Asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit
Sivuston näkymät

Korona muutti henkilöstökoulutuksen tapoja yrityksissä

31.10.2022

Vuonna 2020 yrityksissä opiskeli kurssimuotoisesti 29 prosenttia yritysten henkilöstöstä, mikä on lähes 15 prosenttiyksikköä vähemmän kuin viisi vuotta aiemmin vuonna 2015. Vastaavana aikana itseohjatusti opiskelleiden osuus lähes kaksinkertaistui noin 30 prosenttiyksikköön. (Kuvio 1)

Tiedot henkilöstön osaamisen kehittämisestä eli henkilöstökoulutuksesta kysyttiin opiskelleiden palkansaajien määrinä sekä kurssimuotoisesti toteutetusta opiskelusta että muulla tavoin kuin kursseina toteutetusta opiskelusta.

Henkilöstökoulutukseen lasketaan mukaan työajalla tapahtuva kouluttautuminen, joka on työnantajan kustantamaa.

Kuvio 1. Kurssimuotoisesti opiskelleiden osuus ja muulla tavoin kuin kursseina opiskelleiden osuudet 2010, 2015 ja 2020, prosenttia
Kuvio 1. Kurssimuotoisesti opiskelleiden osuus ja muulla tavoin kuin kursseina opiskelleiden osuudet 2010, 2015 ja 2020, prosenttia. Kuvion oleellinen tieto kerrotaan tekstissä.
Lähde: Tilastokeskus, yritysten henkilöstökoulutus (CVTS). Kuviossa osuudet eivät summaudu 100 %:iin, koska palkansaaja saattoi opiskella muulla tavoin kuin kursseina yhdessä tai useammassa kuvion vaihtoehdoissa. Tämän lisäksi hän saattoi opiskella myös kurssimuotoisesti.

Kurssimuotoisen opiskelun vähenemiseen vaikutti muun muassa se, että yrityksissä yhä enemmän henkilöstön osaamisen kehittämistä toteutettiin muilla tavoin kuin kurssimuotoisena opiskeluna. Myös koronaviruspandemia vähensi kurssimuotoisen opiskelun tarjoamista yrityksissä.

Erot henkilöstökoulutuksen tarjoamisessa eri vuosien välillä voivat osittain johtua myös siitä, että yhtenä vuonna tehtiin suurempia koulutusinvestointeja esimerkiksi tuotantovälineiden uudistamisen vuoksi. Vilkkaampaa koulutusjaksoa saattoi seurata vähemmän koulutusta sisältävä jakso.

Kurssimuotoisen opiskelun osuuksien vähenemisessä vuosien 2015–2020 välillä näkyi toimialoittaisia eroja: opiskelu kurssimuotoisesti väheni polttoaineiden ja kemiallisten tuotteiden toimialalla yli 30 prosenttiyksikköä ja mineraalien kaivun, kuljetuksen ja varastoinnin toimialoilla sekä rakentamisen toimialoilla (21–28 prosenttiyksikköä).

Ainoastaan kolmella toimialalla osallistuminen kasvoi: rahoitusta ja vakuutusta palvelevalla toimialalla, paperin ja paperituotteiden toimialalla sekä kulkuneuvojen valmistuksen toimialalla (2–7 prosenttiyksikköä).

Itseohjattu opiskelu selvässä kasvussa

Itseohjattu opiskelu kehittyi päinvastaiseen suuntaan samana aikana. Itseohjatusti opiskelleiden osuus lähes nelinkertaistui rahoitusta ja vakuutusta palvelevan toiminnan toimialan reiluun 70 prosenttiin ja paperi- ja paperituotteiden valmistuksen toimialalla noin viisinkertaistui miltei 40 prosenttiin. (Taulukko 1)

Myös kulkuneuvojen valmistuksen, elintarvikkeiden valmistuksen, informaation ja viestinnän, tukkukaupan ja rahoitus- ja vakuutustoiminnan toimialoilla itseohjattuun opiskeluun osallistuneiden osuus kasvoi yli 20 prosenttiyksikköä vuosien 2015 ja 2020 välillä.

Kolmella toimialalla rahoitusta ja vakuutusta palveleva toiminta, paperin ja paperituotteiden valmistus sekä kulkuneuvojen valmistus paitsi itseohjatusti opiskelleiden osuus lisääntyi eniten, myös kurssimuotoisesti opiskelleiden osuus kasvoi. Muilla toimialoilla kurssimuotoisesti opiskelleiden osuus pysyi ennallaan tai selvästi väheni.

Taulukko 1. Kurssimuotoisesti ja itseohjatusti opiskelleiden osuudet 2010, 2015 ja 2020, (%)
  Kurssimuotoisesti
opiskelleiden osuus,
yhteensä (%)
Itseohjatusti
opiskelleiden
osuus (%)
  2015 2020 2015 2020
Yhteensä 43,8 29,1 17,3 30,3
Teollisuuden
päätoimiala 01-11
46,8 32,5 12,3 24,3
01 Mineraalien kaivu 60,2 32,0 6,3 22,8
02 Elintarvikkeiden valmistus 43,8 36,4 4,5 30,2
03 Tekstiilien ja vaatteiden
valmistus
17,1 2,6 2,3 7,2
04 Paperin ja
paperituotteiden valmistus
48,8 52,9 8,3 41,4
05 Polttoaineiden ja
kemiallisten tuotteiden valmistus
58,8 25,7 17,8 26,5
06 Metallituotteiden valmistus 41,4 23,5 16,5 7,6
07 Koneiden ja laitteiden valmistus 46,4 38,0 25,3 34,8
08 Kulkuneuvojen valmistus 35,0 37,0 4,7 32,6
09 Puutavaran ja
huonekalujen valmistus
34,1 22,1 2,8 13,1
10 Energia-, vesi- ja jätehuolto 67,9 60,7 12,0 29,3
11 Rakentaminen 48,4 27,0 3,4 17,3
Palvelujen
päätoimiala 12-20
41,9 27,4 20,4 33,4
12 Moottoriajoneuvojen ym. kauppa 40,6 28,9 21,2 22,2
13 Tukkukauppa 39,0 29,5 12,7 35,5
14 Vähittäiskauppa 35,2 22,1 31,5 33,5
15 Kuljetus ja varastointi 50,2 25,3 18,0 28,9
16 Majoitus- ja ravitsemustoiminta 32,2 13,6 4,1 11,6
17 Informaatio ja viestintä 45,9 32,9 24,6 47,6
18 Rahoitus- ja vakuutustoiminta 46,5 46,4 44,5 65,5
19 Rahoitusta ja vakuutusta
palveleva toiminta
38,2 44,7 18,2 70,6
20 Muut palvelut 43,2 27,3 15,7 30,1

Lähde: Tilastokeskus, yritysten henkilöstökoulutus (CVTS)

Korona vei koulutukset verkkoon

Yrityksiltä kysyttiin, millaisia vaikutuksia koronapandemiasta seuranneilla rajoituksilla oli yrityksen henkilöstön osaamisen kehittämiseen vuonna 2020. Pandemian luonnollinen seuraus oli koulutuksien siirtyminen verkkoon ja koulutuksien tarjoamista aiempaa enemmän itseopiskeluna.

Verkossa järjestettävissä koulutuksissa koettiin ongelmia, jotka liittyivät muun muassa osaamisen jakamiseen, yhdessä työskentelyyn ja ongelmanratkaisuun. Etätyöskentelyn koettiin rajoittavan myös ideointia.

Osa yrityksistä joutui siirtämään koulutuksia eteenpäin, esimerkiksi silloin kun koulutus vaati lähiopiskelua, tai kokonaan perumaan koulutuksia.

Osalla yrityksistä ei ollut ylimääräisiä taloudellisia resursseja koulutuksen järjestämiseen. It-palvelujen kustannukset kasvoivat verkkokoulutusten tarjoamisen myötä.

Myös lomautukset estivät koulutuksen järjestämistä. Kun henkilöstön vaihtuvuus pieneni, niin tarve koulutukselle oli vähäisempää.

Webinaarit suosioon

Verkkokoulutuksiin siirtymisellä oli myös myönteisiä seurauksia. Erilaiset webinaarit lisääntyivät huomattavasti koronan seurauksena, etänä oleviin koulutuksiin osallistuminen helpottui ja ne toivat kustannussäästöjä.

Koulutuspaikalle matkustamiseen käytetty aika jäi verkkokoulutuksissa pois, ja lyhyitä 12 tunnin webinaareja voitiin järjestää myös aiempaa enemmän.

Henkilöstön it-taidot kehittyivät merkittävästi etäkoulutuksiin osallistumisen myötä. Yleensä ottaen etäkoulutusten myötä tarjonta ja mahdollisuudet lisääntyivät merkittävästi.

Yritysten henkilöstökoulutusta koskeva tutkimus (CVTS) toteutetaan seuraavan kerran vuotta 2025 koskien. Nähtäväksi jää, jatkuuko kurssimuotoisen opiskelun väheneminen edelleen ja muun kuin kurssimuotoisen opiskelun lisääntyminen myös tulevaisuudessa.

 

Kirjoittaja työskentelee yliaktuaarina Tilastokeskuksen koulutus­tilastoissa.

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Lue samasta aiheesta:

Blogi
6.9.2021
Pertti Taskinen

Etätyö kotoa käsin on yleisintä perheen­isien parissa. Koti­talouden koostumuksen mukaan ei kuitenkaan voi tehdä suora­viivaisia johto­päätöksiä, kuinka hyvin kotona­työssä viihdytään. Etä- ja läsnätyön yhdistävän mallin etsiminen työelämässä lienee vasta alku­taipaleellaan.

Artikkeli
27.4.2021
Miia Huomo

Koululaisia on nyt hiukan enemmän kuin vuosikymmen sitten. Yhä useampi heistä asuu kaupungeissa. Pienet kyläkoulut ovat lähes kadonneet Suomesta, kun koulunkäyntiä on keskitetty koulukeskuksiin ja yhtenäiskouluihin. Kainuussa ja Lapissa koulumatka voi olla jopa yli 50 kilometriä suuntaansa.
 

tk-icons