6. Liikuntaharrastukset

6.1. Liikunnan harrastaminen

Lähes kaikki suomalaiset harrastavat liikuntaa. Vähintään yhtä liikuntalajia oli harrastanut 91 prosenttia 10 vuotta täyttäneistä tutkimusajankohtaa edeltäneen neljän viikon aikana. Kymmenen vuotta sitten osuus oli melkein sama (92 prosenttia). Eniten liikuntaa harrastavat 10–14-vuotiaat, joista 98 prosenttia oli harrastanut jotain liikuntaa.

Suosituin liikuntalaji on kävelylenkkeily, johon tässä tutkimuksessa luetaan mukaan myös sauvakävely. Sitä oli harrastanut kolme neljäsosaa vastaajista. Seuraavaksi suosituimmat liikuntalajit ovat kotivoimistelu, pyöräily ja uinti.

Kuvio 29. Liikuntaharrastukset sukupuolen mukaan 2009, %

Kuvio 29. Liikuntaharrastukset sukupuolen mukaan 2009, %

Kävelylenkkeilyä oli harrastanut 74 prosenttia neljän viikon aikana. Naiset ovat miehiä aktiivisempia kävelylenkkeilijöitä. Nuorimpia 10–14-vuotiaita lukuun ottamatta, jotka harrastavat kävelylenkkeilyä vähiten, ikäryhmien välillä ei ollut suuria eroja lenkkeilyssä. Kävelylenkkeilyä harrastivat muita enemmän korkea-asteen tutkinnon suorittaneet, toimihenkilöammateissa työskentelevät sekä omaa kotitaloutta hoitavat. Eri sosiaaliryhmistä kävelylenkkeilyä harrastivat vähiten maatalousyrittäjät.

Juoksulenkkeilyä oli harrastanut 17 prosenttia 10 vuotta täyttäneistä neljän viikon aikana. Juoksulenkkeilyn suosio on lisääntynyt vuodesta 1999, jolloin sitä harrastaneiden osuus oli 11 prosenttia. Miehet harrastavat juoksulenkkeilyä yleisemmin kuin naiset. Juoksuharrastus on yleisintä lasten ja nuorten keskuudessa. Yli 64-vuotiaista käytännöllisesti katsoen juuri kukaan ei harrasta enää juoksulenkkeilyä.

Pyöräilyä oli harrastanut 32 prosenttia vastaajista neljän viikon aikana. Tieto perustuu koko vuoden aikana kerättyyn haastatteluaineistoon, jossa ovat mukana kaikki vuodenajat. Miehillä pyöräilyn suosio on laskenut, minkä vuoksi naiset pyöräilevät nyt hieman miehiä useammin. Suosituinta pyöräily on 10–14-vuotiaiden keskuudessa: heistä 57 prosenttia oli harrastanut pyöräilyä. Pääkaupunkiseudulla harrastetaan pyöräilyä vähemmän kuin muualla Suomessa.

Uintia oli harrastanut neljäsosa (24 prosenttia) vastaajista. Kymmenen vuoden aikana miehet ovat vähentäneet uinnin harrastamista ja naiset puolestaan hienokseltaan lisänneet sitä. Vuonna 2009 haastattelukysymykseen sisältyi uinnin lisäksi myös vesijuoksu. Yleisimmin uintia olivat harrastaneet 10–14-vuotiaat. Heistä 46 prosenttia oli käynyt uimassa neljän viikon aikana. Heitä vanhemmista eniten uintia harrastivat korkea-asteen koulutuksen suorittaneet ja toimihenkilöt.

Ohjattua voimistelua oli harrastanut 11 prosenttia 10 vuotta täyttäneistä. Ohjattu voimistelu on selvästi suositumpaa naisten (17 prosenttia) kuin miesten (neljä prosenttia) keskuudessa. Yleisintä ohjattu voimistelu on 15–44-vuotiaiden keskuudessa. Suosittua ohjattu voimistelu oli vähintään alemman korkeakoulututkinnon suorittaneiden, toimihenkilöiden ja omaa kotitalouttaan hoitavien keskuudessa. Alueellisesti tarkasteltuna harvinaisinta ohjatun voimistelun harrastaminen oli Itä-Suomessa.

Kotivoimistelua oli harrastanut runsas kolmasosa (36 prosenttia) väestöstä. Kotivoimistelun suosio on lisääntynyt kymmenen vuoden aikana. Ohjatun voimistelun tavoin naiset (42 prosenttia) harrastavat kotivoimistelua miehiä (29 prosenttia) enemmän. Kotivoimistelua harrastetaan yleisimmin vanhimmassa, yli 64-vuotiaiden ikäryhmässä. Sen ikäisistä lähes joka toinen (43 prosenttia) oli harrastanut kotivoimistelua. Kotivoimistelua harrastavat muita yleisemmin myös 15–24–vuotiaat sekä opiskelijat ja koululaiset, joiden keskuudessa lajin suosio on lisääntynyt 2000–luvulla.

Kuntosaliharjoittelua oli harrastanut 16 prosenttia vastaajista. Harrastajien osuus on noussut vuodesta 1999, jolloin se oli 11 prosenttia. Miehet käyvät kuntosalilla hieman naisia enemmän. Sekä miesten että naisten kuntosaliharrastus oli lisääntynyt kymmenessä vuodessa. Yleisimmin kuntosaliharjoittelua harrastavat 15–24-vuotiaat.

Jalkapalloa, koripalloa, jääkiekkoa, sählyä tai muuta joukkuepeliä oli harrastanut 13 prosenttia väestöstä. Joukkuepelit ovat selvästi enemmän miesten kuin naisten suosiossa: miehistä 20 prosenttia oli harrastanut niitä neljän viikon aikana, kun vastaava osuus naisista oli kuusi prosenttia. Eniten joukkuepelejä harrastavat lapset ja nuoret. 10–14-vuotiaista yli puolet (54 prosenttia) oli pelannut joukkuepelejä kuukauden aikana ja 15–24-vuotiaistakin lähes kolmannes (30 prosenttia).

Pallopelejä yksilölajeina oli harrastanut joka kymmenes vastaajista. Näitä lajeja ovat tässä tutkimuksessa tennis, sulkapallo, pöytätennis, keilaaminen ja muut pallopelit. Miehet (14 prosenttia) harrastavat pallopelejä paitsi joukkue- myös yksilölajeina useammin kuin naiset (seitsemän prosenttia). Myös nämä pallopelit ovat erityisesti nuorten suosiossa: 10–24-vuotiaista lähes joka viides (18 prosenttia) oli pelannut näitä pelejä kuukauden aikana.

Hiihtoa, laskettelua tai luistelua oli harrastanut talvikuukausina (marras-huhtikuussa) viidesosa (21 prosenttia) väestöstä haastattelua edeltäneen neljän viikon aikana. Miehet olivat harrastaneet talviurheilua useammin kuin naiset. Eniten talviurheilua harrastavat 10–14-vuotiaat, joista lähes puolet (47 prosenttia) oli hiihtänyt, lasketellut tai luistellut kuukauden aikana.

Suosituimpia liikuntalajeja kävelylenkkeilyä, kotivoimistelua ja pyöräilyä harrastetaan usein. Noin 30 prosenttia kävelylenkkeilyn ja pyöräilyn harrastajista oli harrastanut lajiaan lähes päivittäin (vähintään 20 kertaa neljän viikon aikana). Kotivoimistelua harrastaneista neljäsosa oli voimistellut yhtä usein. Muita tutkimuksessa kysyttyjä liikuntalajeja harrastettiin harvemmin. Tanssin harrastamisesta ks. luku 3.4.

6.2. Urheilukilpailuissa käyminen

Urheilukilpailuja oli käynyt katsomassa kaksi viidestä (42 prosenttia) vuonna 2009. Kävijäosuus on laskenut hieman 1980– ja 1990–lukujen alkuun verrattuna. Miehet käyvät urheilukilpailuissa selvästi naisia useammin. Nuoret ja nuoret aikuiset kävivät urheilukilpailuissa yleisemmin kuin heitä vanhemmat, vaikka 10–24–vuotiaiden kävijäaktiivisuus on laskenut vuosiin 1981 ja 1991 verrattuna. Valtaosa kävijöistä oli käynyt katsomassa kilpailuja vähintään kaksi kertaa vuoden aikana.

Kuvio 30. Urheilukilpailuissa käyminen katsojana 12 kuukauden aikana sukupuolen ja iän mukaan 1981, 1991, 1999 ja 2009, %

Kuvio 30. Urheilukilpailuissa käyminen katsojana 12 kuukauden aikana sukupuolen ja iän mukaan 1981, 1991, 1999 ja 2009, %
Lähteet:


Joukkoviestimet Finnish mass media 2009. SVT Kulttuuri ja viestintä 2010, Tilastokeskus, Helsinki.
Kulttuuritilasto Cultural Statistics 2007. SVT Kulttuuri ja viestintä 2009, Tilastokeskus, Helsinki.
Liikkanen, Mirja (2005). Yleisönä — kodin ulkopuolella ja kotona. Teoksessa Liikkanen, Mirja, Hanifi, Riitta, Hannula, Ulla (toim.) Yksilöllisiä valintoja, kulttuurien pysyvyyttä. Vapaa-ajan muutokset 1981–2002. Tilastokeskus, Helsinki.
Suomen virallinen tilasto (SVT): Tieto- ja viestintätekniikan käyttö [verkkojulkaisu]. ISSN=1799-3504. 2010. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 11.5.2011]. Saantitapa: http://tilastokeskus.fi/til/sutivi/2010/sutivi_2010_2010-10-26_tie_001_fi.html.
Teatteritilastot Finnish theatre statistics 2009. Teatterin tiedotuskeskus ry, Helsinki.
Teostory 3/2010, 21–25.
www.teosto.fi [viitattu: 11.11.2010].


Lähde: Ajankäyttötutkimus 2009, Tilastokeskus

Lisätietoja: Riitta Hanifi (09) 1734 2946, Hannu Pääkkönen (09) 1734 3229, ajankaytto@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Riitta Harala


Päivitetty 25.5.2011

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Ajankäyttö [verkkojulkaisu].
ISSN=1799-5639. Kulttuuri- ja liikuntaharrastukset 1981 - 2009 2009, 6. Liikuntaharrastukset . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 1.8.2021].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/akay/2009/03/akay_2009_03_2011-05-17_kat_006_fi.html