallistujaa kohden oli Slovakiassa ja Tšekeissä, noin 50 tuntia per koulutukseen osallistunut.

Kuvio 5. Opetustunnit koulutukseen osallistunutta kohden 2016/2017*

Kuvio 5. Opetustunnit koulutukseen osallistunutta kohden eräissä Euroopan maissa 2016/2017*. Lähde: Adult Education Survey. *AES:n (Adult Education Survey) tiedonkeruut toteutettiin vuosien 2016 ja 2017 aikana eri maissa eri aikoina.  **EU-keskiarvo on Euroopan unioniin kuuluvien maiden keskiarvo, mukana eivät ole kaikki kuviossa esiintyvät maat.
Lähde: Adult Education Survey (AES). *Tiedonkeruut toteutettiin vuosien 2016 ja 2017 aikana eri maissa eri aikoina. **EU-keskiarvo on Euroopan unioniin kuuluvien maiden keskiarvo, mukana eivät ole kaikki kuviossa esiintyvät maat.

Osallistumisaste sekä saatujen opetustuntien määrä eivät korreloi keskenään. Monissa alhaisen osallistumis­asteen maissa koulutukseen osallistuneet saivat hyvinkin paljon opetustunteja ja päinvastoin.

Jos halutaan tutkia koulutuksen määrää (volyymia), ei kumpikaan näistä indikaattoreista siinä yksistään onnistu. Sopiva indikaattori koulutuksen määrän tulkitsemiseen on opetustuntien määrä kansalaista kohden.

Koulutuksen volyymissa maiden välisessä vertailussa ykkösenä on Sveitsi (kuvio 6.). Siellä 25–64-vuotias kansalainen oli koulutuksessa keskimäärin lähes 90 opetustunnin verran tiedonkeruuta edeltävän 12 kuukauden aikana.

Suomi on järjestyksessä hienosti kolmas 84 tunnilla per aikuinen. Kärkinelikon täydentävät Pohjoismaista Ruotsi (2.) ja Tanska (4.). Näiden maiden lisäksi myös Sloveniassa volyymi henkeä kohden nousi yli 80 tunnin.

EU-maiden keskiarvo oli huomattavasti näitä koulutuksen volyymin kärkimaita alhaisempi, eli vajaat 50 tuntia aikuista kohden. Vähiten opetustunteja henkeä kohden saadaan Romaniassa ja Makedoniassa. Siellä 18–64-vuotias aikuinen vietti aikaansa koulutuksessa keskimäärin alle kymmenen opetustunnin verran.

Kuvio 6. Opetustunnit henkeä kohden 2016/2017*
Kuvio 6. Opetustunnit henkeä kohden eräissä Euroopan maissa 2016/2017*. Lähde: Adult Education Survey. *AES:n (Adult Education Survey) tiedonkeruut toteutettiin vuosien 2016 ja 2017 aikana eri maissa eri aikoina.  **EU-keskiarvo on Euroopan unioniin kuuluvien maiden keskiarvo, mukana eivät ole kaikki kuviossa esiintyvät maat.
Lähde: Adult Education Survey (AES). *Tiedonkeruut toteutettiin vuosien 2016 ja 2017 aikana eri maissa eri aikoina. **EU-keskiarvo on Euroopan unioniin kuuluvien maiden keskiarvo, mukana eivät ole kaikki kuviossa esiintyvät maat.

Sukupuolten väliset erot Suomessa Euroopan kärkipäätä

Suomessa 25–64-vuotiaat naiset osallistuivat koulutukseen selvästi enemmän kuin miehet. Tämän ikäisistä naisista koulutukseen vuonna 2017 osallistui kuusi henkeä kymmenestä, kun taas miehistä vastaava osuus oli vajaat viisi kymmenestä.

Naisten korkeampi osallistumisaste on vertailumaissa hieman yleisempää kuin miesten: 18 maassa naisten osallistumis­aste on korkeampi kuin miesten, 15 maassa taas päinvastoin. Luxemburgissa naisten ja miesten osallistumisaste oli täsmälleen yhtä korkea.

Koska naisten korkeampi osallistumisaste on vertailu­maiden keskuudessa yleisempää, tutkitaan sukupuolen mukaista koulutuksen tasa-arvokysymystä ristitulo­suhtein siten, että naisten osallistumis­astetta verrataan miesten vastaavaan.

Sopiva väline koulutukseen osallistumisen tasa-arvon tutkimiseen on ristitulo­suhde (vedonlyönti­suhde, odds ratio). Se kertoo tietyn ryhmän "vedonlyönnin" koulutukseen osallistumiselle suhteessa johonkin toiseen ryhmään. Jos ristitulo­suhde saa arvon 1, se kertoo, että ryhmät osallistuvat koulutukseen yhtä usein. Poikkeamat johonkin suuntaan kertovat epätasa-arvoisesta tilanteesta, eli siitä, että jotkut ryhmät osallistuvat koulutukseen toisia useammin.

Ristitulosuhteen mukaan suurin ero naisten hyväksi aikuisten koulutukseen osallistumisessa on Virossa (kuvio 7). Siellä naisten vedonlyönti koulutukseen osallistumiselle suhteessa miehiin on lähes 1,8-kertainen.

Ristitulosuhteen tarkastelu vahvistaa myös Suomessa vallitsevan suuren eron naisten ja miesten koulutukseen osallistumisen välillä. Suomi sijoittuu maiden välisessä vertailussa Viron jälkeen heti toiseksi reilulla 1,6:n ristitulo­suhteella.

Suomessa miehet ovat kuitenkin viiden vuoden aikana kuroneet eroa hieman kiinni, sillä vielä vuonna 2012 Suomi oli vertailun ykkösenä ristitulo­suhteen arvolla 1,8. Myös Liettuassa, Ruotsissa ja Latviassa on havaittavissa isot sukupuolien väliset osallistumisaste-erot naisten hyväksi.

Alle 0,8 ristitulosuhde on puolestaan Kyproksella, Turkissa, Tšekissä ja Unkarissa. Näissä maissa osallistumis­asteiden erot ovat siis suuria miesten hyväksi.

Tasa-arvoisin tilanne on Luxemburgissa, Bulgariassa, Saksassa ja Puolassa. Myös koko EU:n tasolla sukupuolten välinen tasa-arvo koulutukseen osallistumisessa näyttäisi toteutuvan suhteellisen hyvin – ristitulo­suhde asettuu hyvin lähelle ykköstä.

Kuvio 7. Ristitulosuhteet naisten koulutukseen osallistumiselle suhteessa miehiin 2016/2017*
Kuvio 7. Ristitulosuhteet naisten koulutukseen osallistumiselle suhteessa miehiin eräissä Euroopan maissa 2016/2017*. Lähde: Adult Education Survey. *AES:n (Adult Education Survey) tiedonkeruut toteutettiin vuosien 2016 ja 2017 aikana eri maissa eri aikoina.  **EU-keskiarvo on Euroopan unioniin kuuluvien maiden keskiarvo, mukana eivät ole kaikki kuviossa esiintyvät maat.

Lähde: Adult Education Survey (AES). *Tiedonkeruut toteutettiin vuosien 2016 ja 2017 aikana eri maissa eri aikoina. **EU-keskiarvo on Euroopan unioniin kuuluvien maiden keskiarvo, mukana eivät ole kaikki kuviossa esiintyvät maat.

Pohjakoulutuksen vaikutus erittäin suuri

Mitä korkeampi pohjakoulutus henkilöllä on, sitä todennäköisemmin hän osallistuu koulutukseen myös aikuisiässä. Tämä periaate pätee kaikissa vertailussa olevissa Euroopan maissa.

Korkea-asteen tutkinnon suorittaneilla aikuisilla koulutukseen osallistumisen aste on poikkeuksetta korkeampi kuin pelkän perusasteen varassa olevilla, jopa hyvin selvällä erolla.

Suurimmat erot ovat Makedoniassa, missä vedonlyönti korkea-asteen tutkinnon suorittaneen puolesta suhteessa pelkän perusasteen suorittaneeseen on peräti 56-kertainen. Seuraavana vertailussa on Bosnia-Hertsegovina (ristitulosuhde 50) ja Albania (ristitulo­suhde 23).

Suomessa pelkän perusasteen suorittaneista 25–64-vuotiaista reilu kolmannes osallistui koulutukseen vuonna 2017. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneilla vastaava osuus oli kaksi kolmannesta.

Vaikka korkea-asteen suorittaneilla osallistumisaste on lähes kaksinkertainen pelkän perusasteen suorittaneiden osallistumis­asteeseen verrattuna, on ero kuitenkin kansainvälisessä vertailussa hyvin maltillinen. Itse asiassa Suomen ristitulo­suhde 3,4 on vertailumaiden joukossa toiseksi alhaisin, ainoastaan Unkarissa se on vielä alhaisempi.

Myös pohjakoulutuksen suhteen Suomessa osallistumis­asteiden erot ovat pienentyneet viimeisen viiden vuoden aikana, sillä vuonna 2012 ristitulo­suhde oli selvästi korkeampi (4,8).

Henkilön pohjakoulutuksen mukaan tarkasteltuna keskimääräistä pienemmät erot aikuisten koulutukseen osallistumisessa olivat myös muilla Pohjoismailla (Norja, Tanska ja Ruotsi) sekä Baltian mailla Viro ja Latvia.

Kuvio 8. Ristitulosuhteet korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden koulutukseen osallistumiselle suhteessa pelkän perusasteen suorittaneisiin 2016/2017*
Kuvio 8. Ristitulosuhteet korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden koulutukseen osallistumiselle suhteessa pelkän perusasteen suorittaneisiin eräissä Euroopan maissa 2016/2017*. Lähde: Adult Education Survey. *AES:n (Adult Education Survey) tiedonkeruut toteutettiin vuosien 2016 ja 2017 aikana eri maissa eri aikoina.  **EU-keskiarvo on Euroopan unioniin kuuluvien maiden keskiarvo, mukana eivät ole kaikki kuviossa esiintyvät maat.
Lähde: Adult Education Survey (AES). *Tiedonkeruut toteutettiin vuosien 2016 ja 2017 aikana eri maissa eri aikoina. **EU-keskiarvo on Euroopan unioniin kuuluvien maiden keskiarvo, mukana eivät ole kaikki kuviossa esiintyvät maat.

Suomessa työllisten osallistuminen kaksinkertainen työttömiin nähden

Kaikissa vertailumaissa, Romaniaa lukuun ottamatta, työlliset 25–64-vuotiaat osallistuivat koulutukseen työttömiä enemmän (kuvio 9).

Suomessa työllisten koulutukseen osallistumisaste (59 %) oli yli kaksinkertainen työttömien vastaavaan (29 %) verrattuna. Suomi sijoittuukin vertailu­maiden joukossa selvästi puolivälin alapuolelle (kuvio 8), kuitenkin hyvin lähelle EU-maiden keskiarvoa. Tämä saattaa vaikuttaa hivenen ristiriitaiselta, mutta selittyy sillä, että muutaman EU-maan todella suuret ristitulo­suhteen arvot nostavat EU-keskiarvoa ylös.

Suomessa vedonlyönti työllisen koulutukseen osallistumiselle suhteessa työttömään on noin 3,5-kertainen. Viiden vuoden takaiseen tilanteeseen verraten ristitulo­suhde on pysynyt samalla tasolla (3,6 v. 2012). Muista Pohjoismaista Ruotsi ja Norja ovat Suomen kanssa samalla tasolla.

Pienimmät osallistumisaste-erot työmarkkina-aseman suhteen ovat jo mainitun Romanian lisäksi Belgiassa, Luxemburgissa, Sveitsissä, Turkissa ja Alankomaissa, missä kaikissa ristitulo­suhteen arvo jää alle 1,8:n.

Suurimmat työllisten ja työttömien väliset erot aikuisten koulutukseen osallistumisessa ovat puolestaan Bulgariassa, Slovakiassa, Unkarissa ja Puolassa. Kaikissa näissä maissa ristitulo­suhde työllisen koulutukseen osallistumisen puolesta on vähintään viisi, Bulgariassa peräti kymmenen.

Kuvio 9. Ristitulosuhteet työllisten koulutukseen osallistumiselle suhteessa työttömiin 2016/2017*
Kuvio 9. Ristitulosuhteet työllisten koulutukseen osallistumiselle suhteessa työttömiin eräissä Euroopan maissa 2016/2017*.Lähde: Adult Education Survey. *AES:n (Adult Education Survey) tiedonkeruut toteutettiin vuosien 2016 ja 2017 aikana eri maissa eri aikoina.  **EU-keskiarvo on Euroopan unioniin kuuluvien maiden keskiarvo, mukana eivät ole kaikki kuviossa esiintyvät maat.
Lähde: Adult Education Survey (AES). *Tiedonkeruut toteutettiin vuosien 2016 ja 2017 aikana eri maissa eri aikoina. **EU-keskiarvo on Euroopan unioniin kuuluvien maiden keskiarvo, mukana eivät ole kaikki kuviossa esiintyvät maat.

Nuoret aikuiset koulutuksessa iäkkäämpiä useammin

Työuransa alkupuolella olevat, 25–34-vuotiaat aikuiset osallistuivat työuransa ehtoopuolella olevia 55–64-vuotiaita aikuisia useammin koulutukseen kaikissa vertailussa olevissa Euroopan maissa. Tämänkin tausta­muuttujan kohdalla maiden väliset erot ovat kuitenkin hyvin suuret; ristitulo­suhteen arvot vaihtelevat 1,7:n ja 12,4:n välillä (kuvio 10).

Suomessa 25–34-vuotiaista koulutukseen osallistui noin kaksi kolmesta vuonna 2017, kun taas 55–64-vuotiaista osallistuneita oli yksi kolmesta. Osallistumis­asteiden ero on Euroopan mittakaavassa keskimääräistä suurempi.

Suomessa nuoremman ikäluokan vedonlyönti suhteessa vanhempaan on noin neljä, kun esimerkiksi EU-maiden keskiarvo on 3,3. Suomi sijoittuukin 34 maan vertailussa sijalle 9. Suomessa ero nuorimman ja vanhimman ikäluokan välillä on kasvanut viiden vuoden takaisesta, jolloin ristitulosuhteen arvo oli noin 3,5.

Reilusti suurin ero nuorimman ja vanhimman ikäluokan koulutukseen osallistumisessa on Bosnia-Hertsegovinassa ja Romaniassa. Näissä maissa ristitulo­suhteen arvo on yli kymmenen. Tasaisimmin nuorin ja vanhin ikäluokka osallistuu koulutukseen Saksassa ja Ruotsissa. Näissä maissa nuorimman ikäluokan vedonlyönti koulutukseen osallistumiselle suhteessa vanhimpaan on alle kaksi.

Kuvio 10. Ristitulosuhteet 25–34-vuotiaiden koulutukseen osallistumiselle suhteessa 55–64-vuotiaisiin 2016/2017*
Kuvio 10. Ristitulosuhteet 25–34-vuotiaiden koulutukseen osallistumiselle suhteessa 55–64-vuotiaisiin eräissä Euroopan maissa 2016/2017*. Lähde: Adult Education Survey. *AES:n (Adult Education Survey) tiedonkeruut toteutettiin vuosien 2016 ja 2017 aikana eri maissa eri aikoina.  **EU-keskiarvo on Euroopan unioniin kuuluvien maiden keskiarvo, mukana eivät ole kaikki kuviossa esiintyvät maat.
Lähde: Adult Education Survey (AES). *Tiedonkeruut toteutettiin vuosien 2016 ja 2017 aikana eri maissa eri aikoina. **EU-keskiarvo on Euroopan unioniin kuuluvien maiden keskiarvo, mukana eivät ole kaikki kuviossa esiintyvät maat.

EU:ssa tasa-arvo ei ole edennyt - Suomessa hieman

Miten Lissabonin strategian tavoite koulutuksen tasa-arvosta toteutuu eurooppalaisen aikuiskoulutus­tutkimuksen valossa? Näyttää siltä, että eri demografisilla taustamuuttujilla on selkeä yhteys koulutukseen osallistumiseen aikuisiässä.

Sukupuolten väliset erot koulutukseen osallistumisessa ovat suhteellisen pienet, mutta henkilön pohjakoulutus, työmarkkina-asema ja henkilön ikä vaikuttavat merkittävästi todennäköisyyteen osallistua koulutukseen aikuisiässä.

Koulutuksen tasa-arvo ei näyttäisi myöskään edenneen. Kun vertaa tilannetta viiden vuoden takaiseen, vuosina 2011–2012 toteutettuun aikuis­koulutukseen, ei tilanne ole EU-alueella juurikaan muuttunut. EU-maiden keskiarvo kaikissa tutkituissa ristitulo­suhteissa on samalla tasolla kuin viisi vuotta aiemmin.

Tutkittaessa ryhmien välisiä eroja eri taustamuuttujien suhteen sijoittuu Suomi EU-maiden keskiarvon heikommalle puolelle henkilön sukupuolen, työmarkkina-aseman ja iän mukaisessa tarkastelussa. Sen sijaan verrattaessa korkea-asteen ja pelkän perusasteen suorittaneita, on ryhmien välinen osallistumisaste-ero Suomessa Unkarin jälkeen EU-maiden pienin.

Verrattuna viiden vuoden takaiseen, Suomessa on havaittavissa jonkin asteista ryhmien välisten erojen pienenemistä sekä sukupuolten että matalasti ja korkeasti koulutettujen välillä.

Aikuiskoulutustutkimus 2017 on seitsemäs Tilastokeskuksen aikuis­koulutukseen osallistumista kartoittava tutkimus, joka kattaa Suomessa asuvan aikuisväestön. Tutkimus on toteutettu opetus- ja kulttuuri­ministeriön ja Tilastokeskuksen yhteishankkeena, ja se perustuu EU-regulaatioon.

Kansallisia aikuiskoulutustutkimuksia Suomessa on tehty vuosina 1980, 1990, 1995 ja 2000. Euroopanlaajuinen aikuiskoulutus­tutkimus on tehty vuosina 2006 ja 2012. Aikuiskoulutus­tutkimus on osa Suomen virallisen tilaston tuotantoa (SVT) ja se täyttää kaikki viralliselle tilastolle asetetut laatukriteerit.

 Aikuiskoulutustutkimus 2017 on osa 34 Euroopan valtiossa suoritettua kolmatta EU:n laajuista aikuiskoulutus­tutkimus­projektia (Adult Education Survey, EU-AES), jota koordinoi Euroopan unionin tilastovirasto Eurostat. Tutkimusten tiedonkeruut tehtiin vuosina 2016–2017. EU-AES:n perusjoukon muodostavat 25–64-vuotiaat pysyvästi maassa asuvat henkilöt.

Timo Ruuskanen on yliaktuaari Tilastokeskuksen väestö-ja elinolotilastot -yksikössä.

 

1) Opetustuntien määrä henkeä kohden saadaan kertomalla osallistumisaste koulutukseen osallistuneiden opetustuntien keskiarvolla, ts. seuraavalla kaavalla: opetustuntien määrä luokassa i = (Koulutukseen osallistuneiden määrä luokassa i / Luokkaan i kuuluvien henkilöiden määrä) * Koulutukseen osallistuneiden opetustuntien keskiarvo luokassa i.

 

Kommentit

Lue samasta aiheesta:

Artikkeli
12.11.2018
Kaija Ruotsalainen

Tiedonvaihdossa noin 13 100 henkilölle saatiin tutkinto, joka on korkeampi kuin Tilastokeskuksen tutkintorekisterissä oleva tieto. Vähintään toisen asteen tutkinnon suorittaneita oli lähes 200 000, valtaosa heistä löytyy Ruotsin rekisteristä. Tämä artikkeli korvaa 18.9. ilmestyneen artikkelin.

Artikkeli
9.11.2018
Tarja Seppänen

Vuonna 2015 kurssimuotoisen koulutuksen kustannukset työntekijää kohden olivat EU-maissa keskimäärin 585 euroa ja osuus työvoimakustannuksista 1,7 prosenttia. Vanhat EU-maat (EU-15) sijoittuivat useilla tunnusluvuilla henkilöstökoulutuksen kärkeen. Toisaalta Tšekissä peräti 85 prosenttia osallistui koulutukseen, Kreikassa vain vajaa viidennes.

Artikkeli
20.12.2017
Juha Hedman, Osmo Kivinen

Arvovaltaiset kansainväliset koulutus­vertailut poikkeuksetta sijoittavat Suomen kärki­maiden joukkoon, mutta ministeriön visiotyö­ryhmän muistio puhuu osaamis­pohjan murenemisesta ja korkea­koulutuksemme vajoamisesta alle OECD-keski­arvon. Mistä risti­riidassa on kyse? Osmo Kivinen ja Juha Hedman Turun yli­opistosta kirjoittavat väärin­ymmärrysten ketjusta.

Artikkeli
2.11.2017
Aleksi Kalenius, Hannu Karhunen

1970-luvun lopulla syntyneet ovat toistaiseksi jäämässä Suomen kaikkien aikojen koulutetuimmaksi ikäryhmäksi. Eläkkeelle jäävien ikäryhmien koulutustaso on kipuamassa hyvin lähelle nuorten ikäluokkien tasoa, ja sen vuoksi aikuisväestön koulutustaso nousu lähes pysähtymässä 2020-luvun alkuvuosina. Kansainvälisesti Suomen sijoitus nuorissa ikäluokissa on lähellä kehittyneiden maiden keskitasoa, mutta heikkenee nykytahdilla yhä lähivuosina.

Artikkeli
12.10.2017
Pekka Myrskylä

Maastamuutto on oletettavasti tärkein syy siihen, miksi Suomen koulutustaso heikkenee muihin OECD-maihin verrattuna. Ikäryhmittäinen tarkastelu paljastaa, että koulutustason nousu on pysähtynyt 1970-luvun lopulla syntyneisiin. Juuri näissä ikäluokissa maasta muuttaminen alkoi eniten näkyä. Toinen, ehkä yhtä merkittävä syy on se, että maahan muuttaneiden koulutustietoja ei kerätä systemaattisesti. Jopa puolet korkea-asteen tutkinnoista saattaa jäädä tilastotiedostojen ulkopuolelle.