tk-icons
Sivuston näkymät

Yritysjätit ovat Suomen suuruisia ja maksavat verojakin

26.8.2019
Kuva: shutterstock

Amerikkalainen vähittäistavara­kauppaketju Wal-Mart on myynniltään ja henkilöstö­määrältään maailman suurin yritys, kertoo OECD:n ADIMA-tietokanta. Wal-Mart on myynniltään ja työntekijämäärältään Suomen kansantalouden kokoinen.

Suuret kansainväliset konsernit ovat kasvattaneet merkitystään jo vuosi­kymmeniä ilman että niiden toimintaa olisi kuvattu tilastojen avulla. Syitä voidaan hakea sekä kansalliseen tilastointiin liittyvistä perinteistä että tilastoijien velvoitteesta olla paljastamatta yksittäisten yritysten tietoja.

Jälkimmäinen perustelu nykymaailmassa hieman ontuu, sillä varsinkin pörssi­yrityksiä koskeva lainsäädäntö ja niiden omat avoimuus­pyrkimykset ovat kerryttäneet netin pullolleen tietoa näiden konserni­jättien toiminnasta ja taloudesta.

Tilastokuvauksen kehittämiseksi ja kansallisten tilastojen laadun ylläpitämiseksi OECD on perustanut ADIMA-tietokannan (Analytical Database on Multinationals and Affiliates), jonka laadinnassa hyödynnetään perinteisten julkisesti saatavilla olevien tilinpäätös- ja vuosikertomus­tietojen lisäksi uutta teknologiaa verkon sisältämien tietojen haravointiin ja luokitteluun.

Heinäkuussa julkaistiin ensimmäiset ADIMA-tiedot, jotka kattavat 100 maailman suurimpiin kuuluvaa konsernia ja tavoitteena on kasvattaa konsernien lukumäärä 500:an tulevina vuosina. Sadan suurimman yrityksen joukkoon ei suomalaisia yrityksiä mahdu, 500 suurimman joukkoonkin nippanappa.

Tutustumisen perusteella ADIMAn sisältö vaikuttaa hyödylliseltä. Suurin puute on kiinalaisten yritysten puuttuminen listoilta. Tämä toivottavasti jatkossa korjaantuu, sillä mm. yhdysvaltalaisen talouslehti Fortunen vuosittain julkaisemalla suurimpien yritysten vuoden 2018 listalla (Fortune Global 500) oli jo yli 20 kiinalaista yritystä liikevaihdoltaan 100 suurimman yrityksen joukossa.

Pohjoismaisia yrityksiä Fortunen 500 yrityksen listalla on viime vuosina ollut 0-3 yritystä per maa. 

Millaisia jättiläisiä suuryritykset nykyään ovat?

Yhdysvalloissa ja laajalti muuallakin Pohjois-Amerikassa toimiva vähittäistavara­kauppaketju Wal-Mart on myynniltään ja henkilöstö­määrältään maailman suurin yritys. Sen myynti vuonna 2018 oli yli 436 miljardia euroa, ja sen palveluksessa työskenteli 2,2 miljoonaa henkilöä.

Nämä luvut vastaavat koko Suomen kansantaloutta, jonka tuotannon arvo vuonna 2018 oli samainen 436 miljardia euroa ja työllisten määrä 2,6 miljoonaa.

Kuvioissa 1 ja 2 on verrattu Suomi Oy:n kansantalouden tilinpidon lukuja eräisiin maailman suurimpiin yrityksiin.

Kuvio 1. Suomi Oy ja maailman suurimmat yritykset (liikevaihto, mrd. euroa)
Kuvio 1. Suomi Oy ja maailman suurimmat yritykset (liikevaihto, mrd. euroa) Lähde: OECD, ADIMA-tietokanta
Lähde: OECD, ADIMA-tietokanta (Tiedot kuvioissa kuvaavat yrityksestä riippuen joko vuotta 2016 tai 2017. Dollarimääräiset tiedot on muunnettu euroiksi käyttäen vuoden keskikurssia.)
Kuvio 2. Suomi Oy ja maailman suurimmat yritykset (työntekijöiden lukumäärä, miljoonaa)
Kuvio 2. Suomi Oy ja maailman suurimmat yritykset (työntekijöiden lukumäärä, miljoonaa) Lähde: OECD, ADIMA-tietokanta
Lähde: OECD, ADIMA-tietokanta

Kuvioiden 1 ja 2 tietoja yhdistämällä nähdään, että suurten teknologia­yhtiöiden työntekijää kohden laskettu liikevaihto ja tuottavuus ovat korkeita. Esimerkiksi Applen palveluksessa vuonna 2016 oli 116 000 henkilöä, jotka saivat aikaan maailman­laajuista myyntiä 195 miljardia euroa ja kerryttivät voittoa yritykselle 55 miljardia euroa.

Suurten teknologiayhtiöiden investoinnit tutkimus- ja kehitys­toimintaan asettavat uuteen valoon myös Suomen panostukset uusien innovaatioiden tuottamiseksi (Kuvio 3). Laajemmin suurten teknologia­yritysten t&k-investointeja on käsitellyt ETLAn tutkimusjohtaja Heli Koski hiljattain julkaistussa MustRead-artikkelissaan: Kuusi teknologiajättiä investoi kukin enemmän tutkimukseen ja kehitykseen kuin koko Suomi.

Kuvio 3. Suomi Oy ja maailman suurimmat teknologiayritykset (t&k-menot, mrd. euroa)
Kuvio 3. Suomi Oy ja maailman suurimmat teknologiayritykset (t&k-menot, mrd. euroa) Lähde: OECD, ADIMA-tietokanta
Lähde: OECD, ADIMA-tietokanta

Millainen markkina Suomi ja muut Pohjoismaat on suuryrityksille?

Kuviossa 4 on tarkasteltu sadan suuren konsernin läsnäoloa Pohjoismaissa. Noin puolet näistä yrityksistä toimii Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa.

Perinteisen tytäryhtiötalouden kuvaamisen tueksi ADIMA tarjoaa uutta tietoa myös yritysten digitaalisesta läsnäolosta. Digitaalinen läsnäolo tarkoittaa sitä, ettei yrityksellä ole maahan perustettua tytäryhtiötä tai muuta kiinteää toimipaikkaa vaan ainoastaan esimerkiksi verkon kautta tapahtuvaa myyntiä ja markkinointia. Kooltaan pienemmissä maissa vain digitaalinen läsnäolo näyttää olevan yleisempää ja digitalous vaikeuttaa myös tältä osin tilastojen laadintaa ja tulkintaa.

Kuvio 4. Monikansallisten yritysten läsnäolo Pohjoismaissa (kuinka moni 100 yrityksestä, lkm)
Kuvio 4. Monikansallisten yritysten läsnäolo Pohjoismaissa (kuinka moni 100 yrityksestä, lkm) Lähde: OECD, ADIMA-tietokanta
Lähde: OECD, ADIMA-tietokanta

 

Ovatko suuryritykset mainettaan parempia veronmaksajia?

ADIMAn tiedoista löytyy yritysten tulostietojen lisäksi niiden voitoistaan maksamien verojen määrä. Nämä tiedot yhdistämällä saadaan käsitys suuryritysten kohtaamasta keskimääräisestä veroasteesta.

Yhteenlaskettuna ADIMAn kattamat sata konsernia tuottivat voittoa noin 700 miljardia euroa ja maksoivat näistä tuloista veroja yhtensä 165 miljardia euroa. Näistä summatiedoista johdettu 25 prosentin veroaste kuulostaa melko reilulta, jos sitä verrataan esimerkiksi Suomen 20 prosentin yhteisövero­kantaan.

Kuvio 5. Monikansalliset yritykset veronmaksajina (efektiivinen veroaste).
Kuvio 5. Monikansalliset yritykset veronmaksajina (efektiivinen veroaste). Lähde: OECD, ADIMA-tietokanta
Lähde: OECD, ADIMA-tietokanta

Kuvion 5 tiedoista voidaan myös nähdä, ettei edes aineettomien pääomien (mm. teknologia, patentit) varaan liiketoimintansa rakentavien yritysten ole nykymaailmassa mahdollista ohjata kaikkia tulojaan vero­paratiiseihin.

 

Kristian Taskinen työskentelee kehittämis­päällikkönä Tilastokeskuksen talous- ja ympäristötilastot -yksikössä.

Tilaa Tieto&trendit-juttukooste sähköpostiisi

Kommentit

Lue samasta aiheesta: